Tällaista juttuakin tukien ympärillä liikkuu. Heti alkuun on sanottava,että Suomen maatalous loppuu sillä hetkellä, kun tuet loppuu.
Olisikohan jonkun, vaikka MaasTullissa kerrottava , kuinka EU-pohjaiset tuet on aikanaan so*****. Ne ovat kaksinkertaiset Suomen tukiin verrattuina, noin nopeasti sanottuina, jopa suuremmatkin. Kansallisilla tuilla tätä eroa on pyritty korjaamaan.
Luulisin  monen ymmärtävän ilmastollista olosuhteista aiheutuvan tukieron tulevan  Suomen hyväksi. Näin se vaan ei toimi.

Suomen maatalous loppuu sillä hetkellä, kun tuet loppuu.

Hölöhölö.

Tärkein asia olisi että kaikki mahdolliset tuet saataisiin C-alueelle. Miks Suomessa pakkoylläpidetään keinotekoisesti A/B aluetta. A.han on jo melkein 100% kaavoitettu asunnoille ym teollisuudelle. B on 80% kuin A,mutta sillä erotuksella,että B.lle on helppo luontopolkuja ym.lähikivaa järjestää ja ihmiset eivät ole kovin kaukana, A.lta olisi paljon innokasta väkeä tulemassa luontopoluille ym. ns.maalle katsomaan,näkisivät entisajan riihet,puimakoneet jne.jne. Jopa muutaman navetan rauniot,joista aikoinaan on AB ihmisiä ruokittu.

Maatalostuet voidaan aivan hyvin lopettaa. Ongelmaksi muodostuu siirtymävaihe, jolloin suurin osa tiloista on pahassa jamassa ellei nurin. Seuraavat taas saattavat pärjäillä.

Kyllä siinä varmaan sillain tulee käymään. Jos katson oman tilan tuloja tältä vuodelta, niin tuloista on 92% suoria tulotukia. Ainoa vapailta markkinoilta saatu tulo on rekallisesta kauroja. Sillä ei varmaan pitkään pötkitä. Muutenkin noi tuet on siinä mielessä mukava juttu, että vaikka viljelyt menisi aivan persiilleen, niin tuet tulee silti kuin Manulle illallinen. Joten siinä mielessä tämä nykyinen tukijärjestelmä on varmaan ylivertaisen hyvä.

Mutta jos nuo tuet oikeasti putoaa tai poistettaisiin, niin ei me oikeasti tiedetä kuinka siinä tulee käymään. Jos viljanviljelyn kannattavuus loppuisi kuin seinään, niin ei kai sitä kauraa kannattaisi kylvää, muuta kuin jonkinlaista takuuhintaa vastaan. Sen verran perverssi olen, että tukien lopettamista voitaisiin kokeilla ja katsottaisiin mitä tapahtuu. Mun mielestäni silloin kun viljan hinta olisi noin 245 e/tonni, meillä olisi jollain lailla mahdollisuuksia selvitä jopa ilman tukia. Tietysti hintojen romahtaminen sille tasolle mitä se nyt, aiheuttaisi aikamoisen katastrofin.

Maatalostuet voidaan aivan hyvin lopettaa. Ongelmaksi muodostuu siirtymävaihe, jolloin suurin osa tiloista on pahassa jamassa ellei nurin. Seuraavat taas saattavat pärjäillä.

Jos tuet ajettaisiin "massiivisesti" alas - mitä ei tule tapahtumaan - niin siirtymäajan pitää tietysti  olla todella pitkä... systeemissä on sisällä paljon sellaista minkä purkaminen ei ole yhdessä yössä mahdollista... ei edes tarpeellista.

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 24.12.09 - klo:09:03

Maatalostuet voidaan aivan hyvin lopettaa. Ongelmaksi muodostuu siirtymävaihe, jolloin suurin osa tiloista on pahassa jamassa ellei nurin. Seuraavat taas saattavat pärjäillä.

Jos tuet ajettaisiin "massiivisesti" alas - mitä ei tule tapahtumaan - niin siirtymäajan pitää tietysti  olla todella pitkä... systeemissä on sisällä paljon sellaista minkä purkaminen ei ole yhdessä yössä mahdollista... ei edes tarpeellista.

Mutta annas olla. Kun 13 (kolmentoista) vuoden siirtymäaika on kulumassa loppuun alkaa ensimmäiset marisemaan paluuta vanhaan järjestelmään tai ainakin vanhasta järjestelmästä peräisin olevien keinojen käyttöön.

