Palkkojen yleinen alentaminen leikkaa ostovoimaa, joka taas heijastuu kaikkeen taloudelliseen toimintaan ja aiheuttaa ongelman myös eläkkeiden maksuun, niitäkin pitäisi silloin alentaa.
Verokertymät laskee, josta seuraa loputtomat leikkaukset ja alkaa kierre, joka ei laannu kuin vuosien päästä.

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Palkankorotuksista luopuminen joksikin aikaa, mielestäni ajaa saman asian, onhan palkat nousset tänäkin vuonna yli 4 %:tia keskimäärin vanhojen sopimusten takia, vaikka olemme keskellä pahaa lamaa.

Palkkojen yleinen alentaminen leikkaa ostovoimaa, joka taas heijastuu kaikkeen taloudelliseen toimintaan ja aiheuttaa ongelman myös eläkkeiden maksuun, niitäkin pitäisi silloin alentaa.
Verokertymät laskee, josta seuraa loputtomat leikkaukset ja alkaa kierre, joka ei laannu kuin vuosien päästä.

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Palkankorotuksista luopuminen joksikin aikaa, mielestäni ajaa saman asian, onhan palkat nousset tänäkin vuonna yli 4 %:tia keskimäärin vanhojen sopimusten takia, vaikka olemme keskellä pahaa lamaa.

Voi kysyä, käytetäänkö rahat "krääsän" keräämiseen vai tuottaviin investointeihin.

Sotien jälkeen piti säästää, oli oikein sellaisia kampanjoitakin. Rahat kuskattiin paikalliseen säästöpankkiin, joka lainasi rahat investointeihin, mikä taas työllisti ja raha liikkui. Maa nousi jaloilleen.

Nyt toimitaan tasan päinvastoin. Kiinalaiset panostavat nyt investointeihin, kohta siellä tuotetaan kaikki maailman tavarat.

Kiina valtaa vähitellen automarkkinat kopioimalla Volvon ym. tietotaidon. hurrien työvoima on liian kallista, Ruåtsin tehdas suljetaan.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.12.09 - klo:11:31

Palkkojen yleinen alentaminen leikkaa ostovoimaa, joka taas heijastuu kaikkeen taloudelliseen toimintaan ja aiheuttaa ongelman myös eläkkeiden maksuun, niitäkin pitäisi silloin alentaa.
Verokertymät laskee, josta seuraa loputtomat leikkaukset ja alkaa kierre, joka ei laannu kuin vuosien päästä.

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Palkankorotuksista luopuminen joksikin aikaa, mielestäni ajaa saman asian, onhan palkat nousset tänäkin vuonna yli 4 %:tia keskimäärin vanhojen sopimusten takia, vaikka olemme keskellä pahaa lamaa.

Voi kysyä, käytetäänkö rahat "krääsän" keräämiseen vai tuottaviin investointeihin.

Sotien jälkeen piti säästää, oli oikein sellaisia kampanjoitakin. Rahat kuskattiin paikalliseen säästöpankkiin, joka lainasi rahat investointeihin, mikä taas työllisti ja raha liikkui. Maa nousi jaloilleen.

Nyt toimitaan tasan päinvastoin. Kiinalaiset panostavat nyt investointeihin, kohta siellä tuotetaan kaikki maailman tavarat.

Kiina valtaa vähitellen automarkkinat kopioimalla Volvon ym. tietotaidon. hurrien työvoima on liian kallista, Ruåtsin tehdas suljetaan.

Kiinalla on eräs etu, mikä on varsin merkittävä autoteollisuudessa ja muussakin kulutustavara tuotannossa.

Sillä on 1,3 miljardin asukkaan kotimarkkinat, yritys joka ei sijoita sinne tuotantoaan on väärin johdettu.
Millään suurella yrityksellä ei ole varaa olla noiden markkinoiden ulkopuolella tulevaisuudessa.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 31.12.09 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.12.09 - klo:11:31

Palkkojen yleinen alentaminen leikkaa ostovoimaa, joka taas heijastuu kaikkeen taloudelliseen toimintaan ja aiheuttaa ongelman myös eläkkeiden maksuun, niitäkin pitäisi silloin alentaa.
Verokertymät laskee, josta seuraa loputtomat leikkaukset ja alkaa kierre, joka ei laannu kuin vuosien päästä.

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Palkankorotuksista luopuminen joksikin aikaa, mielestäni ajaa saman asian, onhan palkat nousset tänäkin vuonna yli 4 %:tia keskimäärin vanhojen sopimusten takia, vaikka olemme keskellä pahaa lamaa.

