Teen vertailulaskelmaa ajosilppuriketju vs. kaksi noukinvaunua, tarvitsen kokemusperäistä tietoa käytännön työsaavutuksista, eli siis kokonaiskorjuumäärä/kokonaistyöaika.

Eli kertokaapa hieman em. kategoriaan sopivista koneketjuistanne (mitä kalustoa), keskimääräinen peltolohkojen etäisyys, satotaso (hyvä/keskitaso/naurettava), ja arvionne mikä voisi em. kokoonpanolla olla sopiva työtehon laskentaperuste ha/h pitkän aikavälin keskiarvona sisältäen häiriöajat

Teen vertailulaskelmaa ajosilppuriketju vs. kaksi noukinvaunua, tarvitsen kokemusperäistä tietoa käytännön työsaavutuksista, eli siis kokonaiskorjuumäärä/kokonaistyöaika.

Eli kertokaapa hieman em. kategoriaan sopivista koneketjuistanne (mitä kalustoa), keskimääräinen peltolohkojen etäisyys, satotaso (hyvä/keskitaso/naurettava), ja arvionne mikä voisi em. kokoonpanolla olla sopiva työtehon laskentaperuste ha/h pitkän aikavälin keskiarvona sisältäen häiriöajat

Tuollainen laskentaohjelma tehtiin Pemolla (nyt. Savonia AMK) opinnäytetyönä ehkä 5 vuotta sitten. En tiedä onko se jaossa.

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 12.01.10 - klo:07:41

Teen vertailulaskelmaa ajosilppuriketju vs. kaksi noukinvaunua, tarvitsen kokemusperäistä tietoa käytännön työsaavutuksista, eli siis kokonaiskorjuumäärä/kokonaistyöaika.

Eli kertokaapa hieman em. kategoriaan sopivista koneketjuistanne (mitä kalustoa), keskimääräinen peltolohkojen etäisyys, satotaso (hyvä/keskitaso/naurettava), ja arvionne mikä voisi em. kokoonpanolla olla sopiva työtehon laskentaperuste ha/h pitkän aikavälin keskiarvona sisältäen häiriöajat

Tuollainen laskentaohjelma tehtiin Pemolla (nyt. Savonia AMK) opinnäytetyönä ehkä 5 vuotta sitten. En tiedä onko se jaossa.

Paino sanalla käytännön, kyllä mulla laskelmapohjat on tiedossa, ja tutkittua työtehotietoa on olemassa vaikka kuinka. Mutta kiinnostaa nimenomaan tilatasolla toteutunut työteho, kun mikään laskelmapohja ei huomioi kaikkea häiriöaikaa mitä käytännössä on.

Noukinvaunuvaihtoehdossa kiinnostaa vikasietoisuus koko korjuuketjun kannalta - vaikka toinen vaunu menis remonttiin, niin koko ketju ei pysähdy. Ajosilppuriketjussa seisoo koko ketju jos silppurista jotain hajoaa.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 12.01.10 - klo:08:33

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 12.01.10 - klo:07:41

Teen vertailulaskelmaa ajosilppuriketju vs. kaksi noukinvaunua, tarvitsen kokemusperäistä tietoa käytännön työsaavutuksista, eli siis kokonaiskorjuumäärä/kokonaistyöaika.

Eli kertokaapa hieman em. kategoriaan sopivista koneketjuistanne (mitä kalustoa), keskimääräinen peltolohkojen etäisyys, satotaso (hyvä/keskitaso/naurettava), ja arvionne mikä voisi em. kokoonpanolla olla sopiva työtehon laskentaperuste ha/h pitkän aikavälin keskiarvona sisältäen häiriöajat

Tuollainen laskentaohjelma tehtiin Pemolla (nyt. Savonia AMK) opinnäytetyönä ehkä 5 vuotta sitten. En tiedä onko se jaossa.

Paino sanalla käytännön, kyllä mulla laskelmapohjat on tiedossa, ja tutkittua työtehotietoa on olemassa vaikka kuinka. Mutta kiinnostaa nimenomaan tilatasolla toteutunut työteho, kun mikään laskelmapohja ei huomioi kaikkea häiriöaikaa mitä käytännössä on.

Tuo perustui käytännön mittauksiin, eli se ei ole pelkästään tyhmä excel.

Aika hyvää pohjatietoa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/45044/jamk_1238050260_2.pdf?sequence=1

Paino sanalla käytännön, kyllä mulla laskelmapohjat on tiedossa, ja tutkittua työtehotietoa on olemassa vaikka kuinka. Mutta kiinnostaa nimenomaan tilatasolla toteutunut työteho, kun mikään laskelmapohja ei huomioi kaikkea häiriöaikaa mitä käytännössä on.Noukinvaunuvaihtoehdossa kiinnostaa vikasietoisuus koko korjuuketjun kannalta - vaikka toinen vaunu menis remonttiin, niin koko ketju ei pysähdy. Ajosilppuriketjussa seisoo koko ketju jos silppurista jotain hajoaa.

