Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 31.01.10 - klo:21:24

Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 31.01.10 - klo:10:26

Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...

Et tule tähän kysymykseen täällä todennäköisesti tarkkaa vastausta saamaan. Ainakaan c-alueen tuottajilta. Totuus varsinkin kuluttajien tietoon joutuessaan olisi tulenarkaa tavaraa...

En tarkkaan tiedä kaikkia lukuja mutta esimerkiksi emolehmätuki heti c1:llä yli 3-kertainen per emolehmä ja pahimmillaan noin 8-kertainen ab-tukiin verrattuna. Kun ab-tuki on noin 80 euroa ja jos vaikka niin optimistisesti että saadaan teuraaksi yksi 320-kiloinen sonni per yksi emolehmä niin ab-tuki on silloin 25 senttiä per lihakilo tai yhdellä tukieurolla saadaan 4 kiloa lihaa. Vastaavasti c-tukieurolla saadaan 0,5 - 1 lihakiloa. Onhan tuossa melkoinen ero? Sitten vielä kun ab:llä on pakko olla emopuolella tosissaan jotta siitä jäisi jotain käteen kun c-suunnassa tilanne on se että sillä lihalla ei ole niin väliä kun tuotto tulee tuista eli elossa olevista emolehmistä niin jokainen voi itsekseen tuumia että mahtaako tämä johtaa puuhasteluun. Jotenkin siihen suuntaan viittaisi se että c-alueen emolehmien määrä on kasvanut rajusti mutta lihakiloja teurastamolle ei silti kerry paljon enempää. Vielä kun huomioidaan rahti yms kuluja jotka pohjoisesta korkeammat kun tavara rahdataan etelän kulutuskeskuksiin niin kallista lihaa on c-liha kokonaisuutena.

Se haudattu Tornion tuhannen lehmän navetta kertoo aika karulla tavalla miten maitopuolella mennään. Jos erittäin optimistinen 10 keskituotos niin Torniossa maitotukieuroja kertyisi vuositasolla noin 1.300.000 euroa, ab-alueella vastaavasti 300.000 euroa. Tästä aika karusti näkyy että Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa eli yli 4-kertaisen määrän. Samaan lopputulokseen päätyy kyllä suoraan tukieurojen erosta senttiä per litra mutta näin tämän jossakin välissä esimerkkinä olikos se Soininvaaran sivuilla ja jäi mieleen kun tuossa se näkyy niin selvästi tuo ero. Mutta että noin maitopuolella. Ja tässä se sama rahtikustannukset ja muut, rahti voi olla halvempi Virosta tai Ruotsista.

Peltopuolella niin ero ei ole niin järkyttävä, keskisadot valitettavasti eivät täällä etelässäkään ole niin paljon korkeammat. Mutta jos vaikka 3 tonnin ja 4 tonnin viljasadoilla laskee tukieurojen ollessa lähes samat niin yhdellä tukieurolla saa noin 5 kiloa tai 6,5 kiloa viljaa.

Mielenkiintoinen laskentatapa. Vaarallinen tosiaan. Huh.

Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...

Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...

En ole perehtynyt kun peltopuolen ja sitten omani eli lammastukiin. Lammastuet ovat meillä selkeästi korkeammat, varmaan on Soininvaaran mainitsemaa ylikompensaatiota, myönnän. Tosin leikkurikin heiluu, koska ne ovat alueellisesti kiintiöidyt, meillä kansallisia leikataan kertoimella 0.71 tällä hetkellä.  Joku vastasi jo emojen puolesta; siihen en osaa ottaa kantaa.

Sinänsä yleinen vertailu on vaikeaa, koska C-tuotanto on eläinpainotteisempaa, kiloja tulee vähemmän kuin kasvituotannossa. Jos kysymyksesi nyt oli noin yleisellä tasolla esitetty, vai tarkoititko tuote/tuotantosuuntakohtaisesti??

