Onko kenelläkään tullu eteen ongelmaa vanhojen koneiden kanssa ettei meinaa saada hitsausta onnistumaan?
Korjailen naapurille kuorma-autosta tehtyjä kärryjä, laitan uudet laidat ja siinä täytyy ainakin saranoissa hitsata sen vanhan lavan runkoon.
Ja millään ei meinaa rauta sulata, niinkun pitäis, vaan räiskii ja sulaa reikää. Voiko olla mahdollista että 60 - 70 luvulla, mistä alunperin Volvo on peräisin olis käytetty niin tyrniä mönjämaaleja, että siellä olis joku, vaikka lyijy tai muu öklämöntti imeytyny raudan huokosiin. Ei meinaan Fiiberilaikalla kiillotus riitä mihinkään, eikä kaikinosin hiomalaikkakaan, täytyy tehdä oikein kolo kylkeen ennekun löytyy hitsattavaa rautaa. Vai onko se ite raudasta kiinni? Olis edes venäläistä tai virolaista rautaa, niin vähän ymmärtäisinkin, mutta että..
Kommenttia?

Onko kenelläkään tullu eteen ongelmaa vanhojen koneiden kanssa ettei meinaa saada hitsausta onnistumaan?
Korjailen naapurille kuorma-autosta tehtyjä kärryjä, laitan uudet laidat ja siinä täytyy ainakin saranoissa hitsata sen vanhan auton runkoon.
Ja millään ei meinaa rauta sulata, niinkun pitäis, vaan räiskii ja sulaa reikää. Voiko olla mahdollista että 60 - 70 luvulla, mistä alunperin Volvo on peräisin olis käytetty niin tyrniä mönjämaaleja, että siellä olis joku, vaikka lyijy tai muu öklämöntti imeytyny raudan huokosiin. Ei meinaan Fiiberilaikalla kiillotus riitä mihinkään, eikä kaikinosin hiomalaikkakaan, täytyy tehdä oikein kolo kylkeen ennekun löytyy hitsattavaa rautaa. Vai onko se ite raudasta kiinni? Olis edes venäläistä tai virolaista rautaa, niin vähän ymmärtäisinkin, mutta että..
Kommenttia?

Ruosteen syyksi mä ainakin olen ko. toiminnan laittanut. Mig ja ruoste eivät sovi yhteen 

Onko kenelläkään tullu eteen ongelmaa vanhojen koneiden kanssa ettei meinaa saada hitsausta onnistumaan?
Korjailen naapurille kuorma-autosta tehtyjä kärryjä, laitan uudet laidat ja siinä täytyy ainakin saranoissa hitsata sen vanhan auton runkoon.
Ja millään ei meinaa rauta sulata, niinkun pitäis, vaan räiskii ja sulaa reikää. Voiko olla mahdollista että 60 - 70 luvulla, mistä alunperin Volvo on peräisin olis käytetty niin tyrniä mönjämaaleja, että siellä olis joku, vaikka lyijy tai muu öklämöntti imeytyny raudan huokosiin. Ei meinaan Fiiberilaikalla kiillotus riitä mihinkään, eikä kaikinosin hiomalaikkakaan, täytyy tehdä oikein kolo kylkeen ennekun löytyy hitsattavaa rautaa. Vai onko se ite raudasta kiinni? Olis edes venäläistä tai virolaista rautaa, niin vähän ymmärtäisinkin, mutta että..
Kommenttia?

Mig  tai Mag paremminkin nykyään pitäis kyllä mennä kaikkiin rautoihin . Hakaksen (Valliuksen ) Inverterillä ei onnistu mikään rauta kunnolla . Kerroppa tarkemmin mikä hitsauskone .

Takavuosina Ryssäläisiä metsäkärryjä ei voinut hitsata tavallisilla puikoilla eikä migillä ollenkaan kun se rauta sisälsi niin paljon hiiltä.
Maahantuojalta isännät tilas puikkoja joilla homma onnistu.

Siis on kysymys Volvon kuorma-auton runkopalkista?

En usko ongelman olevan ainakaan hiilipitoisuuden.Kuorma-auton runkohan on tehty kanttaamalla ja sen tarkoitus on olla hyvin joustava eli kestää vaihtokuormitusta.
Uskoisin teräksen,(ei siis raudan kyseessä Volvo),olevan seostettu esim kromilla,molybdeenillä tms.jolla saadaan em.ominaisuuksia aikaan.
Särmättävyys on yksi asia mitä levyn on siedettävä.Hiilipitoinen teräslevy oikein sovellu taivutukseen.
Nuo lisäaineet saattavat tehdä hitsauksen vaikeaksi,alunperinhän kuorma-auton runkoa ei ole hitsattavaksi edes tarkoitettu...vaikka itsekin nimenomaan traktorikärryjen kanssa olen moista harrastanut.
Sopiva hitsauslisäaine varmaan kyllä löytyisi,täytyisi tietää vaan rungon materiaalin seos...

