Mikä on rehuvirnan paras korjuuaste säilörehuksi? Kukinnan alku vai mikä?

Tarkoituksena laittaa ensi keväänä rehuvirnaa ja tueksi hiukan vehnää sekä alle it.raiheinä ja korjata se paaliin. Kirjallisuudesta ei juurikaan tuosta tietoa ollut apilasta sitäkin enemmän.

Silloin kun ensimmäiset palot virnassa alkaa vaihtaa hiukan väriä. Tässävaiheessa on kasvustossa vielä yksittäisiä kukintoja latvoissa.

Mikä on rehuvirnan paras korjuuaste säilörehuksi? Kukinnan alku vai mikä?

Tarkoituksena laittaa ensi keväänä rehuvirnaa ja tueksi hiukan vehnää sekä alle it.raiheinä ja korjata se paaliin. Kirjallisuudesta ei juurikaan tuosta tietoa ollut apilasta sitäkin enemmän.

Onko tavoitteena tehdä yksi sato ja pelkästä raiheinästä jälkisadot, vai pitäisikö virnaa riittää useampaankin satoon?

Jos tavoite on yksi vehnä-virna -sato ja raiheinästä loput, niin sitten kuten Imme ehdottaa.

Vaihtoehtoisesti, jos on hikevä maa (eikä ihan tolkuton kuivuus, virna ei ole kovin vahvajuurinen), niin  virnasta saa myös toiseen ja kolmanteen satoon. Tällöin niitto on tehtävä ensimmäisten kukkien ilmestyessä pitkähköön sänkeen, jolloin virna innostuu jälkikasvuun. Joka on vähintään yhtä hyvä kuin se ensimmäinen.  Jossain vaiheessa kukintaa tuo jälkikasvukyky katoaa. Tällä menetelmällä ainakin Etelä-Savon moreenipelloilla on saatu kolmekin satoa kesässä: valkuaispitoista ja sulavaa rehua. Tosin ainakin kelasilppurilla tehtynä eli tuoresäilörehuna puristenestettä tulee paljon. Mutta pyöröpaalaushan käytännössä edellyttää erillistä niittoa, joten jos keliä riittää, niin kuivatella voi. Tuo kertakorjuusysteemi on kuiva-ainepitoisuudeltaan parempaa.

Petri

Juolavehnäinen lohko joten virnan kannattaisi antaa kasvaa pitkään, jotta varjostaisi hyvin.

Raiheinästä sitten syksymmällä satoa, jos kasvaa. Ainahan pyhiä pyrkimyksiä korjuun ajoittamiseen kerrotaan, mutta säätila määrää monesti toisin.

Mikä on rehuvirnan paras korjuuaste säilörehuksi? Kukinnan alku vai mikä?

Tarkoituksena laittaa ensi keväänä rehuvirnaa ja tueksi hiukan vehnää sekä alle it.raiheinä ja korjata se paaliin. Kirjallisuudesta ei juurikaan tuosta tietoa ollut apilasta sitäkin enemmän.

Tämä menee nyt vähän sivuun rehuaiheesta:

Tarkoituksena on perustaa tulevana keväänä kaksivuotinen viherlannoitusnurmi rikottavaan sänkeen. Tavoitteena saada viljakierron köydyttämään maahan runsaasti orgaanista ainetta, sekä toisaalta ladata typpeä maahan. Olen pohtinut josko kylväisi seokseen virnaa ja puna-apila/timotei seoksen. Virna tuottaisi ensimmäisenä vuonna vahvan massan, ja puna-apila/timoteinurmi toisena vuonna. Yhtenä riskinä saattaa tosin olla, että virna varjostaa liikaa ja tukahdutaa apila/timoiteiseoksen?
Vai olisiko jokin toinen seos parempi/varmempi/edullisempi?

Lohkojen maalajit ovat hienohieta ja hiesusavi.

Ja aivan tavanomaisen viljelytavan tila, luomuna kasva kuin isännän karvoitus...

Juolavehnäinen lohko joten virnan kannattaisi antaa kasvaa pitkään, jotta varjostaisi hyvin.

Raiheinästä sitten syksymmällä satoa, jos kasvaa. Ainahan pyhiä pyrkimyksiä korjuun ajoittamiseen kerrotaan, mutta säätila määrää monesti toisin.

Luulen, että sitä juolavehnää vastaan saattaa jopa tuo usemman niiton systeemi toimia paremmin: usein ajoissa tehty niitto vain parantaa virnan kasvua. Samalla tulisi juolakin niitettyä, jolloin se joutuu kilpailemaan raiheinän ja virnan kanssa, ehkä samalla heikentyen enemmänkin kuin tuon pitkään kasvavan alla. Jälkimmäistä väitettäni en kyllä pysty todistamaan, mutua.

Petri

Yhtenä riskinä saattaa tosin olla, että virna varjostaa liikaa ja tukahdutaa apila/timoiteiseoksen?