Ja kun maataloustukien päämäärä ei ole ainoastaan halvan ruuan takaaminen kuluttajille, niin marginaalisten alueiden lisätuki on mielestäni (kohtuudella, ehkei 100% kompensaatiolla) perusteltu. Jos ainoa peruste on tehokas tuotanto ja halpa ruoka, niin silloinhan kaikki tukeminen pitäisi lopettaa.

Petri

Oikeastaan emotuen voisi jakaa vasikan 150 lihakilolle ja sonnin/hiehon tuet jakaa teuraspainolla miinus vasikan lihakilot. Tukien edellytyksenä on tavoitella vasikoiden tuottamista, eli pelkästä tyhjien emojen pitämisestä ei saa tukea. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitit, vasikoita tulee C-emoiltakin, muttei paljon tarvitse stressata.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 31.01.10 - klo:14:55

Kurkistin vähän taskulaskimeenkin ettei mene luulemiseksi.

Jos muujussin lukuja on uskominen , niin c-alueen kansallisten tukien pudottaminen ab-tasoon vähentäisi
maataloustukilaskua 335-87=248 miljoonaa euroa. Kun meitä suomalaisia on 5.3 miljoonaa, niin Veetin taulukon 400 eurosta per kärsä lähtisi pois 248/5.3=47 euroa. Eli ilman pohjoisemman Suomen korkeampia kansallisia tukia meillä maksettaisiin tämän mukaan 353 euroa per kansalainen.

Petri

Meni kummiskin luulemiseksi... Laskutapasi on aika yksiviivainen, mietis tukiperusteita ja muita?  Mietis vaikka ensin alkuun sitä että c-maitoa tuotetaan noin 1500 miljoonaa litraa ja ab-maitoa noin 500 miljoonaa litraa niin jos keskimääräinen tukitaso olisi nyt c-litralle 10 c/l kun vaihtelee 8-30 c/l niin c-tuet maidolla 150 miljoonaa. Tiputetaan ab-tasolle eli 3 c/l niin tukea 45 miljoonaa eli maidon tuen tiputus ab-tasoon tekisi 100 miljoonaa. Mietis lukujesi perusteita uusiksi ja ota vasta sitten se laskin?

Tein tarkoituksella yksiviivaiseks. Tuohon esittämäni 248 milj. euron tukipottiin mahtuu tuo maidon tuen pudotus helposti. Ja varmaan emopalkkioidenkin laskeminen.

Kuten sanoin, en  ole tukiekspertti ja vielä vähemmän ab vs. c -kiistan asiantuntija. Ketju vaan lähti liikkeelle Veetin valituksesta, kuinka tundraviljely tulee kalliiksi veronmaksajille, vertailukohtana tukisummat per veronmaksaja verrattuna pariin Keski-Euroopan maahan.

Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.

Ja pointti 2, että samainen nimimerkki itkee usein "torjuntavoittoja" ja tukien pienentymistä: taulukkonsa antaa ymmärtää vähän toista, kuitenkin.

Maito- ja emotuotantoon liittyvään tukiproblematiikkan en ole niin paljoa perehtynyt, että pystyisin niistä vääntämään kunnollista keskustelua. Se jätän niille, joilla substanssi on paremmin hallussa.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.02.10 - klo:06:43

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 31.01.10 - klo:21:24

Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 31.01.10 - klo:10:26

Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...

Et tule tähän kysymykseen täällä todennäköisesti tarkkaa vastausta saamaan. Ainakaan c-alueen tuottajilta. Totuus varsinkin kuluttajien tietoon joutuessaan olisi tulenarkaa tavaraa...