Olet oikeassa, vaan kaiken häiriöajan arvioiminen ennalta lienee mahdotonta. Perstuntumalta voi yrittää arvioida toteutuneita sesonkeja, vaan oikeaan vastaukseen tarvitsisi huolelliset muistiinpanot useammalta kesältä ja niitä tuskin kellään on??

Tuntuma olis, että "keskeytys tekniseen vikaan" on merkitykseltään vähäinen kokonaishäiriöajassa. Se miksi päivän, saatika viikon todellinen työsaavutus on kaukana silppurin teoreettisesta kapasiteetista riipuu muista asioista, mm. siitä, kuinka monta kertaa urakoitsija siirtyy asiakkaalta toiselle ja kuinka pitkät on välimatkat. Aloitus- lopetustyöt aina jokaisessa paikassa.

Jos kahella noukkarilla ajetaan siilolle niin siilomies keittää... 

Tarkkuussilippurin tavaraa työntelee kuin haketta levälleen, noukkarin mytyt
on perseestä ja syvältä 

Jos kahella noukkarilla ajetaan siilolle niin siilomies keittää... 

Tarkkuussilippurin tavaraa työntelee kuin haketta levälleen, noukkarin mytyt
on perseestä ja syvältä 

Tottahan tarkkuussilppurin hile on helppoa lykätä, myönnetään. Mutta on täälläpäin useitakin kahden noukkarin ketjuja, ja kyllä ne siilolla pärjää. Ja toinen noukkari voi loppusiilosta mennä jo seuraavalle aloittamaan, niin jää lopputäyttöön vähän rauhallisempi rytmi.

Mut nyt selvitän kustannuksia ja vikasietoisuutta, pieni epämukavuus siilolla ei nyt ole ratkaiseva juttu.

Teen vertailulaskelmaa ajosilppuriketju vs. kaksi noukinvaunua, tarvitsen kokemusperäistä tietoa käytännön työsaavutuksista, eli siis kokonaiskorjuumäärä/kokonaistyöaika.

Eli kertokaapa hieman em. kategoriaan sopivista koneketjuistanne (mitä kalustoa), keskimääräinen peltolohkojen etäisyys, satotaso (hyvä/keskitaso/naurettava), ja arvionne mikä voisi em. kokoonpanolla olla sopiva työtehon laskentaperuste ha/h pitkän aikavälin keskiarvona sisältäen häiriöajat

Tähän laskelmaan kun lisätään 5% satunnainen luisto kumpaankin suuntaan ja 5% lonkaltavedot joka väliin niin tulos on sama... Tai sitten eroksi saadaan "yksi tupakkatauko/hehtaari" toisen menetelmän eduksi.

Aika hyvää pohjatietoa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/45044/jamk_1238050260_2.pdf?sequence=1

Oli tosiaan huolella tehty opinnäytetyö! Kuten testissä sanottiin,yhden tilan kahdella lohkolla tehty joten ei pitkälle vietäviä johtopäätöksiä. Olosuhteet noissa optimaaliset noukkarille,lähellä ja kauempanakin oleva pikitien varressa.

Täällä toisin kuin Wejjo sanoi, noukkarilla tehty rehu ei ihmisille kelpaa (?) jos vaihtoehtona ajosilppurilla tehty. Syistä ei tietoa,soittele Wejjo silppurin ed. omistajille ja kysele kokemuksia...

Jos niillä rehuilla sama kuiva-ainepitoisuus(esim yli 30), ei noista ketjuista voi puhua samana päivänä.

Tässä lähistöllä viime kesänä Pylvään koneaseman porukka teki 65 ha ajosilppurilla kl 10-22.
Lohkoja  varmaan 0-10 km. Kolme siirtotraktoria. Katso tiedot netistä, agr. siellä johtamassa toimintaa, voit varmaan soittaa ja saada suhteellisen luotettavaa tietoa tuollaisia juttuja varten.

Mut nyt selvitän kustannuksia ja vikasietoisuutta, pieni epämukavuus siilolla ei nyt ole ratkaiseva juttu.