Eipä ole tullut eteen tilannetta että hitsaus ei ollenkaan onnistuisi. Joskus oli sellainen runko että ei kanssa aikonut hyvää saumaa saada. Kun laitoin reilusti virtaa ja muistaakseni lievästi "alilangalla" niin sain hyvän näköisiä ja lujia saumoja kun hitsasin vain pisteitä pisteen viereen. Varsinkin pystysaumat oli aivan mahdottomia muistaakseni, ihan kuin olisi hiilipitoisuus ollut korkea vaikka tiedän kyllä ettei pitäisi.

Jos paloturvallisuus sallii,kokeile hitsipillillä lämmittää hitsattavaa
kohtaa,jolloin mahdolliset mönjät sunmuut palaa pois.Hyvä keino myös ohkasen pellin sinkityksen poistoon.

Hitsauksesta mitään en tiedä, mutta Volvot ovat rekkavetureina käytettyinä käyttökelvottomia, koska niiden peltirunkoja ei voida hitsaten jatkaa jos haluaisi tehdä esim edullisen sora-auton. Tällainen "tieto" liikkui ennen kuorma-auto piireissä. Varmaan sen pystyy hitsaamaan jollain konstilla, muttei välttämättä joka tallissa.

Hitsauksesta mitään en tiedä, mutta Volvot ovat rekkavetureina käytettyinä käyttökelvottomia, koska niiden peltirunkoja ei voida hitsaten jatkaa jos haluaisi tehdä esim edullisen sora-auton. Tällainen "tieto" liikkui ennen kuorma-auto piireissä. Varmaan sen pystyy hitsaamaan jollain konstilla, muttei välttämättä joka tallissa.

Urbaanilegenda!! Johan on kummaa terästä jos ei esilämmitettynä puikollakaan pysty hitsata. Ei ole todellista.

On noita runkoja tullut jokunen hitsattua. Pystysaumat on tosi vaikeita. Uskoisin että johtuu runkomateriaalista. Migillä en näitä enää hitsaa. Puikolla onnistuu suht hyvin. Volvon ja Scanian rungoilla on eroa hitsattavuudessa. Vanha vaihtovirtakone ja 46 puikko niin onnistuu parhaiten. Kokeilemalla.

46:n on rutiilipuikko. Aika iso ero iskusitkeydessä verrattuna vaikka nelikasiin. Rutiilipuikolla ei oikein kannata etenkään talvella käytettävää konetta hitsata. Näin ainakin teoriassa, mutta jos pelaa käytännössä, niin mikäs siinä.

On noita runkoja tullut jokunen hitsattua. Pystysaumat on tosi vaikeita. Uskoisin että johtuu runkomateriaalista. Migillä en näitä enää hitsaa. Puikolla onnistuu suht hyvin. Volvon ja Scanian rungoilla on eroa hitsattavuudessa. Vanha vaihtovirtakone ja 46 puikko niin onnistuu parhaiten. Kokeilemalla.

En tiedä, joskus penskana hitsasin katkenneen auransiiven 46 puikolla ja se siipi on käytössä vieläkin. Nykyisin on muuntajapuikkoja joilla pitäisi saada lujaa saumaa mutta pystyyn niillä on hankala hitsata. Viimeiseen asti rutiilipuikkoja vältän nykyään, kyllä lujat saumat tehdään 48:lla sekä vaakaan että pystyyn.
  Melko moniin materiaaleihin saa kyllä migillä enemmän kuin riittävän lujan sauman. Vaikka olisi hiukan paskaakin.

Taitaapi olla tupajumi iskenyt runkoon, eli aikansa suolakylvyssä
lillunut kuorkkiaikana, ja muutenkin korroosio iskenyt.

ei tohon auta kun ensteks hiekkapuhallus, ja sitten puikolla
hitsaus, miggi moittii epäpuhtauksia, ei pitävää saumaa.

tai kaikkein kestävin tapa kyseiseen runkoon:
pultaten laippaliitoksella,  eli levystä reilut laput, ja pillillä reikä,
ja kunnon levy taustapuolelle ,kestävin tapa hapertuneeseen
runkoon, sen aikaa kun runko muutoin kestää.

hmmm, oliko pikkuvolvon runko f 6... on meinaan sinkitty

Kannatan myös tuota 46 ja Riittävän isolla puikolla hitsaamista tasasuuntaajalla siis ja muuntaja puikko ,,,,

Nimimerkillä muutamat Rungot pätkitty ja kasattu ; Volvo, Scania, Bedford, MB

Ettei vaan Stiinamarilla multivan rautaa ja pientä MIG hitsiä ?
 

Emmääkään ymmärrä miks pitäisi muuntajaa ja rutiilia kehiin laittaa....

48+tasasuuntaaja tai sitten kysy hiukan seostetumpaa puikkoa.
Voihan migiinkin saada parempaa lankaa,eihän se tietysti epäpuhtauksiin auta,mutta voisi auttaa seosaineiden kanssa elämiseen.