En tarkkaan tiedä kaikkia lukuja mutta esimerkiksi emolehmätuki heti c1:llä yli 3-kertainen per emolehmä ja pahimmillaan noin 8-kertainen ab-tukiin verrattuna. Kun ab-tuki on noin 80 euroa ja jos vaikka niin optimistisesti että saadaan teuraaksi yksi 320-kiloinen sonni per yksi emolehmä niin ab-tuki on silloin 25 senttiä per lihakilo tai yhdellä tukieurolla saadaan 4 kiloa lihaa. Vastaavasti c-tukieurolla saadaan 0,5 - 1 lihakiloa. Onhan tuossa melkoinen ero? Sitten vielä kun ab:llä on pakko olla emopuolella tosissaan jotta siitä jäisi jotain käteen kun c-suunnassa tilanne on se että sillä lihalla ei ole niin väliä kun tuotto tulee tuista eli elossa olevista emolehmistä niin jokainen voi itsekseen tuumia että mahtaako tämä johtaa puuhasteluun. Jotenkin siihen suuntaan viittaisi se että c-alueen emolehmien määrä on kasvanut rajusti mutta lihakiloja teurastamolle ei silti kerry paljon enempää. Vielä kun huomioidaan rahti yms kuluja jotka pohjoisesta korkeammat kun tavara rahdataan etelän kulutuskeskuksiin niin kallista lihaa on c-liha kokonaisuutena.

Se haudattu Tornion tuhannen lehmän navetta kertoo aika karulla tavalla miten maitopuolella mennään. Jos erittäin optimistinen 10 keskituotos niin Torniossa maitotukieuroja kertyisi vuositasolla noin 1.300.000 euroa, ab-alueella vastaavasti 300.000 euroa. Tästä aika karusti näkyy että Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa eli yli 4-kertaisen määrän. Samaan lopputulokseen päätyy kyllä suoraan tukieurojen erosta senttiä per litra mutta näin tämän jossakin välissä esimerkkinä olikos se Soininvaaran sivuilla ja jäi mieleen kun tuossa se näkyy niin selvästi tuo ero. Mutta että noin maitopuolella. Ja tässä se sama rahtikustannukset ja muut, rahti voi olla halvempi Virosta tai Ruotsista.

Peltopuolella niin ero ei ole niin järkyttävä, keskisadot valitettavasti eivät täällä etelässäkään ole niin paljon korkeammat. Mutta jos vaikka 3 tonnin ja 4 tonnin viljasadoilla laskee tukieurojen ollessa lähes samat niin yhdellä tukieurolla saa noin 5 kiloa tai 6,5 kiloa viljaa.

Mielenkiintoinen laskentatapa. Vaarallinen tosiaan. Huh.

Miten niin mielenkiintoinen? Juuri sitä mitä hainkin!
Onhan se vaarallinen, väärissä käsissä, tosiaan. HYS HYS!
(vaikkei se mitään muutakkaan, mutta ehkäpä pikku hiljaa...)

Ja kiitos Muujussille selventävästä esimerkistä.
Karua kertomaa maitotuesta... "Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa".
Ajatella moista otsikkoa vaikkapa ajankohtaisohjelmaan tahi illan "kympin"-uutisiin, vaalien alla...

Mutta eihän maidon tuotantotuki vaikuta tuotannon kannattavuuteen eikä ohjaa tuotantoa tukialueiden välillä, vai mitä cee-miehet? 

Ja käytännön esimerkkinä oman tilan kaikki tuet maitolitraa kohden viime vuonna, 0,127 euroa. Osa tuesta pitäisi kylläkin jakaa, teoriassa, lihakilojen/välitysvasikoiden kesken, koska muuta "tuotetta" ei tilalta lähde ulos. Mutta se on jo liian monimutkaista.
Mites siellä "paremmalla" puolen tukirajaa?

Kilpailuissa on äärimmäisen tärkeää että kilpailijat ovat samalla viivalla. Muuten kilpailut vääristyvät ja nyt sikatilojen kilpailuista uhkaakin tulla epäreilu nauta- ja viljasektoreiden tapaan.

