Tärkein asia olisi että kaikki mahdolliset tuet saataisiin C-alueelle. Miks Suomessa pakkoylläpidetään keinotekoisesti A/B aluetta. A.han on jo melkein 100% kaavoitettu asunnoille ym teollisuudelle. B on 80% kuin A,mutta sillä erotuksella,että B.lle on helppo luontopolkuja ym.lähikivaa järjestää ja ihmiset eivät ole kovin kaukana, A.lta olisi paljon innokasta väkeä tulemassa luontopoluille ym. ns.maalle katsomaan,näkisivät entisajan riihet,puimakoneet jne.jne. Jopa muutaman navetan rauniot,joista aikoinaan on AB ihmisiä ruokittu.
Mr Aarin Vajaa voisi kertoa, kuinka uljaalta seudulta sitä oikein onkaan. Sattui Koneforum-reissulla kouraan lehti jossa oli maatalouden tukitilaston pätkiä taustoittamassa juttua Kiuruvetisestä kahden robotin tilasta. Keski-Suomalaisen, Ilkan ja Savon sanomien yhteisliite. No, lähde oli Elintarviketiedon ”Maatilojen rahavirrat 2008”, joka onkin myytävänä eikä vapaasti netissä.
http://www.tns-gallup.fi/maatilojen-rahavirtalaskelmatNo, lehdessä oli top 10 eri maataloustuotteille. Suurin numero on Kiuruveden maitotili 19,6 Me, myös naudanlihasta tulee 6,1 Me. Siassa Ilmajoki kärjessä 13,4 Me, toisena Huittinen 12,3, johon 2009 liittyneessä Vampulassa 7 me, top10:ssä 7 kuntaa AB-alueelta. Yllättävää on Huittisten sijoittuminen myös viljatilien kakkoseksi 4,7 Me:lla, kärjessä Närpes, samoin AB 7 C 3 kuntaa. Kiuruvedellä on ollut peltoa 21500 ha, Huittinen+Vampulassa 18000 ha.
Eipä vaan taida löytyä tietoa tarpeeksi tähän hätään. Eli haluaisin laskea muutamaan kuntaan tunnusluvut: myyntitulot/peltohehtaari ja kaikki tuotantotuet /peltohehtaari. Eipä vaan ota löytyäkseen kuntakohtaisia SUMMIA kun kaikkia kiinnostaa tilakohtaiset asiat.
Kalajokea käsitelty monipuolisesti.
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=59Kaikkien myyntitulojen top10 sivulla 8.
http://www.stat.fi/til/mmtal/2007/mmtal_2007_2009-04-28_fi.pdfLopumpana erittäin mielenkiintoista tarkastelua kehittyneimmistä (velkaisimmista) tiloista.
No, palaillaan tähän asiaan kun löytyy tietoa lisää. Mutta sinne C-alueen perille sen verran AB-alueesta vaikka Lounais-Suomesta, että on kuntia joissa peltoa 50% kunnan pinta-alasta ja joka hehtaarille sen verran elukoita, että fosforiakin saadaan 18 kg/ha., sikatiheys Tanskan Fyn-saaren luokkaa. Jopa 2000 sian sikaloita 60-luvulta asti, muutama kanala yli 100000:n luokassa. Yritteliäisyydessä ei jää parhaistakaan C-alueen seuduista, se mitä puuttuu on raivauskelpoinen maa sadoin hehtaarein navetan nurkalla (raivattu kaikki kallionvälitkin jo 1500-luvulla) ja heikommat kansalliset kotieläintuet etenkin naudoille.