Kysymys, sattuisiko olla kellään tietoa puutavaralle laskettavista lujuuksista? Jos puu on ehjää ja lujaa ei kuitenkaan mitään lujuusluokiteltua, minkälaisia PURISTUSLUJUUKSIA  voi laskea olevan ilman nurjahdusmahdollisuutta?

Kysymys, sattuisiko olla kellään tietoa puutavaralle laskettavista lujuuksista? Jos puu on ehjää ja lujaa ei kuitenkaan mitään lujuusluokiteltua, minkälaisia PURISTUSLUJUUKSIA  voi laskea olevan ilman nurjahdusmahdollisuutta?

Ei ole yksiselitteistä vastausta tuohon olemassa. Riippuu paljon puusta, kuten lajista, tiheydestä, yms ominaisuuksista. Esim miten ja mistä kohti puuta se on sahattu ja oksasuudesta yms. Jos tarkkaan paikkaan mitoitat tarkasti niin osta lujuusluokiteltua puuta.

Mutta jos ei saivarrella ja oletetaan, että otetaan ihan normi puuta mitä on sattuu pihamaalta löytymään (mänty tai kuusi, tiheys noin 400kg/m3) niin sille ohjearvona voisi sanoa että puristuslujuus syidensuunnassa on noin 40MPa. Kimmokerroin noin 10.

Jos löytyy hyvää noin 850kg/m3 mäntyä niin sillä toi lujuus voi olla jotai 90MPa luokkaa. Taas jos on jotain kevyttä, vähä lahoa niin lujuus voi olla 10MPa.

Jos tekee vähä arveluttavasta puusta missä oksia yms epävarmuustekijöitä niin kannattanee käyttää kohtalaisen suurta varmuuskerrointa. Terästä ja betonia on paljon mukavampi mitoittaa, kuin puuta

Liimapuuta kertopuuta

Liimapuuta kertopuuta

kerto/liimapuu arvot saat suoraan tavarantoimittajalta. Jos eivät anna niin sitten antaa taulukot mitoitukseen tai mitoittavat itse.. Yllä oli puhe vain normi sahatavarasta mitä löytyy pihamaalta. Oletettuna eetä se on hyvälaatusta. Karkeesti voisi sanoa, että puutavara mitä on talon pihalla sen puristuslujuus syidensuunnassa on 10-50 MPa välissä.

voi laskea olevan ilman nurjahdusmahdollisuutta?

Nurjahtaakkin voi niin monella tapaa, riippuu rakenteesta. Jospa ottaisit yhteyttä ihan oikeaan rakennesuunnittelijaan. Ne ratkoo näitä ongelmia ihan työkseen. Muuten voi käydä niin, että rakenteesta tulee mekanismi. Täytyy huomioida leimapaine, viruminen ... Puu rakennusaineena on melko konstikas mitoitettava.

Kiitos asiallisista vastauksista, kiva kun ei muita tullutkaan . Itselleni tuo yksikkö Mpa vähän outo lujuuslaskelmissa kun lähinnä teräs rakenteita olen yleensä pähkäillyt.
   Aika suurikin lujuus tuo nelisenkymmentä Mpa:a on. Eli siis maallikkokielellä 400kp/cm2, puolipuhdas kakkosnelonen poikkileikkaukseltaan 45cm2 kestää suoraa työntöä 20t jos oikein ymmärsin.
    40 000 000 N/m2= 4000N/cm2, noinhan se nyt kuitenkin menee
  Insinööri on käytettävissä mutta haluan kuitenkin itse suunnitella rakenteet ja  tarkistutan ajatukseni sitten vasta.

Kiitos asiallisista vastauksista, kiva kun ei muita tullutkaan . Itselleni tuo yksikkö Mpa vähän outo lujuuslaskelmissa kun lähinnä teräs rakenteita olen yleensä pähkäillyt.
   Aika suurikin lujuus tuo nelisenkymmentä Mpa:a on. Eli siis maallikkokielellä 400kp/cm2, puolipuhdas kakkosnelonen poikkileikkaukseltaan 45cm2 kestää suoraa työntöä 20t jos oikein ymmärsin.
    40 000 000 N/m2= 4000N/cm2, noinhan se nyt kuitenkin menee
  Insinööri on käytettävissä mutta haluan kuitenkin itse suunnitella rakenteet ja  tarkistutan ajatukseni sitten vasta.

Kyllähän tuo megapascali=MPa on käytetyin yksikkö teräsrakenteiden puolellakin. Terästen tunnuksetkin euroopassa johdettu usein teräksen myötörajasta megapascaleina.

Ympäristöministeriön sivulla mitoitusohjeet puurakenteillekkin http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1364&lan=fi#a1
Puusta en tiedä, muissa materiaaleissa Eurokoodi syrjäyttää/on jo syrjäyttäny nää kansalliset ohjeet.

Kyllä luulis et nurjahdus noissa käytännön pilareissa tulee äkkiä vastaan. 20 tonnia kakkosnelosen päällä vaikka  metrinkin korkeena pilarina? Vois kuvitella että vauriomuoto on jotain muuta kuin staattisen puristuskestävyyden ylitys?

MPa=N/mm2. kutakuinkinhan nui se menee miten edellä esitit, jos ajatellaan yksinkertaisesti F=pA=40Mpa*4500mm2=180 000N joka noin 18,3t. Silloin puu tyssääntyy. Mutta ei kannata tuolla arvolla lähtee mitoittelemaan.. Pystyy suurinpiirtei arvioimaan että 2"x4" lankku vastaa noin 50*50*2,5 rhs putkea. Nurjahtaahan se kuitenkin ensimmäisenä, mutta jos ajatellaan ideaalista tilannetta tai vain noin 10cm pituista palkkia..

Minusta on hyvä että maallikotkin kehittävät ymmärrystään lujuusopista. Monta vahinkoa vältetään ja raaka-aineita säästetään. Metsäkuormainkeskustelussa on ollut esillä mihin kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin halvimpia/vanhimpia kuormaimia ostettessa. Taatusti hyödyllistä tietoa.

Toisaalta olen aivan lähelläkin todistanut kuinka RI koulutuksen saaneilla kavereilla ei ole aavistustakaan mistään lujuusoppiin viittaavasta. Kun osa näistä on sitten vielä valvovana viranomaisena, ei kaikkia koppeja saada edes valmiiksi ennen kuin tuho alkaa käydä. Niin kauan sujuu jotenkin kun matkitaan vanhoja vakiorakenteita.