Nyt c-alueen kilpailijat harrastavat kilpailuissa vilppiä pahemman kerran, ja vieläpä yksissä tuumin tuomariston kanssa. Yrittävät nimittäin kiinnittää huomion vain yhteen seikkaan, eläintukiin. Vähän sama juttu jos punnituksessa painijoilta punnittaisiin vain pallit. Hormonien muodostamiskyky on sinänsä merkittävä tekijä kuten tuetkin, mutta vain osa kokonaisuutta.

Jotta kilpailijat olisivat samalla viivalla tulisikin huomioida kokonaisuus. Kaikki tulot ja kaikki menot, tällöin myös olosuhde-erojen todelliset vaikutukset tulevat huomioitua ja kilpailijat saadaan todellisuudessakin samalle viivalle.

On vedottu alueiden ammattitaitoeroon, syynä miksi toteutuneita tuloksia ei voida huomioida kilpailuden tasapuolisuutta tarkasteltaessa. Senpä vuoksi viimeksi vuosi sitten vertailtiin näkyvästi vain eläintukien osuutta kilohinnassa ja päädyttiin 20c/kg eroon, joka oli uhkaamassa jo 2013 jälkeen. Siksipä suomi anoikin komissiolta luvan siirtää välittömästi pohjoissuomen sikatukia nautasektorille.

Oma mielipiteeni on muotoutunut siten että alueellisten ammattitaito- eli älykkyyserojen vaikutus ei sittenkään voi olla kovin suuri. Olosuhde-erot vaikuttavat varmasti alueelista älykkyyseroa enemmän tilojen tuloksiin. Siksipä toteutuneet tulokset pitäisi huomioda aina kun kilpailijoiden tasapuolisuutta tarkastellaan mahdolisia tasautoimenpiteitä varten, etenkin kun tulosten tarkasteluun on olemassa laadukas instrumennti, MTT.

Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla.  Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.

Kun katsomme tarkemmin kirjanpitotilojen tuloksia, niin konekustannus etelässä jopa 350e/ha suurempi. Ja työvoimakustannus 15 000, kun c- alueella selvitään kokonaan ilman kustannuksia. Tilakokoon suhteutettuna olosuhdetappio vähintään 10 000 euroa.

Yhteensä siis kokoluokkaan suhteutettua kustannuseroa pelkästään koneiden ja renkien osalta ainakin 25000 euroa eli 500e/ha tai 170e/ey vuodessa. Ja lisäksi se 2013 jälkeen uhkaava 10e/ey tukirepeämä. Vuosittainen kone- ja renkikustannusero tuottaisi osuuspääomaan sijoitettuna n. 250000 euron pääoman 5 vuodessa. = omakotitalo avaimet käteen kaupalla ja 100000 rahaa käteen, 5 vuoden välein ja tukiero päälle.

Kyselyt kilpailuiden tasapuolisuudesta ovatkin siis vähintäänkin aiheellisia. Tulevassa lfa uudistuksessa tuleekin huolehtia että etelän kilpailuvalmiudet saadaan kohotettua pohjoisen tasolle. Kaikille lienee ylläolevan perusteella selvää että pohjoisen alueen sikatilojen viljasato on ulosmitattava vähintäänkin kokonaisuudessan etelän sikatiloille. Näin etelän tilojen saama absoluuttinen tulo lisääntyisi pohjoisen ha-sadon verran ja lisäksi suhteellinen tulo kasvaisi saman verran pohjoisen menettäessä satonsa. Näin absoluuttisen ja suhteellisen hyödyn yhteisarvo vastaisi ehkä jo suuruusluokaltaan nykyistä tuki- ja olosuhde-erojen kustannusvaikutusta. Tarkastelen teorian vaikutusta tässä vaiheessa laskelmalla:

Lähtötietoa: Tukiero räjähtää 2013 jälkeen äärimmilleen, sillon pojoiseen virtaa sikatukea vielä MILJOONA, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tarkoittaa 1500 euroa.