Voi kysyä, käytetäänkö rahat "krääsän" keräämiseen vai tuottaviin investointeihin.

Sotien jälkeen piti säästää, oli oikein sellaisia kampanjoitakin. Rahat kuskattiin paikalliseen säästöpankkiin, joka lainasi rahat investointeihin, mikä taas työllisti ja raha liikkui. Maa nousi jaloilleen.

Nyt toimitaan tasan päinvastoin. Kiinalaiset panostavat nyt investointeihin, kohta siellä tuotetaan kaikki maailman tavarat.

Kiina valtaa vähitellen automarkkinat kopioimalla Volvon ym. tietotaidon. hurrien työvoima on liian kallista, Ruåtsin tehdas suljetaan.

Kiinalla on eräs etu, mikä on varsin merkittävä autoteollisuudessa ja muussakin kulutustavara tuotannossa.

Sillä on 1,3 miljardin asukkaan kotimarkkinat, yritys joka ei sijoita sinne tuotantoaan on väärin johdettu.
Millään suurella yrityksellä ei ole varaa olla noiden markkinoiden ulkopuolella tulevaisuudessa.

Jep ja yllättävää siellä on myös ostovoimaa muutamalla miljoonalla ihmisellä, vaikkakin ruumiillisen työn teettävätkin riisikupin ja majoitus paikan hinnalla 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.12.09 - klo:11:59

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 31.12.09 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.12.09 - klo:11:31

Palkkojen yleinen alentaminen leikkaa ostovoimaa, joka taas heijastuu kaikkeen taloudelliseen toimintaan ja aiheuttaa ongelman myös eläkkeiden maksuun, niitäkin pitäisi silloin alentaa.
Verokertymät laskee, josta seuraa loputtomat leikkaukset ja alkaa kierre, joka ei laannu kuin vuosien päästä.

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Palkankorotuksista luopuminen joksikin aikaa, mielestäni ajaa saman asian, onhan palkat nousset tänäkin vuonna yli 4 %:tia keskimäärin vanhojen sopimusten takia, vaikka olemme keskellä pahaa lamaa.

Voi kysyä, käytetäänkö rahat "krääsän" keräämiseen vai tuottaviin investointeihin.

Sotien jälkeen piti säästää, oli oikein sellaisia kampanjoitakin. Rahat kuskattiin paikalliseen säästöpankkiin, joka lainasi rahat investointeihin, mikä taas työllisti ja raha liikkui. Maa nousi jaloilleen.

Nyt toimitaan tasan päinvastoin. Kiinalaiset panostavat nyt investointeihin, kohta siellä tuotetaan kaikki maailman tavarat.

Kiina valtaa vähitellen automarkkinat kopioimalla Volvon ym. tietotaidon. hurrien työvoima on liian kallista, Ruåtsin tehdas suljetaan.

Kiinalla on eräs etu, mikä on varsin merkittävä autoteollisuudessa ja muussakin kulutustavara tuotannossa.

Sillä on 1,3 miljardin asukkaan kotimarkkinat, yritys joka ei sijoita sinne tuotantoaan on väärin johdettu.
Millään suurella yrityksellä ei ole varaa olla noiden markkinoiden ulkopuolella tulevaisuudessa.

Jep ja yllättävää siellä on myös ostovoimaa muutamalla miljoonalla ihmisellä, vaikkakin ruumiillisen työn teettävätkin riisikupin ja majoitus paikan hinnalla 

Yksi lapsuuden kaveri, joka toimii konsulttina teollisuudessa ja paljon sielläkin päin, sanoi että vaikka se ehkä kuulostaa ihmeelliseltä, niin Kiinassa on kuuleman pula "halvasta" työvoimasta, vaikka porukkaa on kuin pipoa ...
Kiinassa kaikki käyvät kouluja, jotka vähänkin pystyvät ja koulutus varsin lyhytkin, saattaa kymmenkertaistaa ihmisen vuositulot, koulutus näkyy palkassa ja asemassa välittömästi.
Tästä seuraa sellainen ilmiö, että työntekijät ei tunne minkäänlaista lojaalisuutta yrityksiä kohtaan, vaan vaihtavat välittömästi työpaikkaa kun joku tarjoaa enempi, jonkun muodollisenkin muutaman päivän kurssin perusteella.

Kiinassa kaikki käyvät kouluja, jotka vähänkin pystyvät ja koulutus varsin lyhytkin, saattaa kymmenkertaistaa ihmisen vuositulot, koulutus näkyy palkassa ja asemassa välittömästi.

