ilmeinen tänä suvena korjaan talvena.Pieni kierros maakunnassa osoitti sen todeksi eli pellon notkokohdilla vesilammikoita ja maa sen verran roudassa että vesi ei mene läpi.
Jos kelit jatkuu yhtä sohjoisina ja vaihtelevana on keväällä nurmitiloilla ikävä yllätys tiedossa.
Pellon muotoiluun kannattaa panostaa mutta useinkaan sekään ei ole mahdollista eli korkeemman käres se loppujen lopuksi on.
En usko että salaojilla on mitään tekemistä jos maa on roudassa vesi ei pääse alas vaikka olisi 10 salaojaa neliöllä.
Täällä ainakin pellot roudassa ja lunta parhaimmillaan oli viime viikolla 20 senttiä.

ilmeinen tänä suvena korjaan talvena.Pieni kierros maakunnassa osoitti sen todeksi eli pellon notkokohdilla vesilammikoita ja maa sen verran roudassa että vesi ei mene läpi.
Jos kelit jatkuu yhtä sohjoisina ja vaihtelevana on keväällä nurmitiloilla ikävä yllätys tiedossa.
Pellon muotoiluun kannattaa panostaa mutta useinkaan sekään ei ole mahdollista eli korkeemman käres se loppujen lopuksi on.

Ei oo lätäköitä. Salaojista on lorissut joulukuun pakkaskautta (max -10 ast.) lukuun ottamatta.

Samaten täällä. Salaojat ei oo kunnossa, jos pellolle jää lätäköitä.

Samaten täällä. Salaojat ei oo kunnossa, jos pellolle jää lätäköitä.

Pellon pinta on ainakin täällä päin sen verran jäässä, ettei etukuormaajallakaan saanut reikää. Mihinkäs se sadevesi siitä jäisestä maasta pääsisi.

Minäkin luulin 80-luvulla, että jäisen maan päällä kuuluu olla lätäköitä. -80-90-luvun taitteessa lisättiin käytännössä joka imuväliin vähintään yksi imu ja soraa tai haketta käytettiin reilusti. Senjälkeen ei pellolla ole juuri talvellakaan ollut lätäköitä notkopaikoissakaan.

ilmeinen tänä suvena korjaan talvena.Pieni kierros maakunnassa osoitti sen todeksi eli pellon notkokohdilla vesilammikoita ja maa sen verran roudassa että vesi ei mene läpi.
Jos kelit jatkuu yhtä sohjoisina ja vaihtelevana on keväällä nurmitiloilla ikävä yllätys tiedossa.
Pellon muotoiluun kannattaa panostaa mutta useinkaan sekään ei ole mahdollista eli korkeemman käres se loppujen lopuksi on.
En usko että salaojilla on mitään tekemistä jos maa on roudassa vesi ei pääse alas vaikka olisi 10 salaojaa neliöllä.
Täällä ainakin pellot roudassa ja lunta parhaimmillaan oli viime viikolla 20 senttiä.

No katotaan keväällä ja paikataan Amazonella vikapaikat.

Minäkin luulin 80-luvulla, että jäisen maan päällä kuuluu olla lätäköitä. -80-90-luvun taitteessa lisättiin käytännössä joka imuväliin vähintään yksi imu ja soraa tai haketta käytettiin reilusti. Senjälkeen ei pellolla ole juuri talvellakaan ollut lätäköitä notkopaikoissakaan.

6-8m ojaväli ja soraa niin paljon kuin mahtuu,perunapellot yhtä isoa, sohjoista lätäkköä tossa hallin takana. Ojitus tosin jo 5 vuotta vanha,toki menneenä keväänä huuhdeltu...  Omat ruispellot karun näköisiä,ylejään lunta,jäätä ja vettä kun isohkoja lohkoja ja täysin vatupassissa reunoja lukuunottamatta. Soppelisti pyörinyt kelit nollan molemmin puolin,välillä lämmintä reilusti ja kunnon vesisadetta,väliin sopivasti jäädyttävää pakkasta. Maa ei sulaa mutta lumet katoaa välillä,jää vettä ja jäätä pelloille.

Mahtaa kovemmilla mailla olla railoja maassa josta vesi pääsee routaisessakin maassa menemään,keveämmät maat jäätyy kuin kannel umpijäähän?

Lainaus käyttäjältä: Make - 13.01.08 - klo:20:55

Minäkin luulin 80-luvulla, että jäisen maan päällä kuuluu olla lätäköitä. -80-90-luvun taitteessa lisättiin käytännössä joka imuväliin vähintään yksi imu ja soraa tai haketta käytettiin reilusti. Senjälkeen ei pellolla ole juuri talvellakaan ollut lätäköitä notkopaikoissakaan.

6-8m ojaväli ja soraa niin paljon kuin mahtuu,perunapellot yhtä isoa, sohjoista lätäkköä tossa hallin takana. Ojitus tosin jo 5 vuotta vanha,toki menneenä keväänä huuhdeltu...

Miks et laita haketta niin ei tarvitse ainakaan yhtä usein huuhdella.

Nää maat ei aivan vatupassissa, kaatoa on metrinverran 300 metrillä.

Samaten täällä. Salaojat ei oo kunnossa, jos pellolle jää lätäköitä.

Niiih.
Avaanko patoluukut, niin nähdään miten salaojat toimii...

Vartoos että saan ilmoituksen rantatonteista Hesariin.
ps. Ei olis parii venettä lainata?

Pellon muotoiluun kannattaa panostaa mutta useinkaan sekään ei ole mahdollista eli korkeemman käres se loppujen lopuksi on.

Tuttuni Nivalassa (jossa "rinne"peltokin on savolaisten mielestä absoluuttista tasamaata...) on salaojitetut kivennäismaansa kyntänyt aalloille; viisi aloitusta ja lopetusta samaan kohtaan, niin pahimpinakin talvina vain 10-15% pinta-alasta tuhoutuu, hyvinä talvina vain vaon pohja. Turvemailla kaivinkoneella on tehty poikittain salaojien suuntaan suursarkoja, sama vaikutus. Apilakin pärjää hyvin, kun ei joudu vesipeittoon.

Mikä on mahdotonta?

Petri

Tuttuni Nivalassa (jossa "rinne"peltokin on savolaisten mielestä absoluuttista tasamaata...) on salaojitetut kivennäismaansa kyntänyt aalloille; viisi aloitusta ja lopetusta samaan kohtaan, niin pahimpinakin talvina vain 10-15% pinta-alasta tuhoutuu, hyvinä talvina vain vaon pohja.
Petri

Noin on täälläkin toimittu,jotkut tehneet kyntämällä sarkoja tai sitten salaojittaessa jättää osan ojanpaikoista selkeästi notkolle.

PS. Nivalassa ON rinnepeltoa verrattuna täkäläisiin,lähempänä rannikkoa pellot tasoittuu,metri kaatoa kahdelle kilometrille

Vartoos että saan ilmoituksen rantatonteista Hesariin.
ps. Ei olis parii venettä lainata?

Käviskö sukellusvene?

Siihen "rannalle" rekvisiitaksi.