Lainaus käyttäjältä: Lemmu - 05.01.10 - klo:12:27

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 04.01.10 - klo:22:04

Lainaus käyttäjältä: realisti - 04.01.10 - klo:21:45

ei sentään pelkällä säilörehulla kuulemma pelaa 2-4 ruokintakerrallakin, mutta ei appeella koska heikoimmille olisi vain rippeet aina tarjolla.

Mikä peruste olisi jakaa ape useammin kuin kerran päivässä? Automaattiruokkijoilla tuo tietysti onnistuisi, mutta vaunulla kertavedolla kaikki eteen ja sitten muutama erä apetennistä. Sillähän useampaa jakokertaa usein perustellaan, että eläimillä on aina silloin tuoretta rehua tarjolla. Hyvin tuo näyttää kertajaollakin pöytä tyhjenevän.

en pidä ongelmana myöskään kertajakoa mutta monta kertaa päivässä tapahtuva jako tarkoittaa sitä että aina joskus on pyötä pakostakin tyhjä ja ku ruokkija lähtee käyntiin johtajalehmät nousevat syömään ja arat lehmät odottaa. korostuu vielä jos ruokintapaikkoja liian vähän. tällöin tullaan tilanteeseen jolloin heikot lehmät ei ikinä saa syödä kunnolla ja ei se sen tuoreempaa oo jos johtajalehmä jättää sitä huonompaa rehua ( sylkistä) syömättä niin sielähän se odottaa sitä arkaa lehmää on ruokintakertoja vaikka 27 päivässä. ja mitä useampi ruokintakerta on sitä harvemmin lehmät saa syötyä mahansa täyteen jolloin makuullaoloaika jää kertajakoa lyhyemmäksi. yksinkertainen ( isäntä/ ruokinta) toimii tässäkin asiassa....

Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?

Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.

***Tässä on vuosien saatossa tullut kokeiltua monentyyppistä jakosysteemiä. Näkemykseni mukaan jakokertojen määrä on kiinni lypsyjärjestelmästä ja ruokintapaikkojen määrästä.

Lypsyasema yhdistettynä riittävällä määrällä ruokintapaikkoja riittää varmasti yksi jakokerta, kunhan apetennikseen löytyy peluri.

Robottilypsyn eläinliikenteen kannalta useampi jakokerta on taas hyödyksi.

kuulin juuri että on valmisteilla asetus joka antaa ohjeet ruokinta-pöydän mitasta suhteessa lehmä määrään. Ovat kuulemma jossain jo jättäneet muistutuksia liian vähästä ruokintatilasta. Onko kukaan kuullut tästä mitään? joutuuko kaikki nelirivisen omistajat linnaan?

eläinsuojelulakihan on ollut jo pitkään voimassa on vain tainut suunnittelijoilta unohtua
http://wwwb.mmm.fi/el/laki/f/f20.html#2.3. Naudan juotto ja ruokinta kohta 1.8
eli pöytätilaa 70cm/lehmä jos ruokintapöytä syötetään tyhjäksi
ja 40cm/lehmä jos ruokaa JATKUVASTI TARJOLLA
pihattoopas sivu 128 http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts137.pdf

Lainaus käyttäjältä: KJL - 04.01.10 - klo:22:53

Lainaus käyttäjältä: Miklu - 04.01.10 - klo:22:27

Ei mitään järkee jakaa apetta montaa kertaa päivässä.  Kaksivuotta ollut aperuokinta ja jako kerranpäivässä, tuotos noussut 9300-10300kg. Lehmä määrä kolminkertaistunut 70 lehmään! Pienkuormaajalla päivä- ja iltatarkilla tasoittelu.

Jos joku kuolaa tai hönkäilee sun lautaselles niin syötkö? Lehmähän ei oo niin tarkka, mutta kyllä sillekin tuore ape kelpaa aikansa elänyttä paremmin. No kukin tyylillään - mähän en oo mikään ape-expertti, mutten kyllä systeemiä nykyisestä muuttais... no ehkä vielä lisää ruokintakertoja.

Lehmä ei halua syödä toisen lehmän sylkeä tai virtsaa. Molempien haju on aika sama. JOS ape on sellaista että lehmä ottaa sitä suuhunsa ja pudottaa sen jostain syystä takaisin, niin appeen maku muuttuu "sylkiseksi". JOS lehmä syö apetta helposti, niin syljen siirtyminen on pienempää ja ape voi maata pöydällä "saastumatta" kauemmin. Itse LUULEN että tällä seikalla on merkitystä paljon enemmän kuin mitä uskotaan.

