Lukekaa.

Istuu Arlan hallituksessa.

Vientiin panostetaan voimakkaasti.

Valioa vastaan kilpaillaan erityisesti, rehvastelee tanskanmies.


Kaikkien suomalaisten maidontuottajien tuottajahinnat tulevat kärsimään näistä tavoitteista, riippumatta meijeristä. Sen voi jokainen myöntää! Tehokkuus on tuolla tanskassa eri luokkaa kuin meillä..

Osa pettureista vielä nuolee näiden tanskanmiesten saappaita...

Lukekaa.

Istuu Arlan hallituksessa.

Vientiin panostetaan voimakkaasti.

Valioa vastaan kilpaillaan erityisesti, rehvastelee tanskanmies.


Kaikkien suomalaisten maidontuottajien tuottajahinnat tulevat kärsimään näistä tavoitteista, riippumatta meijeristä. Sen voi jokainen myöntää! Tehokkuus on tuolla tanskassa eri luokkaa kuin meillä..

Osa pettureista vielä nuolee näiden tanskanmiesten saappaita...

aikeina kilpailla paremmilla tuotteilla suomen markkinoolla höpöhöpö hinnalla kyl suomalaanen kuluttaja ostaa aina halvinta laadul nii välee,mut pannaas vaan maitua paluukuormas tanskan maalle suomest virost ja venajan maalt saa tanskanpoikka uhota

Lukiko moni kauppalehestä viikolla juttua tanskan maataloudesta.Tanskalaisten maatilojen velka lähenteli suomen valtion velka määrää,muistaakseni keskimäärin tilaa kohti 3.3 miljoonaa euroa,aika paljon.Suurimpana syynä pidettiin pilviin nousseen pellon hintaa,lopettajista ei kuulema pulaa mutta ostajista kyllä.Taitaa olla todellista konkurssi maitoa.Tanskalaisen maatalouden tehokkuus on valunut täysimääräisenä lopettajien taskuun,oisko mitään opittavaa?

pittääpä lukasta veikan maenostama juttu... hyvähä se että huoku kulukoo vielä, taesi veikan sieramessa rohista hernepussi

Lukiko moni kauppalehestä viikolla juttua tanskan maataloudesta.Tanskalaisten maatilojen velka lähenteli suomen valtion velka määrää,muistaakseni keskimäärin tilaa kohti 3.3 miljoonaa euroa,aika paljon.Suurimpana syynä pidettiin pilviin nousseen pellon hintaa,lopettajista ei kuulema pulaa mutta ostajista kyllä.Taitaa olla todellista konkurssi maitoa.Tanskalaisen maatalouden tehokkuus on valunut täysimääräisenä lopettajien taskuun,oisko mitään opittavaa?

kyl olis muutaman vuoden kun pukkaa markkinoolle dumppimaitua niin alkaa tanskanmaataloudessa (myös muualla) velkapöhöisten tilusten uudelleen järjestely,onks ne sit niitä utc:n lopun aikuja

Lukiko moni kauppalehestä viikolla juttua tanskan maataloudesta.Tanskalaisten maatilojen velka lähenteli suomen valtion velka määrää,muistaakseni keskimäärin tilaa kohti 3.3 miljoonaa euroa,aika paljon.Suurimpana syynä pidettiin pilviin nousseen pellon hintaa,lopettajista ei kuulema pulaa mutta ostajista kyllä.Taitaa olla todellista konkurssi maitoa.Tanskalaisen maatalouden tehokkuus on valunut täysimääräisenä lopettajien taskuun,oisko mitään opittavaa?

Joo luin. Muttei se tanskalaista ihannoivaa lannista, on tehokasta kaikin puolin. Paitsi pääoman tuoton suhteen......

En ole lukua ehtinyt tarkastamaan mutta onko Tanskassa tosiaan vain 13000 maatilaa?

Ei KM:n jutussa sanottu,paljonko sillä nyt oli peltoa ja miten ne hoidetaan? Olishan Suomellakin paljon annettavaa Tanskaan ja muille kilpailijoille: jo pelkkä ympäristöviraston toive,että navetasta olis matkaa lähimpään taloon satametriä,vois lämmittää tunteita ja 1.3ny/ha sais myös innokkaan vastaanoton?

Vvaikutti todella fiksulta systeemiltä, kun poikineille ym. oli tuon kokoisessa yksikössä oma robotti. Kannattais varmaan vierailla ja ottaa opiksi, jos on isoa yksikköä suunnittelemassa...

Ei KM:n jutussa sanottu,paljonko sillä nyt oli peltoa ja miten ne hoidetaan? Olishan Suomellakin paljon annettavaa Tanskaan ja muille kilpailijoille: jo pelkkä ympäristöviraston toive,että navetasta olis matkaa lähimpään taloon satametriä,vois lämmittää tunteita ja 1.3ny/ha sais myös innokkaan vastaanoton?

Suomessa ollaan niin tehokkaita valittaan, jotta rajoittaa monen navetan tekoa, tai ainakin hidastaa vuosilla.

1.3ny/ha sais myös innokkaan vastaanoton?

Eikös tuo ole jo historiaa...

Mielenkiintoinen kommentti oli myös, että Tanska ei missään nimessä hyväksy pienten tilojen tukemista...

Vvaikutti todella fiksulta systeemiltä, kun poikineille ym. oli tuon kokoisessa yksikössä oma robotti. Kannattais varmaan vierailla ja ottaa opiksi, jos on isoa yksikköä suunnittelemassa...

Ja huomata myös se, että automaattilypsyyn siirryttiin suht isolla eläinmäärällä ja vaiheittain.

Kustannusten paloittelu näyttäs siltä, että suomalaistuottaja pärjäis suhteellisen mukavasti, kunhan pitää vieraan pääoman tason alle eurossa/tuotettu maitolitra ja kykenee tuottamaan 250 litraa yhdellä työtunnilla maitoa-tuon verran kalliimpaa on juuttikoittajan rahoitus. Rahtikulu muodostaa muutaman sentin rajasuojaa ja siinä se onkin. Riittääkös se yks robotti??

Vvaikutti todella fiksulta systeemiltä, kun poikineille ym. oli tuon kokoisessa yksikössä oma robotti. Kannattais varmaan vierailla ja ottaa opiksi, jos on isoa yksikköä suunnittelemassa...

***On varmasti fiksu systeemi. Toisaalta se yksi robotti työllistää varmasti tosi paljon. Lyhyemmällä työajalla voisi päästä, jos hiehot jakaisi tasaisesti kaikille roboille.

Mielenkiintoinen kommentti oli myös, että Tanska ei missään nimessä hyväksy pienten tilojen tukemista...

***Mikä todennäköisyys, että tuollaiset mielipiteet ja tilakoon omistava henkilö nousisi suomalaisessa maitohallinnossa asteittain aina Valion hallitukseen saakka? 5 %