Olosuhde-ero 50han ja 150 eyn tilalla renki- ja konekustannuksen osalta yht. 25ke  (MTT)

Olosuhde- ja tukieron yhteisvaikutus eli kipailuvääristymä yhteensä 2013 jälkeen  on normitilalla 25000+1500=26,5ke

Sadon arvo pohjoisessa: 2,94tn/haX90e/tnx50ha=13200euroa

Absoluuttinen tulonlisäys pohjoissuomen sadon siirtyessä etelän kilpakumppanille  13,2ke

Suhteellinen tulonlisäys pohjoisuomen kilpakumppanin sadon menetyksestä 13,2ke

SUhteellinen ja absoluuttinen tulonlisäys siis yhteensä 13,2+13,0=26,5ke (päässä laskien) kävipä säkä, juuri sama summa kuin kilpailuerokin!!

Johtopäätös: Siirtämällä pohjoissuomen tuottajien sikatukia nautasektorin maksuvaltuutukseen, sikasektorin kilpailuden vääristymää on tasoitettu vain osittain. Siirtämällä viljasato etelän tuottajille kilpailutilanne tasoittuisi kokonaisuudessaan. Tällöin on toki huolehdittava että alati nousevat rahtikustannukset menevät tasan. Muuten kilpailut vääristyvät jälleen.

Seuraavaksi suoritamme vastaavan kipailutilannetarkastelun lihanauta- sekä myös, emolehmätiloilta, joissa jäsenenemmistö on c-alueella, koska äärimmäisen tärkeäähän on että kilpailut eivät vääristy, eikös?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.02.10 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.02.10 - klo:06:43

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 31.01.10 - klo:21:24

Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 31.01.10 - klo:10:26

Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...

Et tule tähän kysymykseen täällä todennäköisesti tarkkaa vastausta saamaan. Ainakaan c-alueen tuottajilta. Totuus varsinkin kuluttajien tietoon joutuessaan olisi tulenarkaa tavaraa...

En tarkkaan tiedä kaikkia lukuja mutta esimerkiksi emolehmätuki heti c1:llä yli 3-kertainen per emolehmä ja pahimmillaan noin 8-kertainen ab-tukiin verrattuna. Kun ab-tuki on noin 80 euroa ja jos vaikka niin optimistisesti että saadaan teuraaksi yksi 320-kiloinen sonni per yksi emolehmä niin ab-tuki on silloin 25 senttiä per lihakilo tai yhdellä tukieurolla saadaan 4 kiloa lihaa. Vastaavasti c-tukieurolla saadaan 0,5 - 1 lihakiloa. Onhan tuossa melkoinen ero? Sitten vielä kun ab:llä on pakko olla emopuolella tosissaan jotta siitä jäisi jotain käteen kun c-suunnassa tilanne on se että sillä lihalla ei ole niin väliä kun tuotto tulee tuista eli elossa olevista emolehmistä niin jokainen voi itsekseen tuumia että mahtaako tämä johtaa puuhasteluun. Jotenkin siihen suuntaan viittaisi se että c-alueen emolehmien määrä on kasvanut rajusti mutta lihakiloja teurastamolle ei silti kerry paljon enempää. Vielä kun huomioidaan rahti yms kuluja jotka pohjoisesta korkeammat kun tavara rahdataan etelän kulutuskeskuksiin niin kallista lihaa on c-liha kokonaisuutena.

Se haudattu Tornion tuhannen lehmän navetta kertoo aika karulla tavalla miten maitopuolella mennään. Jos erittäin optimistinen 10 keskituotos niin Torniossa maitotukieuroja kertyisi vuositasolla noin 1.300.000 euroa, ab-alueella vastaavasti 300.000 euroa. Tästä aika karusti näkyy että Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa eli yli 4-kertaisen määrän. Samaan lopputulokseen päätyy kyllä suoraan tukieurojen erosta senttiä per litra mutta näin tämän jossakin välissä esimerkkinä olikos se Soininvaaran sivuilla ja jäi mieleen kun tuossa se näkyy niin selvästi tuo ero. Mutta että noin maitopuolella. Ja tässä se sama rahtikustannukset ja muut, rahti voi olla halvempi Virosta tai Ruotsista.