Meillä oli muinoin navettakissa joka söi ruokintapöydältä lehmien kuolaamia jauhoja. Kai niissä oli sitten sopivat pötsipöpöt mukana, että kattikin sai niistä jotain irti.

eläinsuojelulakihan on ollut jo pitkään voimassa on vain tainut suunnittelijoilta unohtua

NAUTOJEN PIDOLLE ASETETTAVAT ELÄINSUOJELUVAATIMUKSET. Naudan juotto ja ruokinta kohta 1.8 eli pöytätilaa 70cm/lehmä jos ruokintapöytä syötetään tyhjäksi
ja 40cm/lehmä jos ruokaa JATKUVASTI TARJOLLA

Ei tuo sitä tarkoita, että kerran päivässä apetta jakavan pitäisi 70cm saada jokaiselle naudalle tilaa, onhan ruokaa sentään 23,5h/vrk tarjolla eli käytännössä jatkuvasti. Toki en kyllä vastustakaan tuota 70cm vaatimusta.

[Jakokertoja lehmille on tällä hetkellä 7 päivässä. Enkä mä kyllä ittiäni kauhian moninkertaasena isäntänä pidä.. 
[/quote]

Olisikko sää ny sitte 7 kertainen isäntä, jos mää oon yksinkertainen. kuinka monikertaisia täältä oikeen löytyy....

Lainaus käyttäjältä: Lemmu - 05.01.10 - klo:12:27 en pidä ongelmana myöskään kertajakoa mutta monta kertaa päivässä tapahtuva jako tarkoittaa sitä että aina joskus on pyötä pakostakin tyhjä ja ku ruokkija lähtee käyntiin johtajalehmät nousevat syömään ja arat lehmät odottaa. korostuu vielä jos ruokintapaikkoja liian vähän. tällöin tullaan tilanteeseen jolloin heikot lehmät ei ikinä saa syödä kunnolla... Tämän takia, (jos ei ruokintalaitteen toimittaja tai ruokintaan enemmän perehtynyt teille vielä ole kertonut) rehunjakovaunut tai muut automaattiset laitteet, jotka pystyvät jakamaan vain "vähän" kerralla, pitäisi laitteet ohjelmoida siten, että ruokintakertoja olisi 6 tai 8 vuorokaudessa ja siten, että aina joka toinen ruokintakerta on noin tunnin päästä edellisestä. Esimerkiksi jakokerrat tasatunnein 00, 01, 08, 09, 16, 17, 00, 01...... Siis pointti on se, että ne johtajalehmät nousee pystyyn aina ensimmäisenä, pian aremmat oppii, että tunnin päästä ensimmäisestä jakokerrasta saa taas lisää ja on heidän vuoro päästä vapaalle pöydälle, kun johtajalehmät jo ovat makuulla. Ja varmasti makuullaolojaksot ovat pitempiä, kun ruokinta toteutetaan 3 tai 4 jaksossa vuorokaudessa kuten esimerkissä.

Juu ei siä pöydän ääres aina ne samat naamat oo syömäs. Tällä hetkellä 1000-1200 kilon mälli jaetaan 4 kertaa vuorokaudessa ja kukin jakokerta jakautuu vielä suunnilleen 3-4 ajoon 2 tunnin ajalle puolen tunnin tai kolmen vartin välein. Innokkaimmat syö ensin ja menevät makuulle ja seuraavan annoksen pudotessa pöydälle tulee toiset jne... Se vaan toimii näin, en tiedä miksi...

Mulla on 8 kertaa päivässä jako. Yöllä on tauko 23-6, jolloin pöytä pyritään syöttämään tyhjäksi. Muulloin pyritään pitämään jatkuvasti rehua pöydällä. Rehunjako ei normaalisti aiheuta juurikaan liikettä navetassa. Kovin syönti on puolenpäivänaikaan ja iltayhdeksän aikoihin.
Automatisoitu ruokinta sopii tälläiseen pieneen 50 lehmän karjaan ja on vähätöinen toimiessaan. 9 vuoden käytön jälkeen alkaa häiriöitäkin joskus tulemaan.
Isoon navettaan pitää laittaa niin vähän tekniikkaa kuin mahdollista. Tekniikkamurheet tuppaavat kasaantumaan ja isossa yksikössä tarvitaan sitten kokokylä selvittämään paikkoja.

Minusta jakokertojen määrällä ei eläinliikenteeseen ole suurta merkitystä, kunhan apetta on kokoajan pöydällä (paitsi kertapäivässä pöytä tyhjäksi). Robotilla käynteihin ei juuri jakokerrat vaikuta. Useammin jakaessa tosin vähemmän tarvitsee työnnellä rehua lähemmäs. Jos olisi kapeampi pöytä tai Juno niin mielestäni kerranpäivässä jako riittäisi. Ruokintapaikkoja ei kolmirivisessä pihatossa tunnu olevan yhtään liikaa, vaikka ape jaetaan useammaan kertaan ja välikäytävät ovat leveät ja robotin edessä tilaa keskimääräistä enempi. Syöntirauha olisi varmaan parempi kaksirivisessä ja nelirivisessä varsinkin jos ylitäytöllä mentäisiin tulisi ahdasta ruokintapöydällä. Välikäytävien kohdat ja robotin pääty tuntuvat olevan kaikistasuosituimmat syöntipaikat, koska sieltä pöytä tyhjenee ensimmäisenä.