Niiton/murskauksen kun ajoitat siten, että virna on reilussa kukassa, niin ei tule jälkikasvua, apilalla on tilaa koko loppukesä ja hyvin menee.

Petri

Alhaisin näkemäni virnan rv% on ollut alle 9. Eli eipä sitä korjuuta kannata ehkä ihan lokakuulle jättää.

Nostettan taas kissa pöydälle.

Mikä olisi paras virnalajike ?? Jos viljelee puhtaan kasvustona tuleeko siemenkustannus liian suureksi. Onko lako ihan varma? entäs ruisvirna?

Oma kokeilu meni pipariksi. Jäi pahasti ohran jalkoihin. (liikaa typpeä käytettävissä ehkä??)  Toi seos kylvö ohralla on vaikeaa. Joskus riittää 50kg /ha täystiheän kasvuston saamiseksi. Rikat ainakin torjun seuraavassa yrityksessä.

Onko jollakin heittää rehuarvoja. Todellisia.

Nostettan taas kissa pöydälle.

Mikä olisi paras virnalajike ?? Jos viljelee puhtaan kasvustona tuleeko siemenkustannus liian suureksi. Onko lako ihan varma? entäs ruisvirna?

Oma kokeilu meni pipariksi. Jäi pahasti ohran jalkoihin. (liikaa typpeä käytettävissä ehkä??)  Toi seos kylvö ohralla on vaikeaa. Joskus riittää 50kg /ha täystiheän kasvuston saamiseksi. Rikat ainakin torjun seuraavassa yrityksessä.

Onko jollakin heittää rehuarvoja. Todellisia.

Virna taitaa keikahtaa myrkyistä

Kauran kanssa kylvetty virna. Näytti korjuussa lähes puhtaalta virnakasvustolta.
Korjuuhetkellä virnan palot olivat jo valmiita. Hieman myöhässä oltiin.
Olisi pitänyt antaa vielä kuivua, mutta kelit olivat mitä olivat tänä syksynä. Olisi säilynyt paremmin, kun käyt. biologista.




Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >    4,23       alle 4,14 (ka 254 g/kg)
Ammoniakkityppi >    78    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    69    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >    29    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    573    g/kg N    alle 500
Sokeri >    30    g/kg ka    50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >    254    g/kg    
Raakavalkuainen >    142    g/kg ka    130 - 160
Kuitu (NDF) >    491    g/kg ka    500 - 600
D-arvo >    595    g/kg ka    680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >    9,5    MJ/kg ka    
OIV >    73    g/kg ka    71 - 88
PVT >    33    g/kg ka    14 - 46
Syönti-indeksi >    87       90 - 120
ME-indeksi >    76       85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >    7       
Suppea kivennäisanalyysi   SJ >
Kalsium >    6,3    g/kg ka    2,7 - 8,0
Fosfori >    2,7    g/kg ka    2,0 - 3,8
Kalium >    25,2    g/kg ka    11,1 - 34,2

Virna taitaa keikahtaa myrkyistä

Basagran pitäs toimia...

Kauran kanssa kylvetty virna. Näytti korjuussa lähes puhtaalta virnakasvustolta.
Korjuuhetkellä virnan palot olivat jo valmiita. Hieman myöhässä oltiin.
Olisi pitänyt antaa vielä kuivua, mutta kelit olivat mitä olivat tänä syksynä. Olisi säilynyt paremmin, kun käyt. biologista.

Vaikea sanoa analyysistä paljonko kaura vaikuttaa sulavuuteen. Todella vanhaa.

Paljonko tuli satoa?

Kylvätkö tulevana kasvukautena?

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 11.11.11 - klo:22:05

Kauran kanssa kylvetty virna. Näytti korjuussa lähes puhtaalta virnakasvustolta.
Korjuuhetkellä virnan palot olivat jo valmiita. Hieman myöhässä oltiin.
Olisi pitänyt antaa vielä kuivua, mutta kelit olivat mitä olivat tänä syksynä. Olisi säilynyt paremmin, kun käyt. biologista.

Vaikea sanoa analyysistä paljonko kaura vaikuttaa sulavuuteen. Todella vanhaa.

Paljonko tuli satoa?

Kylvätkö tulevana kasvukautena?

Meillä oli melkein samaa, korjattiin 17.07, kaura oli tietysti vihreää. Sato oli jotain 6900-7100 kgka/ha. Hirmu hyvin heinä kasvoi juurella!! Rikkaruohoja ei pahemmin jäänyt henkiin vaikka ei ruiskutettu mitään.

Me ainakin kylvetään tuota kaikki uudistukset kunnes keksitään joku parempi idea.

Oliskoan tää rehuvirna hyvä kasvi 1.vuotiseen viherlannoitusnurmeen. 

Tulisi  esikasviksi syysrypsille, eli heinäkuun puolessavälin pitäisi jo murskata ja kyntää jotta pääsee syyrypsin kylvölle heinäkuun lopulla.
 Onnistuuko puhtaana kasvustona vai tarviiko suojaviljan??


Vai persianapila+WW-raiheinä....