+300 C-alueelle yhdessä 2-3 osakkaan kanssa. Ei vierasta työvoimaa. Aperuokinta ja karusellilypsy. Verhoseinät.Eikö ne jouda suohautaan nekin rehukauppiaat joilla on oma lehmä ojassa ;D
Täysrehu- ja kioskikauppiaat kuopattaisiin suohautaan alkukättelyissä.
Keenanin vaunu ja Melican apejakeet ;D
+300 C-alueelle yhdessä 2-3 osakkaan kanssa. Ei vierasta työvoimaa. Aperuokinta ja karusellilypsy. Verhoseinät.Eikö ne jouda suohautaan nekin rehukauppiaat joilla on oma lehmä ojassa ;D
Täysrehu- ja kioskikauppiaat kuopattaisiin suohautaan alkukättelyissä.
Keenanin vaunu ja Melican apejakeet ;D
Tämän hetken parantelut ja perustelut!En pistäisi verhoseinää, enkä karuselliä, en lypsyasemaa, jossa ihminen utareita hiplaa. Robotteja kaks tai kuus, rakolattioita ja raappoja, korkeutta hyvän ilmanvaihdon takeeksi, jaloitteluaitausta tai jopa laitumia Amerikan mallilla, omalla väellä familifarminkia, karjamäärästä riippuen työvoimaa, samasta syystä myös kioski tai ape; ei nakkikioskiin apetta, mutta 300 + alkaisi olla kokoluokka, jossa appeentekijäkin tienaisi, samoin oma sorkanhoitaja ja vet. Robotin merkillä ei varmaankaan suurta merkitystä, eläinliikenne pelin ratkaisee, omat kokemukset puolelta vuosikymmeneltä on, etten luopuisi ohjatusta liikenteestä.
Vapaatkädet! Eli varsinkin sellaisilta toivon kommentttia, jotka ovat muutama vuosi sitten rakentaneet. Eli mitä tekisitte toisin? Ainahan parannettavaa löytyy.
Paitövei; Euroopassa ja tuolla rapakon takana kuuluu verhoseinät olevan paaaljon edullisempia kuin täällä. Kaappiaat taas vetelee tukieurot silmissään välistä. Olisiko mitä "kotimaisia vaihtoehtoja" ulkomaisille tuotteille, tai olisiko ideaa tuoda tai tuottaa esim. verhoseiniä suoraan itse ulkomailta? Kun kerran koneitakin saadaan järkevimmin hinnoin ulkoa, niin miksi sitten ei myös rakennustarvikkeita, kun kerran samoja myydään täälläkin. Ei se rahti voi niin paljoa olla. Mutta rahoitetaanpas nyt näitä maatalouskauppojen palatseja...
Työ työnä ja rahastus rahastuksena...
En laittais karusellia tai ohjattu robottiliikenettä enkä kioskiruokijaa tai koneellista ilmanvaihtoa. Ritilän alle tai päälle en laittas raappoja varsinkaan hydrauliraappaa) Ruokinta järjestelmää missä ei pääsis pöydälle traktorilla ( kiskoruokija mattoruokija) en ikinä enään tekis.
Kaikista pahin on kuitenkin nämä hitlerin aikaset poikimhäkit. >:( >:(
Näitä suosittelen : takalypsy tai kalaruo tai vapaa liikenne. Puuhapete jos ritilät. Verhoseinät, hormit aperuokinta läpi ajettava pöytä ja poikimaosasto. Ennen kaikkea reilusti tilaa käytäville ja parret ja pedit mahdollisimman eläinystävälliset. Poikma ja sairasosastot ehdottomasti olkipohjalle. Vasikoille oma erillinen verhoseinänavetta joss iglut.
Suunnitteliaksi valitsisin henkilön jolla kokemusta muusta kun oman firman tuotteista oli hän piirtänyt sata tai tuhat navettaa.
Miksi JIIWEE laittaisit poikima- ja sairasosastot olkipohjalle? Perusteluja pliis! Eikö olkihommat ole isotöisiä?Oikein tehty ja hoidettu olkipohja ei koskaan ole märkä liukas ja aina pehmeä pehmeä maukuualusta. Vasikan voi huoletta jätää vierihoitoon poikimisen jälkeen.
eikä makuuteta mitään kohtutulehdus lehmiä poikimakarsinoissa.Miksi JIIWEE laittaisit poikima- ja sairasosastot olkipohjalle? Perusteluja pliis! Eikö olkihommat ole isotöisiä?Oikein tehty ja hoidettu olkipohja ei koskaan ole märkä liukas ja aina pehmeä pehmeä maukuualusta. Vasikan voi huoletta jätää vierihoitoon poikimisen jälkeen.
Poikimakarsina jossa ritiläpalkki tai lantarappa pitäisi laissa kieltää :o
Poikimakarsinan tyhjennys pari kerta vuodessa (kevät ja syksy). Tämä edelyttää ettei lehmät asu viikoja ennen poikimista poikimakarsinassa vaan sen vieressä olevassa odotteluosastossa abaut 3-5 paikka /100 lehmää.
Sairaskarsina mahdollisesti tyhjätään useammin riippuen paljon on käytössä. Tyhennykset tehdään koneellisesti esim kurottajalla;)
Miksi JIIWEE laittaisit poikima- ja sairasosastot olkipohjalle? Perusteluja pliis! Eikö olkihommat ole isotöisiä?
Miksi JIIWEE laittaisit poikima- ja sairasosastot olkipohjalle? Perusteluja pliis! Eikö olkihommat ole isotöisiä?
Vaikken olekaan JIIWEE niin, oma näkemykseni tähän olkipohjaiseen poikimakarsinaan/osastoon on se että se on pehmeä, eikä liukas. Suhteellisen luonnollinen. Kärpäset toki kesällä suuri ongelma....
Itse ehkä jos rakentaisin navetan niin laittaisin kuivikepohjalla olevan poikimaosaston. Tällähetkellä vain muutama karsina. Niin ja tuohon kuivikepohjaiseen poikimaosastoon tutuistuin joskus harjoitteluaikoinani...
Ja se tyhjäys on nähdäkseni 2 viikon välein tai noin pari kertaa vuodes.... ???
En laittais ohjattu robottiliikenettä enkä kioskiruokijaaMikä tossa mättää kun jotkut on niin kovin vastaan.
Vapaatkädet! Eli varsinkin sellaisilta toivon kommentttia, jotka ovat muutama vuosi sitten rakentaneet. Eli mitä tekisitte toisin? Ainahan parannettavaa löytyy.
Paitövei; Euroopassa ja tuolla rapakon takana kuuluu verhoseinät olevan paaaljon edullisempia kuin täällä. Kaappiaat taas vetelee tukieurot silmissään välistä. Olisiko mitä "kotimaisia vaihtoehtoja" ulkomaisille tuotteille, tai olisiko ideaa tuoda tai tuottaa esim. verhoseiniä suoraan itse ulkomailta? Kun kerran koneitakin saadaan järkevimmin hinnoin ulkoa, niin miksi sitten ei myös rakennustarvikkeita, kun kerran samoja myydään täälläkin. Ei se rahti voi niin paljoa olla. Mutta rahoitetaanpas nyt näitä maatalouskauppojen palatseja...
Työ työnä ja rahastus rahastuksena...
Ja tilaa riittävästi. Myös ruokintapaikoille, jos ei kiinteäpohjaista ruokinta-aluetta, lehmät ovat syömässä aika paljon.
tarkoitatko ritiläpalkkia vai muuten vaan puhdistettavaa aluetta vai molempia?Ja tilaa riittävästi. Myös ruokintapaikoille, jos ei kiinteäpohjaista ruokinta-aluetta, lehmät ovat syömässä aika paljon.
***Älkää kukaan ikimaailmassa suunnitelko poikimakarsinaan ilman kiinteäpohjaista ruokinta-aluetta
Ohajattu liikenne tekee navetan ahtaaksi kun on portteja ja turhaa rautaa ja navetan pohjaratkaisu myös haastellinen toteuttaa. Tulee myös turhia umpikujia jolloin pomolehmille oiva tilaisuus kukkoilla.En laittais ohjattu robottiliikenettä enkä kioskiruokijaaMikä tossa mättää kun jotkut on niin kovin vastaan.
Lisäksi ohjatussa kierrossa lehmät eivät pääse syömään apetta aina kun niin haluavat. Esim olen Tanskassa vieraillut tilalla joka oli juuri luopunut ohjatusta kierrosta kun lehmät eivät syönneet tarpeeksi.
tarkoitatko ritiläpalkkia vai muuten vaan puhdistettavaa aluetta vai molempia?Ja tilaa riittävästi. Myös ruokintapaikoille, jos ei kiinteäpohjaista ruokinta-aluetta, lehmät ovat syömässä aika paljon.
***Älkää kukaan ikimaailmassa suunnitelko poikimakarsinaan ilman kiinteäpohjaista ruokinta-aluetta
Tämän hetken parantelut ja perustelut!
Ohajattu liikenne tekee navetan ahtaaksi kun on portteja ja turhaa rautaa ja navetan pohjaratkaisu myös haastellinen toteuttaa. Tulee myös turhia umpikujia jolloin pomolehmille oiva tilaisuus kukkoilla.En laittais ohjattu robottiliikenettä enkä kioskiruokijaaMikä tossa mättää kun jotkut on niin kovin vastaan.
Lisäksi ohjatussa kierrossa lehmät eivät pääse syömään apetta aina kun niin haluavat. Esim olen Tanskassa vieraillut tilalla joka oli juuri luopunut ohjatusta kierrosta kun lehmät eivät syönneet tarpeeksi.
näin meillä 6vuotta ollut portti päästää syömään jos ei lypsylupaa ja on huono siinä mielessä ,ettei välttämättä syö tarpeeksi . mutta tälläistä systeemiä ei kovin montaa käytössä .
uuteen navettaan ollaan suunnittelemassa joko lely vapaalla tai vms ohjatulla siten ,että vapaasti syömään ja palatessa lypsylle jos lypsylupa.
Kiskoruokkijasta omakohtaisia huonoja (viiden vuoden helvetti)kokemuksia eikä ne juuri kellään ole hyvin toimineet. Uutenahan suurin osa toimii jotenkuten mut miten 5 vuoden kuluttua...?