Peltopuolella niin ero ei ole niin järkyttävä, keskisadot valitettavasti eivät täällä etelässäkään ole niin paljon korkeammat. Mutta jos vaikka 3 tonnin ja 4 tonnin viljasadoilla laskee tukieurojen ollessa lähes samat niin yhdellä tukieurolla saa noin 5 kiloa tai 6,5 kiloa viljaa.

Mielenkiintoinen laskentatapa. Vaarallinen tosiaan. Huh.

Miten niin mielenkiintoinen? Juuri sitä mitä hainkin!
Onhan se vaarallinen, väärissä käsissä, tosiaan. HYS HYS!
(vaikkei se mitään muutakkaan, mutta ehkäpä pikku hiljaa...)

Ja kiitos Muujussille selventävästä esimerkistä.
Karua kertomaa maitotuesta... "Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa".
Ajatella moista otsikkoa vaikkapa ajankohtaisohjelmaan tahi illan "kympin"-uutisiin, vaalien alla...

Mutta eihän maidon tuotantotuki vaikuta tuotannon kannattavuuteen eikä ohjaa tuotantoa tukialueiden välillä, vai mitä cee-miehet? 

Ja käytännön esimerkkinä oman tilan kaikki tuet maitolitraa kohden viime vuonna, 0,127 euroa. Osa tuesta pitäisi kylläkin jakaa, teoriassa, lihakilojen/välitysvasikoiden kesken, koska muuta "tuotetta" ei tilalta lähde ulos. Mutta se on jo liian monimutkaista.
Mites siellä "paremmalla" puolen tukirajaa?

2009 kirjanpito ja tilinpäätös vielä kesken, mutta vuoden 2008 osalta: 0,157 eur/l. Sonnivasikat välitykseen. Alue on C2

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.02.10 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.02.10 - klo:06:43

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 31.01.10 - klo:21:24

Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 31.01.10 - klo:10:26

Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...

Et tule tähän kysymykseen täällä todennäköisesti tarkkaa vastausta saamaan. Ainakaan c-alueen tuottajilta. Totuus varsinkin kuluttajien tietoon joutuessaan olisi tulenarkaa tavaraa...

En tarkkaan tiedä kaikkia lukuja mutta esimerkiksi emolehmätuki heti c1:llä yli 3-kertainen per emolehmä ja pahimmillaan noin 8-kertainen ab-tukiin verrattuna. Kun ab-tuki on noin 80 euroa ja jos vaikka niin optimistisesti että saadaan teuraaksi yksi 320-kiloinen sonni per yksi emolehmä niin ab-tuki on silloin 25 senttiä per lihakilo tai yhdellä tukieurolla saadaan 4 kiloa lihaa. Vastaavasti c-tukieurolla saadaan 0,5 - 1 lihakiloa. Onhan tuossa melkoinen ero? Sitten vielä kun ab:llä on pakko olla emopuolella tosissaan jotta siitä jäisi jotain käteen kun c-suunnassa tilanne on se että sillä lihalla ei ole niin väliä kun tuotto tulee tuista eli elossa olevista emolehmistä niin jokainen voi itsekseen tuumia että mahtaako tämä johtaa puuhasteluun. Jotenkin siihen suuntaan viittaisi se että c-alueen emolehmien määrä on kasvanut rajusti mutta lihakiloja teurastamolle ei silti kerry paljon enempää. Vielä kun huomioidaan rahti yms kuluja jotka pohjoisesta korkeammat kun tavara rahdataan etelän kulutuskeskuksiin niin kallista lihaa on c-liha kokonaisuutena.