Tuohonhan se useampi jakokerta juuri perustuu, että kone jakaa rehut eteen. En ainakaan tiedä yhtään tilaa, missä jaettaisiin rehua apevaunulla useamman kerran päivässä. Pienellä vaunulla voidaan joutua tekemään useampi satsi, kun taas isolla voi jakaa satsin useammassa erässä, jos niin haluaa. Meillä on menty kertajakoon lähinnä siitä syystä, ettei pöytä pääse koskaan menemään tyhjäksi keskellä yötä. Uusi ape jaetaan klo 15-16 ja seuraavan kerran siihen tarvitsee koskea aamulypsyn jälkeen. Silloin ape työnnetään avantilla lähemmäksi ja toisen kerran päivällä ennen uuden satsin tekoa. Samalla päätetään uuden satsin koko jäljellä olevan rehun perusteella.

Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?

Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.

Useamman kerran jako ei ole tainnut missään tutkimuksissa tuoda lisää maitoa eikä lisää syöntiä. Korjatkaa jos olen väärässä. Useat jakokerrat on mun nähdäkseni keino pitää lehmät liikkeessä automaattilypsyssä.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 05.01.10 - klo:18:57

Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?

Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.

Useamman kerran jako ei ole tainnut missään tutkimuksissa tuoda lisää maitoa eikä lisää syöntiä. Korjatkaa jos olen väärässä. Useat jakokerrat on mun nähdäkseni keino pitää lehmät liikkeessä automaattilypsyssä.

Rohkenisin olla eri mieltä. Appeesta en tiedä mutta ainakin säilörehulla kuiva-aineen syönti nousi useita kiloja kun annosta pudotettiin ja jakokertoja lisättiin. Tuoretta ruokaa nääs!
Ja toiseksi, jos apetta annostellaan esim. vain kerran päivässä niin alkaako lämmetä pöydällä?

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 06.01.10 - klo:20:49

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 05.01.10 - klo:18:57

Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?

Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.

Useamman kerran jako ei ole tainnut missään tutkimuksissa tuoda lisää maitoa eikä lisää syöntiä. Korjatkaa jos olen väärässä. Useat jakokerrat on mun nähdäkseni keino pitää lehmät liikkeessä automaattilypsyssä.

Rohkenisin olla eri mieltä. Appeesta en tiedä mutta ainakin säilörehulla kuiva-aineen syönti nousi useita kiloja kun annosta pudotettiin ja jakokertoja lisättiin. Tuoretta ruokaa nääs!
Ja toiseksi, jos apetta annostellaan esim. vain kerran päivässä niin alkaako lämmetä pöydällä?

Hapoa sekaan niin ei lämpene

tuo jakokertojen määrä tosiaan lisää varmasti kuiva-ainekilojen kulutusta. Sen sai havaita itse jo siinä kun navetassa muuttui väkirehuruokinta kahdesti käsin jaettavasta kiskoruokkijalla 8 kertaa jaettavaksi. Ennen lehmät nukkuivat todella pitkiä aikoja syömättä, mutta nyt kun väkirehua tulee kolmen tunnin välein pöydälle nousee lehmät myös ylös syömään useammin.
Kun ruokkija tuli jatkui navetta samaan aikaan neljänneksen mutta säilörehun kulutus kasvoi lähes tuplaksi, näin kärjistettynä.

tuo jakokertojen määrä tosiaan lisää varmasti kuiva-ainekilojen kulutusta. Sen sai havaita itse jo siinä kun navetassa muuttui väkirehuruokinta kahdesti käsin jaettavasta kiskoruokkijalla 8 kertaa jaettavaksi. Ennen lehmät nukkuivat todella pitkiä aikoja syömättä, mutta nyt kun väkirehua tulee kolmen tunnin välein pöydälle nousee lehmät myös ylös syömään useammin.
Kun ruokkija tuli jatkui navetta samaan aikaan neljänneksen mutta säilörehun kulutus kasvoi lähes tuplaksi, näin kärjistettynä.

Juuri näin. Itte huomasin väkirehuannosten putoavan hiukan,  vastaavasti kun säilörehun syönti nousi kun ruvettiin jakamaan useemmin. Mielestäni se on parasta säästöä ja kotoisen rehun hyväksikäyttöä.

Lainaus käyttäjältä: Arska - 06.01.10 - klo:20:56

Ja toiseksi, jos apetta annostellaan esim. vain kerran päivässä niin alkaako lämmetä pöydällä?

Hapoa sekaan niin ei lämpene

Olenkohan parin viikon ajan laittanut happoa appeen sekaan reilun 10 vuoden aikana, muuten ei ole ollut ongelmia lämpenemisen kanssa. Liian kuiva säilörehu kuumimpaan aikaan kesällä voi aiheuttaa ongelmia, mutta noin 30 kuiva-aineella ei enää.