Jos nyt oikein olen ymmärtänyt teillä lehmien kuljettava paluunestoportista päästäkseen syömään. Makuulle päästääkseen niiden kuljettava älyportin kautta josta ne ohjataan odotustilaan jos niillä lypsylupa.Lisäksi ohjatussa kierrossa lehmät eivät pääse syömään apetta aina kun niin haluavat. Esim olen Tanskassa vieraillut tilalla joka oli juuri luopunut ohjatusta kierrosta kun lehmät eivät syönneet tarpeeksi.
***Väärin!!! Mulla ainakin lehmät pääset vapaasti syömään apetta
Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.asiasta kuudenteen saako kuinka monessa suomen kolkassa ympäristöluvan jos sanoo tekevänsä aumoja...
Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
Sarjassa tyhmiäkysymyksiä ei ole olemassa...
Verhoseinäpihatto ja visiiri???
Kuminen lieteallas? Itseäni mietityttää sade- ja sulamisveden määrä...
Jo...Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
jokos robo tarjouksen on heitetty roskiin :D
Kuten Realistikin totesi, niin alaosassa visiiri ja ylhäällä verhoseinä. Uudessa Visiiri versiossa myös "ruokitaluukunkannen" saa avattu ulospäin jolloin koko seinäalaa pystyy käyttämään tuuletukseen.Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
Sarjassa tyhmiäkysymyksiä ei ole olemassa...
Verhoseinäpihatto ja visiiri???
Kuminen lieteallas? Itseäni mietityttää sade- ja sulamisveden määrä...Kumiallas 5200m3 maksaa maahan asennettuna 30 000€ alv 0%. Paljonko menee betoniseen? Kuinka monta vuotta ajat vettä pois erotuksella? Vettä tulee n 200m3 enempi per vuosi...
Kuten Realistikin totesi, niin alaosassa visiiri ja ylhäällä verhoseinä. Uudessa Visiiri versiossa myös "ruokitaluukunkannen" saa avattu ulospäin jolloin koko seinäalaa pystyy käyttämään tuuletukseen.Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
Sarjassa tyhmiäkysymyksiä ei ole olemassa...
Verhoseinäpihatto ja visiiri???
onko tästä uudesta mallista missään kuvia nähtävillä? ja joko tähän uuteen malliin mahtuu yhden päivän rehuannos?www.outsidefeeding.com (http://www.outsidefeeding.com)
Kuten Realistikin totesi, niin alaosassa visiiri ja ylhäällä verhoseinä. Uudessa Visiiri versiossa myös "ruokitaluukunkannen" saa avattu ulospäin jolloin koko seinäalaa pystyy käyttämään tuuletukseen.Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
Käyttömukavuus kyllä betonisessa ihan eri luokkaa.... Mut ohan kortsu halpa tehä
Sarjassa tyhmiäkysymyksiä ei ole olemassa...
Verhoseinäpihatto ja visiiri???Kuminen lieteallas? Itseäni mietityttää sade- ja sulamisveden määrä...Kumiallas 5200m3 maksaa maahan asennettuna 30 000€ alv 0%. Paljonko menee betoniseen? Kuinka monta vuotta ajat vettä pois erotuksella? Vettä tulee n 200m3 enempi per vuosi...
Jos minä nyt olisin vielä sen ikäinen, että uutta navettaa tekisin, niin se olisi tällainen. 1 robotti jotta omalla työvoimalla pärjäisi ja voi väliaikaisesti yksinkin hoitaa. Nuori karja saman katon alle ja niille ritiläpohjaiset karsinat ja makuuparret. Näkee kiimat paremmin.Perämettillä vai lottovoitollako tuollainen yksikkö maksettaisiin?
Ruokintapöytä niin leveä että traktorilla ajaminen onnistuu tarvittaessa. Rehunjakovaunu muuten jakaisi rehun. Väkirehukioskit ilman muuta. Syvät kourut ritilän alle.
Ainakin kaksi on käytössä.
onko tästä uudesta mallista missään kuvia nähtävillä? ja joko tähän uuteen malliin mahtuu yhden päivän rehuannos?
Jo...Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
jokos robo tarjouksen on heitetty roskiin :D
Kyllä gretenin ritilä ja puuhapete on mahottoman hyvä yhdistelmä käytävällä. Puuhis ajaa joka paikan kahden tunnin välein. Lattia pysyy aina kuivana ja sorkat myös. Ei myöskään liukas (ainakaan vielä) ja pienkuormaajalla voi ajaa ritilän päällä. Ritilän alla syvät kuilut niin melko huoleton lypsylehmillä. Onhan se vähän kalliimpi kun avokouru ja raapat, mutta käyttökustannuksiltaan melko tehokas kun puuhapete ei paljoa sähköä eikä vasikoita vie. Ja vaikka puuhapete hajoaisi niin silti osa lannasta menee ritilän läpi. Välikäytävät pysyvät myös kuivina kun ne puuhis putsaa automaattisesti riittävän usein, itse tulisi kolailtua harvemmin. Parsia robottinavetassa hankala puhdistaa koneellisesti, koska aina on sakkia parsissa.
Ja mielestäni avokourussa on melkolailla ehdoton olla matto. Hankala valaa sopivalla karheudella lantakäytävät, jos tulee liian karheat niin silloin sorkat kuluvat liikaa ja liian sileä on liukas. Esimerkkejä tästä maasta löytyy liikaa. Kunnon ritilän pinta on melkolailla sopivan oloinen. Matto tosin ritilän päälle on tolkuttoman kallista.Liian karhea lattia ei ainakaan ole kovin paha jos käytävät kolataan koneellisesti koska vuoden päästä kaikki käytävät on jo kiiltävät ja liukkaat. Toi ritilä/avokouru vaan ihmetyttää kun isoissa navetoissa on niinpaljon kaikennäköistä, että raappaa ja/tai lietekuilua tarvitaan jos jonkinmoista. Tämän takia tuntuu että tulisi halvemmaksi kolata järkevällä koneella vaikka kaksi kertaa vuorokaudessa ja kärrätä se sonta suoraan altaan reunalle eikä olisi kuin yksi kone joka hajoaisi. Itsestään työtä tekevä olisi varmaan parempi, mutta siinä on viellä suunnittelemista. Ja tietona että vaikka lehmät ovat betonilla eikä ole parsimattoja vaan hyvin kuivitetut parret niin sorkkasairauksia ei ole liiemmin ollu.
Oho. Ihanko oikeasti suunnittelit laajennusta...Jo...Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
jokos robo tarjouksen on heitetty roskiin :D
samma här ::)
asiasta kuudenteen saako kuinka monessa suomen kolkassa ympäristöluvan jos sanoo tekevänsä aumoja...Ainakin Lounais-Suomen ymp keskukselle kelpasi asfaltti aumakenttä, jossa siis aumojen alla on urat puristenesteelle ja reitti kokoojakaivoon.
Oho. Ihanko oikeasti suunnittelit laajennusta...Jo...Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
jokos robo tarjouksen on heitetty roskiin :D
samma här ::)
Liian karhea lattia ei ainakaan ole kovin paha jos käytävät kolataan koneellisesti koska vuoden päästä kaikki käytävät on jo kiiltävät ja liukkaat. Toi ritilä/avokouru vaan ihmetyttää kun isoissa navetoissa on niinpaljon kaikennäköistä, että raappaa ja/tai lietekuilua tarvitaan jos jonkinmoista. Tämän takia tuntuu että tulisi halvemmaksi kolata järkevällä koneella vaikka kaksi kertaa vuorokaudessa ja kärrätä se sonta suoraan altaan reunalle eikä olisi kuin yksi kone joka hajoaisi. Itsestään työtä tekevä olisi varmaan parempi, mutta siinä on viellä suunnittelemista. Ja tietona että vaikka lehmät ovat betonilla eikä ole parsimattoja vaan hyvin kuivitetut parret niin sorkkasairauksia ei ole liiemmin ollu.kumma kun kukaan ei vielä ampunut sua tästä kommentista ;D
Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
Sarjassa tyhmiäkysymyksiä ei ole olemassa...
Verhoseinäpihatto ja visiiri???
Kuminen lieteallas? Itseäni mietityttää sade- ja sulamisveden määrä...
yläosa verhoa ja alle visiiri. Naapurilla on juuri tällainen.
Miten naapurin visiiri/verhoseinäometta pelittää talvikelillä? Jäätyykö gurun suunnittelmien navetoiden lantakäytävät lainkaan? Onko lypsäjien vaihdettava essu turkishaalaariin mennessään lantakoneita huoltamaan tai apetta tekemään? Näistä asioista voisi joku valopää hieman valaista. Edmontonin seudulla taitaa olla pakkanen laskussa. Suomessa kovia pakkasia riittää vielä maaliskuulla. 4 kuukautta on pitkä aika odotelle kelien lämpiämistä vallankin, jos verhot ovat jäässä ja visiiri ei aukea.
Verhoseinäpihatto 4-rivisenä, visiiriruokinta, ritilälattiat, matalat kuilut joissa vaijeriraapat, kuivitus/ritilän putsaus koneellisesti, lypsyasema side by side, olkipohja poikimakarsinat, nuorkarjaa ei samaan rakennukseen, asfaltoitu aumakenttä, kuminen lieteallas.
Sarjassa tyhmiäkysymyksiä ei ole olemassa...
Verhoseinäpihatto ja visiiri???
Kuminen lieteallas? Itseäni mietityttää sade- ja sulamisveden määrä...
yläosa verhoa ja alle visiiri. Naapurilla on juuri tällainen.
Miten naapurin visiiri/verhoseinäometta pelittää talvikelillä? Jäätyykö gurun suunnittelmien navetoiden lantakäytävät lainkaan? Onko lypsäjien vaihdettava essu turkishaalaariin mennessään lantakoneita huoltamaan tai apetta tekemään? Näistä asioista voisi joku valopää hieman valaista. Edmontonin seudulla taitaa olla pakkanen laskussa. Suomessa kovia pakkasia riittää vielä maaliskuulla. 4 kuukautta on pitkä aika odotelle kelien lämpiämistä vallankin, jos verhot ovat jäässä ja visiiri ei aukea.