Mutta loppukäyttö onkin jo toinen juttu. Noukkarirehua on apevaunussa jauhettava kauemmin kuin kolme minuuttia, kärsii jo ainakin kostean rehun rakenne. Toisaalta taas nurmea olis kuritettava reippaasti korjuuvaiheessa, jotta saadaan maitohappokäymiseen vauhtia. Lisäksi varastotilaa tarvitaan pidemmälle silpulle enemmän. Näistä seikoista johtuen noukinvaunurehun tulis ollakin 10-15% silppurirehua edullisempaa

kolme vuotta karhotellu kahdelle ajosilppuri ketjulle,kummatki silppurit tuli uutena,ja hyvin on pelanneet.Kiviä ei ole vielä silppurit nielly.karhottaessa olen kyllä pitänyt silmät auki ja poistanut jokusen kiven pellosta ym.peltoon kuulumatonta.normi päivänä ajettu 55-60hehtaaria.Rehun laatuun on kyllä panostettu,eli kasteen aikana ei niitetä eikä karhoteta.Olin muuten tuossa kokeessa mukana.Kait noukin vaunu on toiminta varmin yksin kertasen tekniikan ansiosta,ainakin sietää kiviä paremmin.

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 12.01.10 - klo:10:01

Jos kahella noukkarilla ajetaan siilolle niin siilomies keittää... 

Tarkkuussilippurin tavaraa työntelee kuin haketta levälleen, noukkarin mytyt
on perseestä ja syvältä 

Tottahan tarkkuussilppurin hile on helppoa lykätä, myönnetään. Mutta on täälläpäin useitakin kahden noukkarin ketjuja, ja kyllä ne siilolla pärjää. Ja toinen noukkari voi loppusiilosta mennä jo seuraavalle aloittamaan, niin jää lopputäyttöön vähän rauhallisempi rytmi.

Mut nyt selvitän kustannuksia ja vikasietoisuutta, pieni epämukavuus siilolla ei nyt ole ratkaiseva juttu.

Jos kahdella noukkarilla ajetaan niin lompakko keittää....

On teillä jutut tai lompakot melko iskussa.

Käytännön kokemuksesta voin sanoa että jos on varaa edes suunnitella kahden noukkarin ostamista niin miksi et osta isoa tarkkuussilppurivaunua tai parasta mahdollista noukkaria (en ota kantaa siihen mikä se on) ja suurta etukonetta. Kaikissa hommissa on aina pieni epävarmuus mutta jos lähimaastossa on useita isoja noukkariketjuja niin eikö sitä apuakin saa, siis jos se huippuvehje leviää... Normitilanteessa työteho olisi huippuhyvä eikä tarvisi kahta melko isoa veturia eikä laumaa kuskeja, saisit enimmän osan ajasta ajaa itse tätä kalleinta pakettia jolloin se pysyisi paremmin hyvänä...



Sitä apua saa siis jos ei siis oo kaikki sillat....

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 12.01.10 - klo:10:16

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 12.01.10 - klo:10:01

Jos kahella noukkarilla ajetaan siilolle niin siilomies keittää... 

Tarkkuussilippurin tavaraa työntelee kuin haketta levälleen, noukkarin mytyt
on perseestä ja syvältä 

Tottahan tarkkuussilppurin hile on helppoa lykätä, myönnetään. Mutta on täälläpäin useitakin kahden noukkarin ketjuja, ja kyllä ne siilolla pärjää. Ja toinen noukkari voi loppusiilosta mennä jo seuraavalle aloittamaan, niin jää lopputäyttöön vähän rauhallisempi rytmi.

Mut nyt selvitän kustannuksia ja vikasietoisuutta, pieni epämukavuus siilolla ei nyt ole ratkaiseva juttu.

Jos kahdella noukkarilla ajetaan niin lompakko keittää....

On teillä jutut tai lompakot melko iskussa.

Käytännön kokemuksesta voin sanoa että jos on varaa edes suunnitella kahden noukkarin ostamista niin miksi et osta isoa tarkkuussilppurivaunua tai parasta mahdollista noukkaria (en ota kantaa siihen mikä se on) ja suurta etukonetta. Kaikissa hommissa on aina pieni epävarmuus mutta jos lähimaastossa on useita isoja noukkariketjuja niin eikö sitä apuakin saa, siis jos se huippuvehje leviää... Normitilanteessa työteho olisi huippuhyvä eikä tarvisi kahta melko isoa veturia eikä laumaa kuskeja, saisit enimmän osan ajasta ajaa itse tätä kalleinta pakettia jolloin se pysyisi paremmin hyvänä...



Sitä apua saa siis jos ei siis oo kaikki sillat....

Mistä näitä tulkintoja oikeen tulee 

Kysymys oli siis ihan yksinkertaisesti käytännön työtehosta todellisilla tiloilla, joilla kokemusta em. ketjuista, ei muusta. Noiden perusteella teen sitten laskelmia, joiden perusteella tehdään perusteltuja päätöksiä rehunkorjuun suhteen juuri näihin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Onneksi olen jo vastauksia saanutkin täällä ja varsinkin yv-nä, kiitos niistä.

Ratkaisevia asioita on paljon, enkä aikonut niistä käydä keskustelua, koska se tuskin täällä johtaisi mihinkään, joka tilalla on omat tarpeensa eikä niiden selvittäminen tällaisessa foorumissa ole järkevää.