Se haudattu Tornion tuhannen lehmän navetta kertoo aika karulla tavalla miten maitopuolella mennään. Jos erittäin optimistinen 10 keskituotos niin Torniossa maitotukieuroja kertyisi vuositasolla noin 1.300.000 euroa, ab-alueella vastaavasti 300.000 euroa. Tästä aika karusti näkyy että Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa eli yli 4-kertaisen määrän. Samaan lopputulokseen päätyy kyllä suoraan tukieurojen erosta senttiä per litra mutta näin tämän jossakin välissä esimerkkinä olikos se Soininvaaran sivuilla ja jäi mieleen kun tuossa se näkyy niin selvästi tuo ero. Mutta että noin maitopuolella. Ja tässä se sama rahtikustannukset ja muut, rahti voi olla halvempi Virosta tai Ruotsista.

Peltopuolella niin ero ei ole niin järkyttävä, keskisadot valitettavasti eivät täällä etelässäkään ole niin paljon korkeammat. Mutta jos vaikka 3 tonnin ja 4 tonnin viljasadoilla laskee tukieurojen ollessa lähes samat niin yhdellä tukieurolla saa noin 5 kiloa tai 6,5 kiloa viljaa.

Mielenkiintoinen laskentatapa. Vaarallinen tosiaan. Huh.

Miten niin mielenkiintoinen? Juuri sitä mitä hainkin!
Onhan se vaarallinen, väärissä käsissä, tosiaan. HYS HYS!
(vaikkei se mitään muutakkaan, mutta ehkäpä pikku hiljaa...)

Ja kiitos Muujussille selventävästä esimerkistä.
Karua kertomaa maitotuesta... "Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa".
Ajatella moista otsikkoa vaikkapa ajankohtaisohjelmaan tahi illan "kympin"-uutisiin, vaalien alla...

Mutta eihän maidon tuotantotuki vaikuta tuotannon kannattavuuteen eikä ohjaa tuotantoa tukialueiden välillä, vai mitä cee-miehet? 

Ja käytännön esimerkkinä oman tilan kaikki tuet maitolitraa kohden viime vuonna, 0,127 euroa. Osa tuesta pitäisi kylläkin jakaa, teoriassa, lihakilojen/välitysvasikoiden kesken, koska muuta "tuotetta" ei tilalta lähde ulos. Mutta se on jo liian monimutkaista.
Mites siellä "paremmalla" puolen tukirajaa?

Sillä lailla mielenkiintoinen, että siinä esitetään asioista eri tavalla kuin yleensä. Tykkään laskelmista, vaikka sisältö olisikin vaarallinen.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 31.01.10 - klo:11:44

Ennakkoarvaukseni oli, että ab-alueen osuus peltoalasta olisi selvästi alle puolet. Eli tuossa meni pieleen.

Lukuni olivat Tiken sivuilta noin-lukuja vuodelta joku. Peltohan on perinteisesti ollut täällä etelässä parhaiten viljelyyn sopivilla alueilla metsän keskittyessä pohjoisemmaksi. Tosin kun tukierot ovat mitä ovat niin raivauksen seurauksena tuo suhde voi tietysti muuttua.

Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.

Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:

Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa

Veeti meni tässä jonkun Hesarin mielipidepalstoilla mellastavan maatalouden vihaajan retkuun. Yllä olevia lukuja ko. mellastaja heittää aina komenttina, jos lehtijutun asia vähänkään liippaa maataloutta.

Vai kuseeko Veeti laariin Hesarin keskutelupalstoilla? 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 02.02.10 - klo:09:51

Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.

Tossahan ne oli laskettu kaikki mukaan tuossa mitä alla on noita lukuja. Sitten taas jos totuus ei miellytä ja muuttuu sitten sen takia propagandaksi niin sillehän minä en sitten enää mitään voi.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 26.01.10 - klo:22:35

Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.

Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?