Jos minä nyt olisin vielä sen ikäinen, että uutta navettaa tekisin, niin se olisi tällainen. 1 robotti jotta omalla työvoimalla pärjäisi ja voi väliaikaisesti yksinkin hoitaa. Nuori karja saman katon alle ja niille ritiläpohjaiset karsinat ja makuuparret. Näkee kiimat paremmin.Perämettillä vai lottovoitollako tuollainen yksikkö maksettaisiin?
Ruokintapöytä niin leveä, että traktorilla ajaminen onnistuu tarvittaessa. Rehunjakovaunu muuten jakaisi rehun. Väkirehukioskit ilman muuta. Syvät kourut ritilän alle.
Tässä yks aamu oli ollut raappa yöajan stopissa. En voisi kuvitellakkaan sellaista sontamäärää käytäville jatkuvasti, jos ja kun kyseessä robottilypsy. Utareet/parret olivat huomattavasti paskaisemmat kuin normaalisti.Ei se onnistu, jossei ole käytävänsuuntaista kallistusta. Olen kyllä nähnyt, miltä se näyttää. Sotku on karmea.
Robottilypsyn kohdalla pitää myös muistaa kuivituksen osalta etteivät parret ole koskaan yhtä aikaa tyhjillään. Aiheuttaa aivan uusia haasteita koneellisen kuivituksen kohdalle.
On se hassu kun ainakin meijän navetta on toiminu näin kymmenen vuotta. Käytävillä toki on sontaa ennen puhdistusta, mutta ei ole ainakaan viellä ollu häiriöksi. Toi kallistus olis kyllä hyvä ja sellasen varmaan tekis jos uutta väsäis. Muuten ei ole koskaan ollu lannan suhteen ongelmia mitä nyt talvella joskus jäässä. ongelmat alkaa vasta siinävaiheessa kun kirjoista on katottu että lannan pitäis olla kuivaa vaikka se ei ole koskaan kuivaa nähnykää. Tuottaa levityksessä hiukan haastetta, mutta tästä ongelmasta pääsis altaalla ja kunnon potkurilla.Tässä yks aamu oli ollut raappa yöajan stopissa. En voisi kuvitellakkaan sellaista sontamäärää käytäville jatkuvasti, jos ja kun kyseessä robottilypsy. Utareet/parret olivat huomattavasti paskaisemmat kuin normaalisti.Ei se onnistu, jossei ole käytävänsuuntaista kallistusta. Olen kyllä nähnyt, miltä se näyttää. Sotku on karmea.
Robottilypsyn kohdalla pitää myös muistaa kuivituksen osalta etteivät parret ole koskaan yhtä aikaa tyhjillään. Aiheuttaa aivan uusia haasteita koneellisen kuivituksen kohdalle.
Tässä yks aamu oli ollut raappa yöajan stopissa. En voisi kuvitellakkaan sellaista sontamäärää käytäville jatkuvasti, jos ja kun kyseessä robottilypsy. Utareet/parret olivat huomattavasti paskaisemmat kuin normaalisti.Ei se onnistu, jossei ole käytävänsuuntaista kallistusta. Olen kyllä nähnyt, miltä se näyttää. Sotku on karmea.
Robottilypsyn kohdalla pitää myös muistaa kuivituksen osalta etteivät parret ole koskaan yhtä aikaa tyhjillään. Aiheuttaa aivan uusia haasteita koneellisen kuivituksen kohdalle.
Navetta on tietenkin vajaalla, ei siellä ole kuin sata hiehoja ja umpilehmää 150 parren osastossa ja toinen puoli on vielä rakenteilla.
On se hassu kun ainakin meijän navetta on toiminu näin kymmenen vuotta. Käytävillä toki on sontaa ennen puhdistusta, mutta ei ole ainakaan viellä ollu häiriöksi.
Tässä yks aamu oli ollut raappa yöajan stopissa. En voisi kuvitellakkaan sellaista sontamäärää käytäville jatkuvasti, jos ja kun kyseessä robottilypsy. Utareet/parret olivat huomattavasti paskaisemmat kuin normaalisti.Ei se onnistu, jossei ole käytävänsuuntaista kallistusta. Olen kyllä nähnyt, miltä se näyttää. Sotku on karmea.
Robottilypsyn kohdalla pitää myös muistaa kuivituksen osalta etteivät parret ole koskaan yhtä aikaa tyhjillään. Aiheuttaa aivan uusia haasteita koneellisen kuivituksen kohdalle.
Navetta on tietenkin vajaalla, ei siellä ole kuin sata hiehoja ja umpilehmää 150 parren osastossa ja toinen puoli on vielä rakenteilla.
***Ei meilläkään nestettä käytävällä ollut, kun on virtsanerotus, mutta silti sotku oli hirveä
Tässä yks aamu oli ollut raappa yöajan stopissa. En voisi kuvitellakkaan sellaista sontamäärää käytäville jatkuvasti, jos ja kun kyseessä robottilypsy. Utareet/parret olivat huomattavasti paskaisemmat kuin normaalisti.Ei se onnistu, jossei ole käytävänsuuntaista kallistusta. Olen kyllä nähnyt, miltä se näyttää. Sotku on karmea.
Robottilypsyn kohdalla pitää myös muistaa kuivituksen osalta etteivät parret ole koskaan yhtä aikaa tyhjillään. Aiheuttaa aivan uusia haasteita koneellisen kuivituksen kohdalle.
Navetta on tietenkin vajaalla, ei siellä ole kuin sata hiehoja ja umpilehmää 150 parren osastossa ja toinen puoli on vielä rakenteilla.
***Ei meilläkään nestettä käytävällä ollut, kun on virtsanerotus, mutta silti sotku oli hirveä
On se hassu kun ainakin meijän navetta on toiminu näin kymmenen vuotta. Käytävillä toki on sontaa ennen puhdistusta, mutta ei ole ainakaan viellä ollu häiriöksi.
***Meillä saattaa olla hiukan eri kriteerit sille mitä tuo sana "häiriöksi" tarkoittaa
Pakko vaan on koittaa keksiä jostain säästökohteita jos 60 lehmän navetta rupee maksaa miljoonan kun periaatteessa sais rakennettua 2 robon pihaton 600 tuhanteen jos ei tee kalliita ratkaisuja jotka ei vaikuta maitotuotokseen.
Pakko vaan on koittaa keksiä jostain säästökohteita jos 60 lehmän navetta rupee maksaa miljoonan kun periaatteessa sais rakennettua 2 robon pihaton 600 tuhanteen jos ei tee kalliita ratkaisuja jotka ei vaikuta maitotuotokseen.Tänne tänne, tänne esimerkit!!!!
Vanhassa parsinavetassa oli kyllä syvät kourut ja oli jokaviikkoinen veivaaminen veden ja rautakangen kanssa. En tiedä olisko sama peli jatkunut tässä uudessa navetassa syvien kourujen kanssa? Sanokoon kenellä syvät kourut on.
Jos pitää rakentaa pelkkä makuuhalli jossa robottikopit + poikimakarsinat, niin ei se kauheesti yli mee kunnollisellakaan navetalla. Tuo 2x robon karja menee 1800m2. Liimapuukaari 4-rivinen navetta (l 22m) itsekantavalla (eristämätön) katolla, lattiat avokouruilla ja visiiri maksaa sen 280€/m3, eli 500000€. Kaks Lavalin roboa 180t€, eli yhteensä 680 000€. Jos laitat 2x10 takaalypsyn, niin menee samoihin neliöhin, mutta maksaa 90 000€ vähempi...Pakko vaan on koittaa keksiä jostain säästökohteita jos 60 lehmän navetta rupee maksaa miljoonan kun periaatteessa sais rakennettua 2 robon pihaton 600 tuhanteen jos ei tee kalliita ratkaisuja jotka ei vaikuta maitotuotokseen.Tänne tänne, tänne esimerkit!!!!
Ei tää ihan aukoton, mutta helvetinmoinen lato (sellanen hökötys mikä löytyy metsän laidasta) jossa vallitsevan tullen vastapäätä oleva harja auki. seinissä luukut mitkä sais nostettua pois. Pari riviä parsia olkipedillä ja pari kolme ruokintahäkkiä, mihin tiputtais paalin. Sitten molempiin päihin pienet kopit jossa olisi robot ja lappeen alle puinen tai joku käytetty siilo mihin laittais viljaseoksen ja toisesta valkuaista. Siihen robon läheisyyteen vesiastia jossa vastus pohjassa ja vaikka pelmalta uimuri mikä päästäis vettä. Navetan päädyssä lieteallas (ei sisälly hintaan) mihin työntäis sonnan pienkuormaajalla. Toisessa päädyssä olki alustainen osasto missä olisi poikivat. Niin ja pieni alue missä olisi robojen tekniikka ja tankki.
Halli 100000 parsirakenteet yms toinen mokoma, robot 350000 ja 50000 epämääräisiin hiluihin
että näin.
Pakko vaan on koittaa keksiä jostain säästökohteita jos 60 lehmän navetta rupee maksaa miljoonan kun periaatteessa sais rakennettua 2 robon pihaton 600 tuhanteen jos ei tee kalliita ratkaisuja jotka ei vaikuta maitotuotokseen.
Tänne tänne, tänne esimerkit!!!!
Lehmät vissiin söis sen viljaseoksen ja valkuaisen suoraan siilosta vai miten ajattelit?Nii kyllähän se noinkin, mutta ehkä parempi on joku rivakan imupuhallus sohlo mikä ruuttaa sen viljan ja muun robottien päälle pieneen siiloon josta painovoima siirtää sen sitten robon ruokkijalle ja spiraalit sitten toiselle rehulle vaikka täysrehulle tai mikä onkin sitten kustannuksille tehokkain. Mutta robot siis ruokkis. Siilona vois muuten pieni laakasiilo olla tehokas mihin kärryllä pääsis kippaamaan ja myllyn imukärsällä imis pois.
Entäs käytännössä, saiskos täälä tietää mitkä koneet voi navetasta jättää pois eli juuri ne koneet jotka ei vaikuta tuotokseen. itsellä päällimmäisenä tulee mieleen juuri lantaraappa, karjaharjat, maitotankki ja lypsykone...