***Saiskohan itte kaurasta paremman hinnan jos olis esittää hankkijan myyjälle todistuksen espanjan kielen kurssista
kansalaisopistossa?

Kiinassa kaikki käyvät kouluja, jotka vähänkin pystyvät ja koulutus varsin lyhytkin, saattaa kymmenkertaistaa ihmisen vuositulot, koulutus näkyy palkassa ja asemassa välittömästi.

***Saiskohan itte kaurasta paremman hinnan jos olis esittää hankkijan myyjälle todistuksen espanjan kielen kurssista
kansalaisopistossa?

Eiks sulle oo kukaan kertonu, että agrologit saa +10€/t ja agronomit +20€/t. Sit ku Cosmic_Cowboy valmistuu, niin se saa +30€/t ku sil on molemmat tutkinnot...

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Aina kun puhutaan palkoista ja muista niin pitäisi muistaa kaksi muuta vertailua joissa olemme aika heikoilla. Toinen on työaikavertailu. Täällä ollaan maailman lyhyimmillä työajoilla puhutaan sitten vuositasosta tai elinaikatasosta eli työtä tehdään vähemmän kuin muualla sen palkan eteen. Toinen on huoltosuhde joka alkaa muuten kuntatasolla kohta näkyä, joissakin pohjoisen kunnissa jo 1,9 jotain eli lähes kaksi lasta/eläkeläistä yhtä työssä käyvää kohti. Jokainen voi siitä laskea kuinka suuri osa palkasta menee suoraan huollettavien kustannuksiin. Kansantalouden tasolla olemme vastaavassa vertailutilanteessa kuin etelän ja pohjoisen kunnat, tosin ei ihan yhtä heikko tilanne mutta häntäpäässä kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.12.09 - klo:11:31

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Aina kun puhutaan palkoista ja muista niin pitäisi muistaa kaksi muuta vertailua joissa olemme aika heikoilla. Toinen on työaikavertailu. Täällä ollaan maailman lyhyimmillä työajoilla puhutaan sitten vuositasosta tai elinaikatasosta eli työtä tehdään vähemmän kuin muualla sen palkan eteen. Toinen on huoltosuhde joka alkaa muuten kuntatasolla kohta näkyä, joissakin pohjoisen kunnissa jo 1,9 jotain eli lähes kaksi lasta/eläkeläistä yhtä työssä käyvää kohti. Jokainen voi siitä laskea kuinka suuri osa palkasta menee suoraan huollettavien kustannuksiin. Kansantalouden tasolla olemme vastaavassa vertailutilanteessa kuin etelän ja pohjoisen kunnat, tosin ei ihan yhtä heikko tilanne mutta häntäpäässä kuitenkin.

tilanne on mielenkiintoinen kun puhutaan tuosta työaikavertailusta ja huoltosuhteesta sekä työurien pidentämisestä. miten määritellään työaika esimerkiksi yrityksen johtajan kohdalla. hänhän on voinut periaatteessa delegoida työnsä alaisilleen, kertyskö oikeaa johtamista vaikkapa 14 tuntia viikossa, eli takaako titteli tuottavuuden, vai sovelletaanko tuohon työaikavertailua, pystys johtamaan kolmea yritystä ja vieläkään ei tulis 40 tuntia viikossa täyteen. mikä on esimerkiksi veetin tilanne huoltosuhteen kannalta, uskon että ainakin talven osalta melko heikko, siitä kesästäkään en oo varma, entä miten kyseinen nimimerkki pärjäis työaikavertailussa. on yleensä esimmäisenä haukkumassa työläisiä laiskoiksi kun jostain lakosta, ym kiistasta linkki ilmestyy

Joo ja otetaan ulkoa lisää lainaa huoletta a´la matti-poika ja muut kepulit, meillä on varaa maksaa takaisin, kunhan tehostamme toistemme palttoittemme pesua.

Emmekä koskaan, milloinkaan ole luotottajiemme armoilla.

Joo ja otetaan ulkoa lisää lainaa huoletta a´la matti-poika ja muut kepulit, meillä on varaa maksaa takaisin, kunhan tehostamme toistemme palttoittemme pesua.

Emmekä koskaan, milloinkaan ole luotottajiemme armoilla.