Toi 500 hehtaarille, on liian vähän, tukea maksetaan enempi joka alueella, mutta ei takerruta lillukanvarsiin ....
Eli molemmilla alueilla on noin miljoona hehtaaria, pohjoinen saa 835 ja etelä 637 miljoonaa.
Eli eroa alueiden välillä per hehtaari, on noin 35 %:tia pohjoisen hyväksi.
Eihän toi nyt niin kovin paljoa ole ?
Joku tässä sun laskelmassa heittää, eiköls maataloustukia makseta pari miljardia kaikenkaikkiaan ....

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 02.02.10 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 02.02.10 - klo:09:51

Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.

Tossahan ne oli laskettu kaikki mukaan tuossa mitä alla on noita lukuja. Sitten taas jos totuus ei miellytä ja muuttuu sitten sen takia propagandaksi niin sillehän minä en sitten enää mitään voi.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 26.01.10 - klo:22:35

Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.

Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?

Toi 500 hehtaarille, on liian vähän, tukea maksetaan enempi joka alueella, mutta ei takerruta lillukanvarsiin ....
Eli molemmilla alueilla on noin miljoona hehtaaria, pohjoinen saa 835 ja etelä 637 miljoonaa.
Eli eroa alueiden välillä per hehtaari, on noin 35 %:tia pohjoisen hyväksi.
Eihän toi nyt niin kovin paljoa ole ?
Joku tässä sun laskelmassa heittää, eiköls maataloustukia makseta pari miljardia kaikenkaikkiaan ....

Tuki etelässä voi olla vaikka 460€/ha.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 02.02.10 - klo:10:42

Toi 500 hehtaarille, on liian vähän, tukea maksetaan enempi joka alueella, mutta ei takerruta lillukanvarsiin ....
Eli molemmilla alueilla on noin miljoona hehtaaria, pohjoinen saa 835 ja etelä 637 miljoonaa.
Eli eroa alueiden välillä per hehtaari, on noin 35 %:tia pohjoisen hyväksi.
Eihän toi nyt niin kovin paljoa ole ?
Joku tässä sun laskelmassa heittää, eiköls maataloustukia makseta pari miljardia kaikenkaikkiaan ....

Eipä juurikaan heitäkään. Tuki per hehtaari on varmaan aika lähelle 600 euroa per hehtaari ja tosiaan lähes sama +-20 euroa tukialueesta riippumatta kasvit huomioiden sama tukialueella. Eli peltopuolella etelä 660 ja c-alue 600 ja siihen kansalliset jotka on yhteensä noin 550 niin tosta tulee noin 1.8 miljoonaa joka alkaa jo lähennellä sitä kahta miljardia. Mitä mahdollisesti puuttuukin summista niin tuskinpa ainakaan etelän hyväksi suhde paranee.

Joo, se loppu voi löytyä vaikka luopumistuista ja eläkemaksuista, sekä lomituskustannuksista tai muista hallinnon kuluista varsin helposti ...

Lainaus käyttäjältä: Petri - 01.02.10 - klo:12:11

Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.

Petri

Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.

Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla.  Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 02.02.10 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 02.02.10 - klo:09:51

Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.

Tossahan ne oli laskettu kaikki mukaan tuossa mitä alla on noita lukuja. Sitten taas jos totuus ei miellytä ja muuttuu sitten sen takia propagandaksi niin sillehän minä en sitten enää mitään voi.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 26.01.10 - klo:22:35

Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.

Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?

Toi 500 hehtaarille, on liian vähän, tukea maksetaan enempi joka alueella, mutta ei takerruta lillukanvarsiin ....
Eli molemmilla alueilla on noin miljoona hehtaaria, pohjoinen saa 835 ja etelä 637 miljoonaa.
Eli eroa alueiden välillä per hehtaari, on noin 35 %:tia pohjoisen hyväksi.
Eihän toi nyt niin kovin paljoa ole ?
Joku tässä sun laskelmassa heittää, eiköls maataloustukia makseta pari miljardia kaikenkaikkiaan ....

parit miljardit sisältävat hallintoa ym hanketukia,maatalouteen tulee 1,6 mil