Pakko vaan on koittaa keksiä jostain säästökohteita jos 60 lehmän navetta rupee maksaa miljoonan kun periaatteessa sais rakennettua 2 robon pihaton 600 tuhanteen jos ei tee kalliita ratkaisuja jotka ei vaikuta maitotuotokseen.
"Ei tää ihan aukoton, mutta helvetinmoinen lato (sellanen hökötys mikä löytyy metsän laidasta) jossa vallitsevan tullen vastapäätä oleva harja auki. seinissä luukut mitkä sais nostettua pois. Pari riviä parsia olkipedillä ja pari kolme ruokintahäkkiä, mihin tiputtais paalin. Sitten molempiin päihin pienet kopit jossa olisi robot ja lappeen alle puinen tai joku käytetty siilo mihin laittais viljaseoksen ja toisesta valkuaista. Siihen robon läheisyyteen vesiastia jossa vastus pohjassa ja vaikka pelmalta uimuri mikä päästäis vettä. Navetan päädyssä lieteallas (ei sisälly hintaan) mihin työntäis sonnan pienkuormaajalla. Toisessa päädyssä olki alustainen osasto missä olisi poikivat. Niin ja pieni alue missä olisi robojen tekniikka ja tankki.
Halli 100000 parsirakenteet yms toinen mokoma, robot 350000 ja 50000 epämääräisiin hiluihin
että näin."
Entäs käytännössä, saiskos täälä tietää mitkä koneet voi navetasta jättää pois eli juuri ne koneet jotka ei vaikuta tuotokseen. itsellä päällimmäisenä tulee mieleen juuri lantaraappa, karjaharjat, maitotankki ja lypsykone...
Onkohan sisälukutaidossa jotain vikaa mut joitakin eli ritilät, kuilut, raapat, parsimatot, lämpimät ulkovuoret ja katot, nosto-ovet, ylisuuret sosiaalitilat ja saunatilat, apevehkeet, matot ja muut rehunjakovehkeet, vedenpuhdistamot, koneelliset ilmastoinnit jne... ja varsinkin edellä mainittujen ohjaus ja säätölaitteet. Jokainen sitten vaan miettii mitkä itse haluu.
Karjaharjana toimi aivan hyvin tuollainen mekaaninen itsepalvelumallikin. Kolmas harja voisi vielä olla 45 asteen kulmassa.Teillä sit ei ilmeisesti edelleenkään ole kunnon karjaharjaa.... ???
Sarjassamme tyhmiäkysymyksiä ei oo...
Tällaisena maalaisjärkiinsinöörinä tulee aina (varsinkin lypsyllä ollessa) päähän jos jonkinmoista ajatuksen pyörrettä. (ja pienistä joista ne suuretkin....)
Niin nyt tämmöinen, että;
Mitä mahtanee maksaa tuollaisiin eläinhalleihin tolpat? Kannattaako rakennusvaiheessa ruveta säästölinjalle ja rustata kyseiset tolpat sähkö/puhelintolpista? Tuleeko kestävät ja toimivat? Lisäks, jos epäilee (epä)onnistumistä, niin olisiko mahdollista rakennus (suunnittelu)vaiheessa tehdä noille mahdollisille sähkötolpille varmuudenvuoksi vaihtomahdollisuus?
Mie en todellakaan ole mikään rakentaja. Vasara pysyy kädessä, lähinnä vaan kun teen kantturoille aitoja ;)
Tuota keksijänverta kun sattuu olemaan, niin tulee aika usein tämmöisiäkin asiaankuulumattomia epäolennaisuuksia ja vaihtoehtoja aina mietittyä.
Vastatkaapas viisaammat!
Tää on se AB-malli. ;DKarjaharjana toimi aivan hyvin tuollainen mekaaninen itsepalvelumallikin. Kolmas harja voisi vielä olla 45 asteen kulmassa.Teillä sit ei ilmeisesti edelleenkään ole kunnon karjaharjaa.... ???
:)
Säästetty euro monasti myös menetetty euro.Tää on se AB-malli. ;DKarjaharjana toimi aivan hyvin tuollainen mekaaninen itsepalvelumallikin. Kolmas harja voisi vielä olla 45 asteen kulmassa.Teillä sit ei ilmeisesti edelleenkään ole kunnon karjaharjaa.... ???
:)
Paljonko VMS1 käyttää kuiviketta per parsi päivässä? Onko vedinpolkemia?En oo kyllä noin laskenu mut suuruusluokkaa 100 mottia vuodessa + 30 olkipaalia. Tällähetkellä kuivikkeet jaetaan vajaan viikon välein kun ei oo sitä jakokauhaa ja sitten päivittäin kolataan sonnat pois ja vähän ehostetaan sitä kuiviketta. Vedinpolkemia on ollu 5 vuoteen yksi mistä ei ole tietoa miten se on tullu.
Sarjassamme tyhmiäkysymyksiä ei oo...
Tällaisena maalaisjärkiinsinöörinä tulee aina (varsinkin lypsyllä ollessa) päähän jos jonkinmoista ajatuksen pyörrettä. (ja pienistä joista ne suuretkin....)
Niin nyt tämmöinen, että;
Mitä mahtanee maksaa tuollaisiin eläinhalleihin tolpat? Kannattaako rakennusvaiheessa ruveta säästölinjalle ja rustata kyseiset tolpat sähkö/puhelintolpista? Tuleeko kestävät ja toimivat? Lisäks, jos epäilee (epä)onnistumistä, niin olisiko mahdollista rakennus (suunnittelu)vaiheessa tehdä noille mahdollisille sähkötolpille varmuudenvuoksi vaihtomahdollisuus?
Mie en todellakaan ole mikään rakentaja. Vasara pysyy kädessä, lähinnä vaan kun teen kantturoille aitoja ;)
Tuota keksijänverta kun sattuu olemaan, niin tulee aika usein tämmöisiäkin asiaankuulumattomia epäolennaisuuksia ja vaihtoehtoja aina mietittyä.
Vastatkaapas viisaammat!
sähkötolppia vaihtamaan hehheh;D
Tässäkin tyypillinen tissinkoittajan vastaus, suoraa isäukon rakentamasta parsinavetan rähjäkkeestä. ;D Betonibunkkeri, niinkun isäukko opetti..... ;D ;D ;D ;D
Maituvaliokunta rosvoaa sitten rahat tähän syöpäläistuotantoon.
En laittais karusellia tai ohjattu robottiliikenettä enkä kioskiruokijaa tai koneellista ilmanvaihtoa. Ritilän alle tai päälle en laittas raappoja varsinkaan hydrauliraappaa) Ruokinta järjestelmää missä ei pääsis pöydälle traktorilla ( kiskoruokija mattoruokija) en ikinä enään tekis.
Kaikista pahin on kuitenkin nämä hitlerin aikaset poikimhäkit. >:( >:(
Näitä suosittelen : takalypsy tai kalaruo tai vapaa liikenne. Puuhapete jos ritilät. Verhoseinät, hormit aperuokinta läpi ajettava pöytä ja poikimaosasto. Ennen kaikkea reilusti tilaa käytäville ja parret ja pedit mahdollisimman eläinystävälliset. Poikma ja sairasosastot ehdottomasti olkipohjalle. Vasikoille oma erillinen verhoseinänavetta joss iglut.
Suunnitteliaksi valitsisin henkilön jolla kokemusta muusta kun oman firman tuotteista oli hän piirtänyt sata tai tuhat navettaa.
Eroaako karuselli vastaavankokoisesta, esim. kalanruodosta sen suhteen kuinka ehtii seurata loppulypsyt (ettei tyhjälypsyjä) ja toisaalta tehdä käsittelyt huolella ja rauhallisesti? Suomessa ainakin tällä on merkitystä, tiedä sitten ISOISTA maista joissa on isoja karjoja, taitaa nopea lypsy olla tärkein argumentti. Puhtaus ja utareterveys lienee hieman eri merkityksessä.
En sitten tiedä sitä, että ehtiikö oksitosiini erittymään jos homman hoitaa liian nopeasti?? Tämä on se kiireisen lypsäjän pääongelma..
Sellainen havointi tullut tehtyä että kun lehmä menee vapaaehtoiseti robottiin se myös tietää menevänsä lypsylle.En sitten tiedä sitä, että ehtiikö oksitosiini erittymään jos homman hoitaa liian nopeasti?? Tämä on se kiireisen lypsäjän pääongelma..
***Tämä sama kysymys nousee esiin, kun miettii eri robottien kiinnistysnopeutta.
En sitten tiedä sitä, että ehtiikö oksitosiini erittymään jos homman hoitaa liian nopeasti?? Tämä on se kiireisen lypsäjän pääongelma..
***Tämä sama kysymys nousee esiin, kun miettii eri robottien kiinnistysnopeutta.
A) Eroaako karuselli vastaavankokoisesta, esim. kalanruodosta sen suhteen kuinka ehtii seurata loppulypsyt (ettei tyhjälypsyjä) ja toisaalta tehdä käsittelyt huolella ja rauhallisesti? Suomessa ainakin tällä on merkitystä, tiedä sitten ISOISTA maista joissa on isoja karjoja, taitaa nopea lypsy olla tärkein argumentti. B) Puhtaus ja utareterveys lienee hieman eri merkityksessä.
C) Kauanko iso karuselli pyörähtää kierrostaan? Tästä se on kai kyse. Tiedän että se Suomeen tullut (joskus vuosia sitten) 12 paikkainen karuselli oli vähän turhan pieni. Ehkä 70% lehmistä ehti antaa maitonsa kierroksen aikana (siihen mahtuu vissiin 7 lehmää kerrallaan lypsyyn), mutta hitaiden lehmien takia aseman joutui pysäyttämään. Todennäköisesti iso karuselli toimii täydellieseti joka lehmällä. Nopeutta pystyy säätämään, valmistelu/kiinnitysaikaa lienee jotain minuutti? Jos tissit ovat puhtaita, niin aikaa on sopivasti. En sitten tiedä sitä, että ehtiikö oksitosiini erittymään jos homman hoitaa liian nopeasti?? Tämä on se kiireisen lypsäjän pääongelma...