Vrt. metsäveromuutos.

 Heti alkuun on sanottava,että Suomen maatalous loppuu sillä hetkellä, kun tuet loppuu.

***** Loppuu jo paljon ennen tukien loppumista

Olisikohan jonkun, vaikka MaasTullissa kerrottava , kuinka EU-pohjaiset tuet on aikanaan so*****.

****** EU:n peltotuet tulevat tietyn vuoden (jota en nyt tähän hätään muista) viitesadon mukaan, periaatteella;mitä suurempi satotaso, sen suurempi tuki.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 24.12.09 - klo:09:09

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 24.12.09 - klo:09:03

Maatalostuet voidaan aivan hyvin lopettaa. Ongelmaksi muodostuu siirtymävaihe, jolloin suurin osa tiloista on pahassa jamassa ellei nurin. Seuraavat taas saattavat pärjäillä.

Jos tuet ajettaisiin "massiivisesti" alas - mitä ei tule tapahtumaan - niin siirtymäajan pitää tietysti  olla todella pitkä... systeemissä on sisällä paljon sellaista minkä purkaminen ei ole yhdessä yössä mahdollista... ei edes tarpeellista.

Mutta annas olla. Kun 13 (kolmentoista) vuoden siirtymäaika on kulumassa loppuun alkaa ensimmäiset marisemaan paluuta vanhaan järjestelmään tai ainakin vanhasta järjestelmästä peräisin olevien keinojen käyttöön. Vrt. metsäveromuutos.

Kuljetusyrittäjät tiesivät tasan ja tarkkaan 10 (kymmenen) vuotta, että EU määrää rekkojen leveyden entistä kapeammaksi... aikaa oli... kun oltiin tapissa niin alkoi saatanallinen huuto et ei voi kaventaa ku sit tulee konkka... ja aikaa oli vaa 10 (kymmenen) vuotta.
+
Suomessa Kepu tuhosi maataloustuotannon toimintaedellytykset tietäen, että eurooppalainen yhteismarkkina pistää rajasuojan ja maataloustulolain sileäksi... kepulaisista sen kyllä ymmärtää hyvin... ja osin kuljetusyrittäjiltäkin - enin osa heistähän on tukielättejä sivubisnespellejä.

Tukijärjestelmien ongelma on se, että pitkään jatkuessaan ne luutuvat markkinoihin sisälle ja menettävär tehonsa. Systeemiä pitäisi pöyhiä ylös muutaman vuoden välein jottei näin kävisi.

Tukijärjestelmien ongelma on se, että pitkään jatkuessaan ne luutuvat markkinoihin sisälle ja menettävär tehonsa. Systeemiä pitäisi pöyhiä ylös muutaman vuoden välein jottei näin kävisi.

Mä sanosin sen nii et tukijärjestelmät - millään osa-alueella - ei oo sosiaalipolitiikkaa... tai ainaskaa niiden ei pitäs olla.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.12.09 - klo:13:59

Tukijärjestelmien ongelma on se, että pitkään jatkuessaan ne luutuvat markkinoihin sisälle ja menettävär tehonsa. Systeemiä pitäisi pöyhiä ylös muutaman vuoden välein jottei näin kävisi.

Mä sanosin sen nii et tukijärjestelmät - millään osa-alueella - ei oo sosiaalipolitiikkaa... tai ainaskaa niiden ei pitäs olla.

Käytännössähän se on sosiaalipolitiikkaa, sillähän työllistetään lukematon määrä a4 saastetta tuottavia virkamiehiä.

Tukijärjestelmien ongelma on se, että pitkään jatkuessaan ne luutuvat markkinoihin sisälle ja menettävär tehonsa. Systeemiä pitäisi pöyhiä ylös muutaman vuoden välein jottei näin kävisi.

Hyvin sanottu.
Mieli matalalla katselen sitä rahavirtaa kaupunkeihin, jolla viljelijän verotuksessa vähennyskelvotonta peltoa ostetaan. Eli peltotuet ovat täysin kapitalisoituneet pellon hintoihin ja vuokriin.
Nyt tätä hulluutta halutaan vielä auttaa vapauttamalla myyjä myyntiverosta.
Sitten huudetaan peltoa kilpaa.
Ja sitten lopetetaan tuet.
Kuka sammuttaa valot?

Heti alkuun on sanottava,että Suomen maatalous loppuu sillä hetkellä, kun tuet loppuu.