On muuten Kreikka ensimmäinen euromaa joka alkaa jo olla luotottajien armoilla. Luottoluokitukset tippuneet jo tosi pahasti, marginaalit nousevat. Nyt jos vielä yleinen korkotaso nousee niin Kreikka lienee kusessa, voi olla jo ilman sitäkin. Edessä rajut leikkaukset. Mielenkiintoiseksi asian tekee euromaiden vakaussopimukset ja muut. Miten muut reagoivat, mitä tehdään, kuka maksaa ja mitä? Tämä on se ongema jos on iso talousalue jossa on omia osa-alueitaan eli maita ja sitten kaikilla on yhteinen valuutta ja yhteiset säännöt mutta sääntöjä ei sitten noudatetakaan. Siinä voi joutua maksumieheksi.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.12.09 - klo:11:31

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Aina kun puhutaan palkoista ja muista niin pitäisi muistaa kaksi muuta vertailua joissa olemme aika heikoilla. Toinen on työaikavertailu. Täällä ollaan maailman lyhyimmillä työajoilla puhutaan sitten vuositasosta tai elinaikatasosta eli työtä tehdään vähemmän kuin muualla sen palkan eteen. Toinen on huoltosuhde joka alkaa muuten kuntatasolla kohta näkyä, joissakin pohjoisen kunnissa jo 1,9 jotain eli lähes kaksi lasta/eläkeläistä yhtä työssä käyvää kohti. Jokainen voi siitä laskea kuinka suuri osa palkasta menee suoraan huollettavien kustannuksiin. Kansantalouden tasolla olemme vastaavassa vertailutilanteessa kuin etelän ja pohjoisen kunnat, tosin ei ihan yhtä heikko tilanne mutta häntäpäässä kuitenkin.

Tuo huoltosuhteen laskenta -- Otetaankohan missään vaiheessa huomioon sitä huomattavaa omaisuusarvoa, joka siirtyy ns. suurilta ikäluokilta tälle "kaikki heti minulle" sukupolvelle.!

Juha Punta Salosta , istuu kaupunkin valtuustossa , sanoi hyvin : Hyviä aikoja ei ole olemassakaan vaan ne pitää luoda .
Ammattimies joka tuottaa yritykseen rahaa saa neuvotteluissa sen mitä työnantaja on hänelle valmis maksamaan tai olla maksamatta jolloin toinen voi hakeutua muualle jos pääsee .
Ai että miten inhoan porukkaa joka on valmis tekemään mitä vain ettei toiset pärjää , syy siihen on varmasti se että olen itse joutunut sellaiseen tilanteeseen jossa jääräpäisyys voitti eikä järki .
Tilanteet muuttuu aina , mikä tekee yrittämisestä mielenkiintoisemman .
Suuret yksiköt eivät voi muuttaa tuotasuuntaansa nopeasti ja heille onkin tukien muuttuminen tuhoisampaa kuin pienille .Moni laajentaja onkin sanonut suurimman riskin olevan poliitikko ja eläinsairaudet .

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.12.09 - klo:11:31

En pidä tuota järkevänä talouspolitiikkana, varsinkin kun Suomi ei ole palkkatasolla mitattuna EU:n kärkimaita, vaan vasta keskikastissa ja sielläkin häntäpäässä.

Aina kun puhutaan palkoista ja muista niin pitäisi muistaa kaksi muuta vertailua joissa olemme aika heikoilla. Toinen on työaikavertailu. Täällä ollaan maailman lyhyimmillä työajoilla puhutaan sitten vuositasosta tai elinaikatasosta eli työtä tehdään vähemmän kuin muualla sen palkan eteen. Toinen on huoltosuhde joka alkaa muuten kuntatasolla kohta näkyä, joissakin pohjoisen kunnissa jo 1,9 jotain eli lähes kaksi lasta/eläkeläistä yhtä työssä käyvää kohti. Jokainen voi siitä laskea kuinka suuri osa palkasta menee suoraan huollettavien kustannuksiin. Kansantalouden tasolla olemme vastaavassa vertailutilanteessa kuin etelän ja pohjoisen kunnat, tosin ei ihan yhtä heikko tilanne mutta häntäpäässä kuitenkin.

Tuo huoltosuhde on tietenkin yksi juttu, mikä vaikuttaa, mutta kuinkahan moni on huomioinut sitä, että esim. jo keski-euroopassa on ihan yleistä vielä, että kotiäidit ei käy ollenkaan töissä vaan hoitavat lapsiaan, samoin etelä-euroopassa on aina ollut paljon ihmisiä, jotka ei ole koskaan tehneet töitä, vaan elevät entisten sukupolvien luomilla koroilla ....
No eläminenhän on halvempaa tuolla ja yhteiskuntahan ei maksa näiden "kotiäitien" kuluja, joten vertailu on aika vaikea tehdä, vaikuttaako se yhteiskunnan kuluihin mitenkään.