Et vastannut kysymykseeni kuinka valvotaan kauanko lehmät oleilevat odotelukarsinassa ennen lypsyä ohajtussa kierrossa kierrossa
A) Eroaako karuselli vastaavankokoisesta, esim. kalanruodosta sen suhteen kuinka ehtii seurata loppulypsyt (ettei tyhjälypsyjä) ja toisaalta tehdä käsittelyt huolella ja rauhallisesti? Suomessa ainakin tällä on merkitystä, tiedä sitten ISOISTA maista joissa on isoja karjoja, taitaa nopea lypsy olla tärkein argumentti. B) Puhtaus ja utareterveys lienee hieman eri merkityksessä.
C) Kauanko iso karuselli pyörähtää kierrostaan? Tästä se on kai kyse. Tiedän että se Suomeen tullut (joskus vuosia sitten) 12 paikkainen karuselli oli vähän turhan pieni. Ehkä 70% lehmistä ehti antaa maitonsa kierroksen aikana (siihen mahtuu vissiin 7 lehmää kerrallaan lypsyyn), mutta hitaiden lehmien takia aseman joutui pysäyttämään. Todennäköisesti iso karuselli toimii täydellieseti joka lehmällä. Nopeutta pystyy säätämään, valmistelu/kiinnitysaikaa lienee jotain minuutti? Jos tissit ovat puhtaita, niin aikaa on sopivasti. En sitten tiedä sitä, että ehtiikö oksitosiini erittymään jos homman hoitaa liian nopeasti?? Tämä on se kiireisen lypsäjän pääongelma...
A) Ei eroa... Hyvin ehtii seurata... tai jos edes tarvii seurata. Ei oo ollu tyhjälypsyongelmia, eikä lypsykoneen aiheuttamia utaretulehduksia, ei liioin vetimien päissä merkkejä tyhjälypsystä. Irrotusautomatiikka toimii samoin kuin muillakin asematyypeillä, irrotustaso ratkaisee enemmän kuin asematyyppi.
B) Miksi utareterveydestä ja puhtaudesta edes pitäisi tinkiä?
C) Asema on tyypiltään 20 paikkainen WF Autorotor magnum 40. Automatiikka valvoo pyörimistä suhteessa lypsyyn. Nopeuden voi säätää mieleisekseen, mutta pyöriminen hidastuu, jos jollain on vielä lypsy kesken kierroksen loppupäässä. Kaksi hidastusvaihetta ja lopuksi automatiikka pysäyttää kiekon, jos vieläkin sillä hitaalla 50 litraa päivässä lypsävällä on homma kesken.
Nopeimmat kierrokset on ollu 12 min ja hitaimmat luokkaa 25min jonkun hidaslypsyisen aiheuttamana. Meillä on varmaan normitilaa verkkaisempi lypsytahti (toistaiseksi suunnilleen 65 lehmää tunnis), kun ei oo mitään lypsyennätyksiä tahkottu. Lisäksi kierrolla on aina mukana "totuttelevia" hiehoja ja "tunnutukses" olevat ummikot. Lisäksi nopeuteen vaikuttaa huolellisuus alkuvalmisteluissa ja vedinsuihkeen käyttö. Kuitenkin siitä laatumaidosta maksetaan vielä toistaiseksi paremmin kuin helvetin nopeesta lypsystä, joten nykylinjalla mennään. Oksitosiinin erittyminen ei oo nähdäkseni ollu mikään ongelma. Jotkut pakkaavat nokuttelemaan jo kiekolle tullessaan. Tunnistuksesta kiinnitykseen on se aika, jota seuraamalla pystyy tarkkailemaan työtapojaan. Ainiinjoo... Ensimmäiset 40 sekuntia tykytysnopeus on vähän tiheempi, ns. stimulointi...
Näistä asioista ei yleensä tiedetä tarpeeksi ja mielipiteet onkin sitten sen mukaisia...
Onpa tullut käytyä ja perehdyttyä myös siihen jalostamiseen, käsittelylämpötiloihin yms. Juotu maitoa gallonan purkista. Makeaa.Syväkurkun tuohisuu ei erota uht-maitoa tuoreesta ;D ;DHöpöhöpö.... tilaa lomittaja ja lähde itse tanskan maalle kattoon. Tai käyppä rapakon takana, niin huomaat, että maito säilyy. Juu paskaahan se, vain meillä suomessa osataan tehdä priimaa. Kas kummaa kun valion ovella ei ole puoli maailmaa ostamassa sitä erinomaista osaamista ja maailman parasta maitua! ;D ;D ;D
Mielenkiintoinen keskustelu karusellilypsystä. Tanskanmaalla näkyi vaan kauhuskenaario kyseisestä Esikäsittelyaika (palkollisilla) 3-8 sek. Tilan isännällä ei kyllä ollutkaan tavoitteena lypsää laatumaitoa. Ainakin siitä tilasta jäi tunne, ettei koskaa meille. mutta varmaan pitäisi käydä katsomassa jossakin hyvä esimerkki...
Niin Suomessakin kovasti lypsetään laatumaitoa... kansa pieree ja ruikku lentää. ;)
Miksipä tanskalaisilla ei ilmene tälläisiä ruuansulatusvaivoja tanskalaista laatumaitoa juodessaan?
Olisiko Suomen laatukriteereistä jäänyt joku keskeinen suure mittaamatta? Paskaa pukkaa vaikka solut ja bakteerit on valion ? jeesustelulla todettu olevan huippuluokkaa. Taitaapi olla, että suomalaisessa tissinkoitossa on joku laatuongelma josta vaietaan valiomafian päätöksella ja kansa saa kärsiä. >:(
Jostainhan se johtuu, että suomalainen maito ei säily purkissa kuin muutaman päivän? Toista se on muualla näiden parasta ennen päiväysten kanssa. Uskaltaa meijeri painaa pidemmmän käyttöajan kun tietää, että tuote on laadukas. 8)
Valikoimaa ainakin piisaa toiseen potenssiin. Makeaa? Katoikko mitä purkissa oli vaikko kaikki oli makeaa? Ettei vain ollut jotain sweet mix maapähkinällä? ;DOnpa tullut käytyä ja perehdyttyä myös siihen jalostamiseen, käsittelylämpötiloihin yms. Juotu maitoa gallonan purkista. Makeaa.Syväkurkun tuohisuu ei erota uht-maitoa tuoreesta ;D ;DHöpöhöpö.... tilaa lomittaja ja lähde itse tanskan maalle kattoon. Tai käyppä rapakon takana, niin huomaat, että maito säilyy. Juu paskaahan se, vain meillä suomessa osataan tehdä priimaa. Kas kummaa kun valion ovella ei ole puoli maailmaa ostamassa sitä erinomaista osaamista ja maailman parasta maitua! ;D ;D ;D
Mielenkiintoinen keskustelu karusellilypsystä. Tanskanmaalla näkyi vaan kauhuskenaario kyseisestä Esikäsittelyaika (palkollisilla) 3-8 sek. Tilan isännällä ei kyllä ollutkaan tavoitteena lypsää laatumaitoa. Ainakin siitä tilasta jäi tunne, ettei koskaa meille. mutta varmaan pitäisi käydä katsomassa jossakin hyvä esimerkki...
Niin Suomessakin kovasti lypsetään laatumaitoa... kansa pieree ja ruikku lentää. ;)
Miksipä tanskalaisilla ei ilmene tälläisiä ruuansulatusvaivoja tanskalaista laatumaitoa juodessaan?
Olisiko Suomen laatukriteereistä jäänyt joku keskeinen suure mittaamatta? Paskaa pukkaa vaikka solut ja bakteerit on valion ? jeesustelulla todettu olevan huippuluokkaa. Taitaapi olla, että suomalaisessa tissinkoitossa on joku laatuongelma josta vaietaan valiomafian päätöksella ja kansa saa kärsiä. >:(
Jostainhan se johtuu, että suomalainen maito ei säily purkissa kuin muutaman päivän? Toista se on muualla näiden parasta ennen päiväysten kanssa. Uskaltaa meijeri painaa pidemmmän käyttöajan kun tietää, että tuote on laadukas. 8)
Montako lehmää tuossa on lypsyssä kerrallaan? Jotain 16 vai. Jos noita antamiasi lukuja katsoo, niin valmisteluun on käytetty oikea (sopiva) aina ja lehmän yksilöllisyys lypsyajan suhteen voidaan huomioida. Näitäkään juttuja en itse tiennyt :o , voi olla että tässä saan nyt oppia joku vieläkin tyhmempi.
Seuraava kysymys: Tuleeko karuselliin pahasti paskaa jos kiertonopeutta joudutaan pidentämään? Onko sonta ongelma?
Virossa viima vuonna näin 32 paikkaisen karusellin (DeLaval) jossa elukat olivat nokka kohti karusellin keskustaa. Jossain on siitä kuviakin. Sontaa ei ollut vaikka lehmät olivat viimeisen puoli kierrosta mukana ihan huvikseen :D
KJL: Meinasin tuolla utareterveydellä juuri eroja laatutavoitteissa, Suomen hinnoitteluun kun tosiaan passaa utareterveys ja myös hyvä hygienia. Eihän sitä missään nimessä pitäisikään näistä tinkiä, mutta on jäänyt vähän sellainen vaikutelma että rapakon takana eniten käytetty argumentti karusellille on lypsynopeus. Jos taas Suomessa pienemmissä yksiköissä kunnon esivalmistelu ja utareterveys on ykkössijalla, tuoko karuselli mitään etua/ haittaa vaikka kalanruotoon nähden? Tätä meinasin.
Onko kuinka tasaisesti tyhjeneviä neljänneksiä, tai eläimiä joilla taipumusta jäädä maitoa neljänneksiin? Eli onko karja tässä suhteessa kuinka "helppo" automatiikalle, kun homma kuitenkin toimii hyvin?
Mielenkiintoinen keskustelu karusellilypsystä. Tanskanmaalla näkyi vaan kauhuskenaario kyseisestä Esikäsittelyaika (palkollisilla) 3-8 sek. Tilan isännällä ei kyllä ollutkaan tavoitteena lypsää laatumaitoa. Ainakin siitä tilasta jäi tunne, ettei koskaa meille. mutta varmaan pitäisi käydä katsomassa jossakin hyvä esimerkki...
Joskus viime talvena keskustelin erään ruotsalaisen rouvan kanssa. Hän oli ollut suurella maitotilalla karusellissa lypsäjänä jonkin aikaa ja kertoi kokemuksistaan, että työntekijälle työpaikkana täysi helvetti. Emmää tohon muuta osaa sanoa. ???
