Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.02.10 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.10 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.02.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 13.02.10 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.02.10 - klo:21:33

vai mitä?

Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.

Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ?

Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Onko ne etelän sikatilalliset:

• laiskoja, kun pitää pitää renkiä
• vai käyvätkö ns. valkokaulushommissa ja muut tekee työt

• vai onko niin isoja sikaloita, että eivät yksin pärjää

Millos sä esität sen laskelman viiman vaikutuksesta lämmön tarpeeseen ? ? ?

Juu, on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
 
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.

Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.

Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.02.10 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.10 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.02.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 13.02.10 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.02.10 - klo:21:33

vai mitä?

Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.

Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ?

Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Onko ne etelän sikatilalliset:

• laiskoja, kun pitää pitää renkiä
• vai käyvätkö ns. valkokaulushommissa ja muut tekee työt

• vai onko niin isoja sikaloita, että eivät yksin pärjää

Millos sä esität sen laskelman viiman vaikutuksesta lämmön tarpeeseen ? ? ?

Kohta 1 ja 2

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.10 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.02.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 13.02.10 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.02.10 - klo:21:33

vai mitä?

Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.

Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ?

Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Tottakai minä voin selventää, mutta jos sinä lähdet siitä liikkeelle että sun kysymykseen pitää vastata, niin eikö olisi kohteliasta itse vastata myös kysymyksiin joita tehdään ...

Itseaiheutetut kustannukset todennäköisesti pääasiassa johtuvat heikosta talouspuolen osaamisesta, pääoman sitoutumista, rahan kierron nopeutta ja kulujen kumuloitumista kirjanpidossa ei täysin hallita, eikä osata tai ei ole mahdollista hakea ratkaisuja joilla noihin tekijöihiin voidaan vaikuttaa.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.02.10 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.10 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.02.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 13.02.10 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.02.10 - klo:21:33

vai mitä?

Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.

Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ?

Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Tottakai minä voin selventää, mutta jos sinä lähdet siitä liikkeelle että sun kysymykseen pitää vastata, niin eikö olisi kohteliasta itse vastata myös kysymyksiin joita tehdään ...

Itseaiheutetut kustannukset todennäköisesti pääasiassa johtuvat heikosta talouspuolen osaamisesta, pääoman sitoutumista, rahan kierron nopeutta ja kulujen kumuloitumista kirjanpidossa ei täysin hallita, eikä osata tai ei ole mahdollista hakea ratkaisuja joilla noihin tekijöihiin voidaan vaikuttaa.

mihin olen jättänyt vastaamatta?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.02.10 - klo:09:20

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.02.10 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.10 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.02.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 13.02.10 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.02.10 - klo:21:33

vai mitä?

Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.

Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ?

Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Tottakai minä voin selventää, mutta jos sinä lähdet siitä liikkeelle että sun kysymykseen pitää vastata, niin eikö olisi kohteliasta itse vastata myös kysymyksiin joita tehdään ...

Itseaiheutetut kustannukset todennäköisesti pääasiassa johtuvat heikosta talouspuolen osaamisesta, pääoman sitoutumista, rahan kierron nopeutta ja kulujen kumuloitumista kirjanpidossa ei täysin hallita, eikä osata tai ei ole mahdollista hakea ratkaisuja joilla noihin tekijöihiin voidaan vaikuttaa.

mihin olen jättänyt vastaamatta?

No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ?
Miten meinasit homman hoitaa ...

No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin,

***Pellonvuokratuki muitten peltotukien lisäksi.

No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin,

***Pellonvuokratuki muitten peltotukien lisäksi.

Jep, tämmöisiähän ne silloin olisivat, mutta mitä luulet antaisiko EU lupaa tälläisen tuen maksamiselle ?

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 15.02.10 - klo:17:12

No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin,

***Pellonvuokratuki muitten peltotukien lisäksi.

Jep, tämmöisiähän ne silloin olisivat, mutta mitä luulet antaisiko EU lupaa tälläisen tuen maksamiselle ?

Kotimaista tukeahan se olis. Stöpselkeisarit kusis senkin samantien maksamalla 1200€/ha vuokraa.

 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.02.10 - klo:17:17

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 15.02.10 - klo:17:12

No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin,

***Pellonvuokratuki muitten peltotukien lisäksi.

Jep, tämmöisiähän ne silloin olisivat, mutta mitä luulet antaisiko EU lupaa tälläisen tuen maksamiselle ?

Kotimaista tukeahan se olis. Stöpselkeisarit kusis senkin samantien maksamalla 1200€/ha vuokraa.

 

Meinaakko että tiputilalliset jää toiseksi tässä huutokaupassa, mihin katosi vankka uskosi protkotilan kannattavuuteen ?

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 15.02.10 - klo:16:48

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.02.10 - klo:09:20

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.02.10 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.10 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.02.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 13.02.10 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.02.10 - klo:21:33

vai mitä?

Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.

Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ?

Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??

Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.

Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.

Tottakai minä voin selventää, mutta jos sinä lähdet siitä liikkeelle että sun kysymykseen pitää vastata, niin eikö olisi kohteliasta itse vastata myös kysymyksiin joita tehdään ...

Itseaiheutetut kustannukset todennäköisesti pääasiassa johtuvat heikosta talouspuolen osaamisesta, pääoman sitoutumista, rahan kierron nopeutta ja kulujen kumuloitumista kirjanpidossa ei täysin hallita, eikä osata tai ei ole mahdollista hakea ratkaisuja joilla noihin tekijöihiin voidaan vaikuttaa.

mihin olen jättänyt vastaamatta?

No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ?
Miten meinasit homman hoitaa ...

juu seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.

Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.

Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.

Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..

Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.

Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.

Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.

Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin?

Et vastannut itse kysymykseen.

Et vastannut itse kysymykseen.

jaaa, pakko yrittää uudestaan vastat sun viikkoa myöhemmin esittämään kysymykseen jotta selventäisit aivoituksias.

 seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.

Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.

Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..

Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.

Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.

Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.

 siis kuluerot kompensoidaan siten että nyt 142 on pääosin päätetty siirrettäväksi naudalle 141 tuen alenemisen ja sikasektorin keskittymisen tahdissa. Kun samalla lisätään 141 alueen ha-tukea lfa uudistuksen ja ympäristötuen kautta, saadaan ab alueen sikatiloille lisää suhteellista kilpailukykyä. Tämähän on aivan perinteinen etenemistapa. Ja asiaa vauhditetaan ylläesitetyin menetelmin.

Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.

En ole väittänytkään että tarvittaisiin erillinen kone- ja renkituki, vaan kokonaisuuden huomioimista näissä kilpailuiden välitarkasteluissa. Kokonaisuus huomioimalla kustannuserotkin tulevat kompensoitua, eikö vain?

Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin

Meinaakko että tiputilalliset jää toiseksi tässä huutokaupassa, mihin katosi vankka uskosi protkotilan kannattavuuteen ?
[/quote]

Töpselikeisarit jää todellakin protkoparoneille toiseksi. Räkättiruhtinaat nokittaa varmasti parilla sataa...

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.02.10 - klo:18:19

Et vastannut itse kysymykseen.

jaaa, pakko yrittää uudestaan vastat sun viikkoa myöhemmin esittämään kysymykseen jotta selventäisit aivoituksias.

 seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.

Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.

Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..

Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.

Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.

Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.

 siis kuluerot kompensoidaan siten että nyt 142 on pääosin päätetty siirrettäväksi naudalle 141 tuen alenemisen ja sikasektorin keskittymisen tahdissa. Kun samalla lisätään 141 alueen ha-tukea lfa uudistuksen ja ympäristötuen kautta, saadaan ab alueen sikatiloille lisää suhteellista kilpailukykyä. Tämähän on aivan perinteinen etenemistapa. Ja asiaa vauhditetaan ylläesitetyin menetelmin.

Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.

En ole väittänytkään että tarvittaisiin erillinen kone- ja renkituki, vaan kokonaisuuden huomioimista näissä kilpailuiden välitarkasteluissa. Kokonaisuus huomioimalla kustannuserotkin tulevat kompensoitua, eikö vain?

Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin

Aikuisten oikeesti, onko sulla se laskelma viiman vaikutuksesta lämmityskuluihin tekeillä/valmis/unohdettu ? Samanlaista sontaa kirjoittelet kuin Veeti Marttilan sadan hehtaarin raivioista. Ei löytyny Veetilläkään kyseisestä asiasta mustaa valkoisella. Ootte te kyllä aika velikultia   

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.02.10 - klo:18:19

Et vastannut itse kysymykseen.

jaaa, pakko yrittää uudestaan vastat sun viikkoa myöhemmin esittämään kysymykseen jotta selventäisit aivoituksias.

 seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.

Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.

Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..

Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.

Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.

Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.

 siis kuluerot kompensoidaan siten että nyt 142 on pääosin päätetty siirrettäväksi naudalle 141 tuen alenemisen ja sikasektorin keskittymisen tahdissa. Kun samalla lisätään 141 alueen ha-tukea lfa uudistuksen ja ympäristötuen kautta, saadaan ab alueen sikatiloille lisää suhteellista kilpailukykyä. Tämähän on aivan perinteinen etenemistapa. Ja asiaa vauhditetaan ylläesitetyin menetelmin.

Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.

En ole väittänytkään että tarvittaisiin erillinen kone- ja renkituki, vaan kokonaisuuden huomioimista näissä kilpailuiden välitarkasteluissa. Kokonaisuus huomioimalla kustannuserotkin tulevat kompensoitua, eikö vain?

Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin

Et vastannut kysymykseen ...