Niin se on, ennen koiralta kusi loppuu, kuin poronulikalta typerät avaukset.
Jorinasta voi päätellä paniikin olevan lähellä. Perusteet ovat aivan "musta tuntuu" tasolla. yo väite osoittaa vaan, ettei asiaat ole hallinnassa. Sääliksi käy.

siassa jatkuvasti alentuneet tuet ovat jo laskeneet merkityksettömiksi ja sikatilan kokonaistuet euroopan heikoimmat, mutta tuotanto kasvaa edelleen jopa kulutusta nopeammin. esim  naudassa tuotannon, nurmen, investointien ym massiivinen tukeminen on vain laskenut tuotantoa. Tämäkin teoriasi on melko syvältä, kuten sekin jottei tarjonta vaikuta hintaan...

asiantuntemuksesi niin heikkoa että joudun tekemään poronpurijat eli vetäytymään siilipuolustukseen, eli hokemaan "olet niin typerä että voin vain toistaa kusen pian koiraltakin loppuvan" tjsp...

Tärkein asia olisi että kaikki mahdolliset tuet saataisiin C-alueelle. Miks Suomessa pakkoylläpidetään keinotekoisesti A/B aluetta. A.han on jo melkein 100% kaavoitettu asunnoille ym teollisuudelle. B on 80% kuin A,mutta sillä erotuksella,että B.lle on helppo luontopolkuja ym.lähikivaa järjestää ja ihmiset eivät ole kovin kaukana, A.lta olisi paljon innokasta väkeä tulemassa luontopoluille ym. ns.maalle katsomaan,näkisivät entisajan riihet,puimakoneet jne.jne. Jopa muutaman navetan rauniot,joista aikoinaan on AB ihmisiä ruokittu.

Mr Aarin Vajaa voisi kertoa, kuinka uljaalta seudulta sitä oikein onkaan. Sattui Koneforum-reissulla kouraan lehti jossa oli maatalouden tukitilaston pätkiä taustoittamassa juttua Kiuruvetisestä kahden robotin tilasta. Keski-Suomalaisen, Ilkan ja Savon sanomien yhteisliite. No, lähde oli Elintarviketiedon  ”Maatilojen rahavirrat 2008”, joka onkin myytävänä eikä vapaasti netissä.
http://www.tns-gallup.fi/maatilojen-rahavirtalaskelmat

No, lehdessä oli top 10 eri maataloustuotteille. Suurin numero on Kiuruveden maitotili 19,6 Me, myös naudanlihasta tulee 6,1 Me. Siassa Ilmajoki kärjessä 13,4 Me, toisena Huittinen 12,3, johon 2009 liittyneessä Vampulassa 7 me, top10:ssä 7 kuntaa AB-alueelta. Yllättävää on Huittisten sijoittuminen myös viljatilien kakkoseksi 4,7 Me:lla, kärjessä Närpes, samoin AB 7 C 3 kuntaa. Kiuruvedellä on ollut peltoa 21500 ha, Huittinen+Vampulassa 18000 ha.

Eipä vaan taida löytyä tietoa tarpeeksi tähän hätään. Eli haluaisin laskea muutamaan kuntaan tunnusluvut: myyntitulot/peltohehtaari ja kaikki tuotantotuet /peltohehtaari. Eipä vaan ota löytyäkseen kuntakohtaisia SUMMIA kun kaikkia kiinnostaa tilakohtaiset asiat.

Kalajokea käsitelty monipuolisesti.
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=59

Kaikkien myyntitulojen top10 sivulla 8.
http://www.stat.fi/til/mmtal/2007/mmtal_2007_2009-04-28_fi.pdf

Lopumpana erittäin mielenkiintoista tarkastelua kehittyneimmistä (velkaisimmista) tiloista.

No, palaillaan tähän asiaan kun löytyy tietoa lisää. Mutta sinne C-alueen perille sen verran AB-alueesta vaikka Lounais-Suomesta, että on kuntia joissa peltoa 50% kunnan pinta-alasta ja joka hehtaarille sen verran elukoita, että fosforiakin saadaan 18 kg/ha., sikatiheys Tanskan Fyn-saaren luokkaa. Jopa 2000 sian sikaloita 60-luvulta asti, muutama kanala yli 100000:n luokassa. Yritteliäisyydessä ei jää parhaistakaan C-alueen seuduista, se mitä puuttuu on raivauskelpoinen maa  sadoin hehtaarein navetan nurkalla (raivattu kaikki kallionvälitkin jo 1500-luvulla) ja heikommat kansalliset kotieläintuet etenkin naudoille.