Joskus viime talvena keskustelin erään ruotsalaisen rouvan kanssa. Hän oli ollut suurella maitotilalla karusellissa lypsäjänä jonkin aikaa ja kertoi kokemuksistaan, että työntekijälle työpaikkana täysi helvetti. Emmää tohon muuta osaa sanoa. ???
Niin... Mä oonkin kertonu täs nyt vain omista kokemuksistani, enkä karuselliasemaa muuhun vaihtaisi. Kun työpaikan tekee itselleen, sen on oltava sellainen, jotta itseä miellyttää. Kun tekee työpaikan palkolliselle... se on taas ihan toinen juttu. Palkollisestahan on revittävä ihan kaikki irti ja enemmänkin, jos mahdollista. Siitä se helvetti tulee eikä itse asematyypistä. Toki se on niinkin, ettei noita ympäripyöreitä täs maas vielä kovin monta ole, joten ei niistä kovin monella voi todellista omakohtaista kokemusta ollakaan. Aina voi erätäyttöisiä perustella sillä, että "sille hitaimmalle laittaa lypsimen ensimmäisenä kiinni". Ja aina pitää sitte kytätä, että mihinäs se hituri taas onkaan...
Niin, ja mää kerroin vain kuulopuheita. Rouva, tai pitäisikö nykyään sanoa emäntä, oli ollut maatalouslukion jälkeen karuselissa töissä ja kertoi omia kokemuksiaan. Nykyisin emäntänä noin viidenkymmenen lehmän tilalla. Mutta tuo irti niin paljon kuin mahdollista pitää varmaan paikkansa.
Entäs jos kaikki kurmut tai edes suurin osa laskee utareestaan sen 20 litraa 3-4 minuutis, jona aikana ei millään ilveellä ehdi laittaa lypsimiä kaikille 20 lehmälle sillä 2x10 ruoto tai saidpaisaid-asemalla... Kuinka kauan siihen muuten menee tommosilla isoilla ruodoilla tai rinnakkain... Riippuen tietenki lypsyhygieniasta ja vähän muustakin. Näitä nopeita lehmiä aina joskus osuu omallekin kohdalle, että varttikierroksen aikana kassi on jo tyhjä.
Ainiin... Onhan (esim. 20 paikkainen) karuselli kallis verrattuna 2x10 ruotoon tai takaalypsyasemaan verrattuna...
...kukin taaplaa...
Näistä minun kiinnostukseni ei riitä kinaamaan.
Mä oon varmaan monien mielestä vähä muutenkin kerettiläinen, kun ei mulla oo valtraa, corollaa ja robottia...
Joskus viime talvena keskustelin erään ruotsalaisen rouvan kanssa. Hän oli ollut suurella maitotilalla karusellissa lypsäjänä jonkin aikaa ja kertoi kokemuksistaan, että työntekijälle työpaikkana täysi helvetti. Emmää tohon muuta osaa sanoa. ???
Niin... Mä oonkin kertonu täs nyt vain omista kokemuksistani, enkä karuselliasemaa muuhun vaihtaisi. Kun työpaikan tekee itselleen, sen on oltava sellainen, jotta itseä miellyttää. Kun tekee työpaikan palkolliselle... se on taas ihan toinen juttu. Palkollisestahan on revittävä ihan kaikki irti ja enemmänkin, jos mahdollista. Siitä se helvetti tulee eikä itse asematyypistä. Toki se on niinkin, ettei noita ympäripyöreitä täs maas vielä kovin monta ole, joten ei niistä kovin monella voi todellista omakohtaista kokemusta ollakaan. Aina voi erätäyttöisiä perustella sillä, että "sille hitaimmalle laittaa lypsimen ensimmäisenä kiinni". Ja aina pitää sitte kytätä, että mihinäs se hituri taas onkaan...
Niin, ja mää kerroin vain kuulopuheita. Rouva, tai pitäisikö nykyään sanoa emäntä, oli ollut maatalouslukion jälkeen karuselissa töissä ja kertoi omia kokemuksiaan. Nykyisin emäntänä noin viidenkymmenen lehmän tilalla. Mutta tuo irti niin paljon kuin mahdollista pitää varmaan paikkansa.
Entäs jos kaikki kurmut tai edes suurin osa laskee utareestaan sen 20 litraa 3-4 minuutis, jona aikana ei millään ilveellä ehdi laittaa lypsimiä kaikille 20 lehmälle sillä 2x10 ruoto tai saidpaisaid-asemalla... Kuinka kauan siihen muuten menee tommosilla isoilla ruodoilla tai rinnakkain... Riippuen tietenki lypsyhygieniasta ja vähän muustakin. Näitä nopeita lehmiä aina joskus osuu omallekin kohdalle, että varttikierroksen aikana kassi on jo tyhjä.
Ainiin... Onhan (esim. 20 paikkainen) karuselli kallis verrattuna 2x10 ruotoon tai takaalypsyasemaan verrattuna...
...kukin taaplaa...
Näistä minun kiinnostukseni ei riitä kinaamaan.
Mä oon varmaan monien mielestä vähä muutenkin kerettiläinen, kun ei mulla oo valtraa, corollaa ja robottia...
Vielä pahempaa, sulla ei oo Jonnea, hyi sua. :D :D :D
Aivan, jos on itse hankintaansa tyytyväinen ja tuntee tehneensä oikean ratkaisun, niin meille suunsoittajille voi aivan hyvin heittää pitkät.Joo nykyään on jo sekin pyörinnäs mukana. Hyvin kuulemani mukaan pyörii, lehmät on tottunu ja isäntäväki tykkää asemastaan.
Sen naapurin rinkulan näinkin jo valitettavasti vain ilman lehmiä, mutta ihan hienolle se näytti. ;)
Kun en noihin kiekkoihin sen enempää ole tutustunut niin voiko jossain mallissa päästää lehmän pois kesken kierroksen ja voiko lehmä josku kiertää kaks kierrosta. Sitten vielä niin onko niissä käytössä automaattista vedinsuihketta vai joutuuko aina risteilee toiseen reunaan laittaa suihkeet.Aivan, jos on itse hankintaansa tyytyväinen ja tuntee tehneensä oikean ratkaisun, niin meille suunsoittajille voi aivan hyvin heittää pitkät.Joo nykyään on jo sekin pyörinnäs mukana. Hyvin kuulemani mukaan pyörii, lehmät on tottunu ja isäntäväki tykkää asemastaan.
Sen naapurin rinkulan näinkin jo valitettavasti vain ilman lehmiä, mutta ihan hienolle se näytti. ;)
Sitten vielä niin onko niissä käytössä automaattista vedinsuihketta vai joutuuko aina risteilee toiseen reunaan laittaa suihkeet.
Meillä oli joskus aureusongelma ja silloin käytettiin parisenvuotta suihketta. Ei utareterveys suihkeen käytön myötä ainakaan parantunut, eikä lopetuksen jälkeen ainakaan huonontunut. ;)
Viridippiä joskus käytettiin kesäisin vedinvoiteen tilalla. Nykyisin on laidunnettu yöllä niin ei tarvita voiteitakaan.
Kun en noihin kiekkoihin sen enempää ole tutustunut niin voiko jossain mallissa päästää lehmän pois kesken kierroksen ja voiko lehmä josku kiertää kaks kierrosta. Sitten vielä niin onko niissä käytössä automaattista vedinsuihketta vai joutuuko aina risteilee toiseen reunaan laittaa suihkeet.Aivan, jos on itse hankintaansa tyytyväinen ja tuntee tehneensä oikean ratkaisun, niin meille suunsoittajille voi aivan hyvin heittää pitkät.Joo nykyään on jo sekin pyörinnäs mukana. Hyvin kuulemani mukaan pyörii, lehmät on tottunu ja isäntäväki tykkää asemastaan.
Sen naapurin rinkulan näinkin jo valitettavasti vain ilman lehmiä, mutta ihan hienolle se näytti. ;)
Kun en noihin kiekkoihin sen enempää ole tutustunut niin voiko jossain mallissa päästää lehmän pois kesken kierroksen ja voiko lehmä josku kiertää kaks kierrosta. Sitten vielä niin onko niissä käytössä automaattista vedinsuihketta vai joutuuko aina risteilee toiseen reunaan laittaa suihkeet.Aivan, jos on itse hankintaansa tyytyväinen ja tuntee tehneensä oikean ratkaisun, niin meille suunsoittajille voi aivan hyvin heittää pitkät.Joo nykyään on jo sekin pyörinnäs mukana. Hyvin kuulemani mukaan pyörii, lehmät on tottunu ja isäntäväki tykkää asemastaan.
Sen naapurin rinkulan näinkin jo valitettavasti vain ilman lehmiä, mutta ihan hienolle se näytti. ;)
Ei ja ei, ei tietääkseni missään mallissa... Toi suihkehan laitetaan vaan sen takia, jos joku höppänä sattuu menemään makuulle sen puolen tunnin aikana lypsyn jälkeen, jolloin vedinkanava on vielä "auki". Syömäänhän ne yleensä kuitenkin menevät. Ei oo automaattista pruuttaa... pitäskös olla?
Kun en noihin kiekkoihin sen enempää ole tutustunut niin voiko jossain mallissa päästää lehmän pois kesken kierroksen ja voiko lehmä josku kiertää kaks kierrosta. Sitten vielä niin onko niissä käytössä automaattista vedinsuihketta vai joutuuko aina risteilee toiseen reunaan laittaa suihkeet.Aivan, jos on itse hankintaansa tyytyväinen ja tuntee tehneensä oikean ratkaisun, niin meille suunsoittajille voi aivan hyvin heittää pitkät.Joo nykyään on jo sekin pyörinnäs mukana. Hyvin kuulemani mukaan pyörii, lehmät on tottunu ja isäntäväki tykkää asemastaan.
Sen naapurin rinkulan näinkin jo valitettavasti vain ilman lehmiä, mutta ihan hienolle se näytti. ;)
Ei ja ei, ei tietääkseni missään mallissa... Toi suihkehan laitetaan vaan sen takia, jos joku höppänä sattuu menemään makuulle sen puolen tunnin aikana lypsyn jälkeen, jolloin vedinkanava on vielä "auki". Syömäänhän ne yleensä kuitenkin menevät. Ei oo automaattista pruuttaa... pitäskös olla?
automaattisen ruutan toimivuus nähtiin tanskan reissulla -03. tunnistusportti poistumiskäytävällä jonka jälkeen aikaviiveellä vedinkasto tuli sumuna poistumiskäytävän lattian keskellä olevasta puolikuun muotoisesta raudasta. ripeäliikkeisellä lehmällä sumu tuli n. 2 sek sen jälkeen ku utareet oli ohittanu ko. raudan ja hidasliikkeisellä suihkeet tuli kaulalle. onnistumisprosentti utareisiin n. 25% mutta ainakin ainetta meni...
Kun en noihin kiekkoihin sen enempää ole tutustunut niin voiko jossain mallissa päästää lehmän pois kesken kierroksen ja voiko lehmä josku kiertää kaks kierrosta. Sitten vielä niin onko niissä käytössä automaattista vedinsuihketta vai joutuuko aina risteilee toiseen reunaan laittaa suihkeet.Aivan, jos on itse hankintaansa tyytyväinen ja tuntee tehneensä oikean ratkaisun, niin meille suunsoittajille voi aivan hyvin heittää pitkät.Joo nykyään on jo sekin pyörinnäs mukana. Hyvin kuulemani mukaan pyörii, lehmät on tottunu ja isäntäväki tykkää asemastaan.
Sen naapurin rinkulan näinkin jo valitettavasti vain ilman lehmiä, mutta ihan hienolle se näytti. ;)
Ei ja ei, ei tietääkseni missään mallissa... Toi suihkehan laitetaan vaan sen takia, jos joku höppänä sattuu menemään makuulle sen puolen tunnin aikana lypsyn jälkeen, jolloin vedinkanava on vielä "auki". Syömäänhän ne yleensä kuitenkin menevät. Ei oo automaattista pruuttaa... pitäskös olla?
automaattisen ruutan toimivuus nähtiin tanskan reissulla -03. tunnistusportti poistumiskäytävällä jonka jälkeen aikaviiveellä vedinkasto tuli sumuna poistumiskäytävän lattian keskellä olevasta puolikuun muotoisesta raudasta. ripeäliikkeisellä lehmällä sumu tuli n. 2 sek sen jälkeen ku utareet oli ohittanu ko. raudan ja hidasliikkeisellä suihkeet tuli kaulalle. onnistumisprosentti utareisiin n. 25% mutta ainakin ainetta meni...
Aijaa... Vaatis lehmän pysäyttämisen jollakin sulkuportilla ja siihen sen homman järkevyyskin sitten katoaisi - suhteessa hintaan. Jos ei käsipelillä tuota viitti tehdä, voi sen sitten jättää kokonaan poiskin...
Kun en noihin kiekkoihin sen enempää ole tutustunut niin voiko jossain mallissa päästää lehmän pois kesken kierroksen ja voiko lehmä josku kiertää kaks kierrosta. Sitten vielä niin onko niissä käytössä automaattista vedinsuihketta vai joutuuko aina risteilee toiseen reunaan laittaa suihkeet.Aivan, jos on itse hankintaansa tyytyväinen ja tuntee tehneensä oikean ratkaisun, niin meille suunsoittajille voi aivan hyvin heittää pitkät.Joo nykyään on jo sekin pyörinnäs mukana. Hyvin kuulemani mukaan pyörii, lehmät on tottunu ja isäntäväki tykkää asemastaan.
Sen naapurin rinkulan näinkin jo valitettavasti vain ilman lehmiä, mutta ihan hienolle se näytti. ;)
Ei ja ei, ei tietääkseni missään mallissa... Toi suihkehan laitetaan vaan sen takia, jos joku höppänä sattuu menemään makuulle sen puolen tunnin aikana lypsyn jälkeen, jolloin vedinkanava on vielä "auki". Syömäänhän ne yleensä kuitenkin menevät. Ei oo automaattista pruuttaa... pitäskös olla?
automaattisen ruutan toimivuus nähtiin tanskan reissulla -03. tunnistusportti poistumiskäytävällä jonka jälkeen aikaviiveellä vedinkasto tuli sumuna poistumiskäytävän lattian keskellä olevasta puolikuun muotoisesta raudasta. ripeäliikkeisellä lehmällä sumu tuli n. 2 sek sen jälkeen ku utareet oli ohittanu ko. raudan ja hidasliikkeisellä suihkeet tuli kaulalle. onnistumisprosentti utareisiin n. 25% mutta ainakin ainetta meni...
Aijaa... Vaatis lehmän pysäyttämisen jollakin sulkuportilla ja siihen sen homman järkevyyskin sitten katoaisi - suhteessa hintaan. Jos ei käsipelillä tuota viitti tehdä, voi sen sitten jättää kokonaan poiskin...
Niin tai jos haluaa niin eikös niitä ole asemillekin saatavissa systeemejä joilla se suhkutetaan. Käsipelillä kyllä mutta ei suihkepullosta vaan letkulla
Kun en noihin kiekkoihin sen enempää ole tutustunut niin voiko jossain mallissa päästää lehmän pois kesken kierroksen ja voiko lehmä josku kiertää kaks kierrosta. Sitten vielä niin onko niissä käytössä automaattista vedinsuihketta vai joutuuko aina risteilee toiseen reunaan laittaa suihkeet.Aivan, jos on itse hankintaansa tyytyväinen ja tuntee tehneensä oikean ratkaisun, niin meille suunsoittajille voi aivan hyvin heittää pitkät.Joo nykyään on jo sekin pyörinnäs mukana. Hyvin kuulemani mukaan pyörii, lehmät on tottunu ja isäntäväki tykkää asemastaan.
Sen naapurin rinkulan näinkin jo valitettavasti vain ilman lehmiä, mutta ihan hienolle se näytti. ;)
Ei ja ei, ei tietääkseni missään mallissa... Toi suihkehan laitetaan vaan sen takia, jos joku höppänä sattuu menemään makuulle sen puolen tunnin aikana lypsyn jälkeen, jolloin vedinkanava on vielä "auki". Syömäänhän ne yleensä kuitenkin menevät. Ei oo automaattista pruuttaa... pitäskös olla?
automaattisen ruutan toimivuus nähtiin tanskan reissulla -03. tunnistusportti poistumiskäytävällä jonka jälkeen aikaviiveellä vedinkasto tuli sumuna poistumiskäytävän lattian keskellä olevasta puolikuun muotoisesta raudasta. ripeäliikkeisellä lehmällä sumu tuli n. 2 sek sen jälkeen ku utareet oli ohittanu ko. raudan ja hidasliikkeisellä suihkeet tuli kaulalle. onnistumisprosentti utareisiin n. 25% mutta ainakin ainetta meni...
Aijaa... Vaatis lehmän pysäyttämisen jollakin sulkuportilla ja siihen sen homman järkevyyskin sitten katoaisi - suhteessa hintaan. Jos ei käsipelillä tuota viitti tehdä, voi sen sitten jättää kokonaan poiskin...
Niin tai jos haluaa niin eikös niitä ole asemillekin saatavissa systeemejä joilla se suhkutetaan. Käsipelillä kyllä mutta ei suihkepullosta vaan letkulla
Lähinnä mietin, että olisi lypsimessä joku systeemi joka ruuttais kun lypsin irtoaa. Luulis muutenkin, että ei pitäis olla mahdotonta lehmän alle ruutata ennen kun se päästetään pois ringistä.
Eikös sen Galaxyn kouran (vai mikä ihmeen Futureline se ny on) voisi opettaa tuohon aika helposti? Tai niitä pitäisi olla varmaan kaksi jotta pärjäisivät vauhdissa. Ehkä asema pitäisi pysäyttää kiinnilaiton ajaksi..Kai ne ny jollain kiskoilla vois rullailla, että pysyy vauhdissa, mutta niin, etteivät törmäile toisiinsa. ;D
Eikös sen Galaxyn kouran (vai mikä ihmeen Futureline se ny on) voisi opettaa tuohon aika helposti? Tai niitä pitäisi olla varmaan kaksi jotta pärjäisivät vauhdissa. Ehkä asema pitäisi pysäyttää kiinnilaiton ajaksi..Kai ne ny jollain kiskoilla vois rullailla, että pysyy vauhdissa, mutta niin, etteivät törmäile toisiinsa. ;D
Siis oikeesti ei se varmaan kovin kummonen homma ois, mutta toteuttamiskustannus voi vielä nykytekniikalla olla tähtitieteellinen.
Ja kai sitä sitte sanottais robottikaruselliksi? Kummankin hyvät puolet yhdistyis...
Eikös sen Galaxyn kouran (vai mikä ihmeen Futureline se ny on) voisi opettaa tuohon aika helposti? Tai niitä pitäisi olla varmaan kaksi jotta pärjäisivät vauhdissa. Ehkä asema pitäisi pysäyttää kiinnilaiton ajaksi..Kai ne ny jollain kiskoilla vois rullailla, että pysyy vauhdissa, mutta niin, etteivät törmäile toisiinsa. ;D
Siis oikeesti ei se varmaan kovin kummonen homma ois, mutta toteuttamiskustannus voi vielä nykytekniikalla olla tähtitieteellinen.
Ja kai sitä sitte sanottais robottikaruselliksi? Kummankin hyvät puolet yhdistyis...
Eikös sen Galaxyn kouran (vai mikä ihmeen Futureline se ny on) voisi opettaa tuohon aika helposti? Tai niitä pitäisi olla varmaan kaksi jotta pärjäisivät vauhdissa. Ehkä asema pitäisi pysäyttää kiinnilaiton ajaksi..Kai ne ny jollain kiskoilla vois rullailla, että pysyy vauhdissa, mutta niin, etteivät törmäile toisiinsa. ;D
Siis oikeesti ei se varmaan kovin kummonen homma ois, mutta toteuttamiskustannus voi vielä nykytekniikalla olla tähtitieteellinen.
Ja kai sitä sitte sanottais robottikaruselliksi? Kummankin hyvät puolet yhdistyis...
Kattelin tota omaa viritystä ja totesin, että ei siinä nyt kovin paljoa tarttis suunnitella, että se ehtis neljää viittä lehmää kiinnittää. Eri asia olisi jos sen pitäis lähtee irtipotkaisuja hakeen toiseltapuolen kiekkoo.
Taitais muuten meinaan olla aika haastava eläinliikenteen rakentelu jos vaikka pitäis saada 300 lehmää tulee tasaisena virtana robolle ja pois yli kaks kertaa päivässä.
Vanhimmasta päästä oleva Gascoigne-Melotte robotti toimi jo tuolla tavalla. Myös Westfalian Leonardo toimi samalla periaatteella. Kumpikin oli vahvasti tulossa Suomeenkin kymmenenvuotta sitten.
Kymmenenvuotta sitten tehdessäni lypsyasemakauppaa suositteli Keskon myyntitykki tandemia, koska siihen voi myöhemmin asentaa Leonardon. ;D
Vanhimmasta päästä oleva Gascoigne-Melotte robotti toimi jo tuolla tavalla. Myös Westfalian Leonardo toimi samalla periaatteella. Kumpikin oli vahvasti tulossa Suomeenkin kymmenenvuotta sitten.
Kymmenenvuotta sitten tehdessäni lypsyasemakauppaa suositteli Keskon myyntitykki tandemia, koska siihen voi myöhemmin asentaa Leonardon. ;D
Oliko myyntitykki vakavissaan ;D Oliko hänen silmissään maailmanpelastajan loistetta ;D
Varsinainen loisto silmissä on nähty myöhemmin. ;)Vanhimmasta päästä oleva Gascoigne-Melotte robotti toimi jo tuolla tavalla. Myös Westfalian Leonardo toimi samalla periaatteella. Kumpikin oli vahvasti tulossa Suomeenkin kymmenenvuotta sitten.
Kymmenenvuotta sitten tehdessäni lypsyasemakauppaa suositteli Keskon myyntitykki tandemia, koska siihen voi myöhemmin asentaa Leonardon. ;D
Oliko myyntitykki vakavissaan ;D Oliko hänen silmissään maailmanpelastajan loistetta ;D
Eiköhän nyt kuitenki pidetä asemat ja robotit erillään. Ei niiden yhdistämisestä mitään hyvää seuraa...Maailmalla kai kovasti kehitellään lypsimenkiinnitysrobottia karuselliin.
Huhujen mukaan ainakin ruotisissa sellanen proto lypsää verhon takana...Eiköhän nyt kuitenki pidetä asemat ja robotit erillään. Ei niiden yhdistämisestä mitään hyvää seuraa...Maailmalla kai kovasti kehitellään lypsimenkiinnitysrobottia karuselliin.
Juu :D. Omalla uralla paras oli ku Pellinen oli käyny ennen mua talos kauppaamas ilmatiivistä viljasiiloa. Isäntä halus emalisiilon +1200m3 ja agrin systeemeillä sitä ei saa täyteen ku lietsolla. Pellinen oli perustellu lietson paremmuutta sillä, että jyvät kääntyy oikein päin ku ne heittää sillä. Elevaattori täytön kanssa tulee ongelmia sit ku alkaa purkamaan... ;D
Näistä teidän myyntimiesten myyntipuheista saisi oikein oman topiikkinsakin.
::)
Ei kait se nyt niin ihmeellinen asia voi olla. Lavalin robo kiinnittää lypsimet yks kerrallaan kuitenki ja karusellissä on muu tekniikka valmiina. Ihminen voi keskittyä valvontaan ja esikäsittelyyn.Huhujen mukaan ainakin ruotisissa sellanen proto lypsää verhon takana...Eiköhän nyt kuitenki pidetä asemat ja robotit erillään. Ei niiden yhdistämisestä mitään hyvää seuraa...Maailmalla kai kovasti kehitellään lypsimenkiinnitysrobottia karuselliin.
kai homma menee niin et ihmisen tehtävä on vain valvominen jos sitäkään kun tulevaisuuden lypsyjärjestelmistä puhutaan...
Itseasiassa kunnollinen esikäsittely on oikeastaan asemalypsyn raskain työvaihe. Eiköhän sekin mene koneen hommiksi.
miltäs tallainen navettasuunnitelma kuullostaisi: Vasta rempattu parsinavetta hiehoille, välissä oleva rehulato ja laakasiilot entiselleen, Ladon toiselle puolelle 4+1 rivinen pihatto jossa pintaraapat 74 lypsylehmän partta, vasikat ja umpinaiset. Lypsyyn esim. käytetty 2x8 kalanruoto tai käytetty robotti, rehunjako vanhalla varmoliftillä ja väkirehu (käytetyistä) kioskeista. Tuohon kokoluokkaan myös tankki voisi olla käytetty. Uusi 2500m3 lietesäiliö vanhan tonnisen viereen. olisiko tällä konseptilla mahdollista saada kannattava navetta?
Kuulemma just vapautuu kaksi hyvä kuntoista käytettyä... ;)miltäs tallainen navettasuunnitelma kuullostaisi: Vasta rempattu parsinavetta hiehoille, välissä oleva rehulato ja laakasiilot entiselleen, Ladon toiselle puolelle 4+1 rivinen pihatto jossa pintaraapat 74 lypsylehmän partta, vasikat ja umpinaiset. Lypsyyn esim. käytetty 2x8 kalanruoto tai käytetty robotti, rehunjako vanhalla varmoliftillä ja väkirehu (käytetyistä) kioskeista. Tuohon kokoluokkaan myös tankki voisi olla käytetty. Uusi 2500m3 lietesäiliö vanhan tonnisen viereen. olisiko tällä konseptilla mahdollista saada kannattava navetta?
Kait se muuten toimii, mutta mieti ny tarkoin, että kannattaako ostaa käytettyä konetta joka on käytössä yli 8500 tuntia vuodessa ja lisäksi pitää lypsää yli 60 lehmää päivittäin. Vähän sama juttu jos menee sinne ruodon suuntaan.
Riippuu vanhusten, vaimojen ja muun perheen lukumäärästä jotka töihin osallistuu. Jos olet sinä ja parin viikon välein tiliä odottavat työntekijät on vastus varma, EI.
Eiköhän nyt kuitenki pidetä asemat ja robotit erillään. Ei niiden yhdistämisestä mitään hyvää seuraa...
Minäkin arvelen, että hyvää enempi kun pahaa.Eiköhän nyt kuitenki pidetä asemat ja robotit erillään. Ei niiden yhdistämisestä mitään hyvää seuraa...
Kyllä mä näkisin, että ei siitä voi seurata kun hyvää. Taitais teho nousta satoihin lehmiin vuorokaudessa.
miltäs tallainen navettasuunnitelma kuullostaisi: Vasta rempattu parsinavetta hiehoille, välissä oleva rehulato ja laakasiilot entiselleen, Ladon toiselle puolelle 4+1 rivinen pihatto jossa pintaraapat 74 lypsylehmän partta, vasikat ja umpinaiset. Lypsyyn esim. käytetty 2x8 kalanruoto tai käytetty robotti, rehunjako vanhalla varmoliftillä ja väkirehu (käytetyistä) kioskeista. Tuohon kokoluokkaan myös tankki voisi olla käytetty. Uusi 2500m3 lietesäiliö vanhan tonnisen viereen. olisiko tällä konseptilla mahdollista saada kannattava navetta?
Kuulemma just vapautuu kaksi hyvä kuntoista käytettyä... ;)miltäs tallainen navettasuunnitelma kuullostaisi: Vasta rempattu parsinavetta hiehoille, välissä oleva rehulato ja laakasiilot entiselleen, Ladon toiselle puolelle 4+1 rivinen pihatto jossa pintaraapat 74 lypsylehmän partta, vasikat ja umpinaiset. Lypsyyn esim. käytetty 2x8 kalanruoto tai käytetty robotti, rehunjako vanhalla varmoliftillä ja väkirehu (käytetyistä) kioskeista. Tuohon kokoluokkaan myös tankki voisi olla käytetty. Uusi 2500m3 lietesäiliö vanhan tonnisen viereen. olisiko tällä konseptilla mahdollista saada kannattava navetta?
Kait se muuten toimii, mutta mieti ny tarkoin, että kannattaako ostaa käytettyä konetta joka on käytössä yli 8500 tuntia vuodessa ja lisäksi pitää lypsää yli 60 lehmää päivittäin. Vähän sama juttu jos menee sinne ruodon suuntaan.
miltäs tallainen navettasuunnitelma kuullostaisi: Vasta rempattu parsinavetta hiehoille, välissä oleva rehulato ja laakasiilot entiselleen, Ladon toiselle puolelle 4+1 rivinen pihatto jossa pintaraapat 74 lypsylehmän partta, vasikat ja umpinaiset. Lypsyyn esim. käytetty 2x8 kalanruoto tai käytetty robotti, rehunjako vanhalla varmoliftillä ja väkirehu (käytetyistä) kioskeista. Tuohon kokoluokkaan myös tankki voisi olla käytetty. Uusi 2500m3 lietesäiliö vanhan tonnisen viereen. olisiko tällä konseptilla mahdollista saada kannattava navetta?
miksi 4+1 siksikö että lehmät joilla kuuluisi olla riittävästi ruokintatilaa/ eläin saavat taistella ruokailupaikastaan ja ne hiehot/ umpilehmät joilla olisi aikaa syödä koko päivän ja taistella siitä ruokapaikastaan saavat koko ruokintapöydän käyttöönsä l. hieho/ umpilehmällä ruokintatilaa n. 1,2 m / eläin ja lypsävillä n. 30 cm. Tämä siis jos hiehoillakin makuuparret. mielestäni 3+3/ 2+2 parempi. sohaisinkohan nyt muurahaispesään.....
Minäkin arvelen, että hyvää enempi kun pahaa.Eiköhän tuollainen ole parhaimmillaan jossain +1000 lehmän karjassa. Lypsy kolmasti päivässä 6-7 h kerrallaan. Yksi työntekijä valvoo lypsyä ja toinen ajaa lypsylle. Luulisi olevan edullista lypsyä. Työkustannus ja investoinnit/maitolitra pitäisi olla edulliset.
Mutta mitenhän se on, kun tässä sekä jossakin aikaisemmassa kommentissa nimimerkki vms1 käsittääkseni ajattelee tälläisen "puoliautomaattisen karusellin" jäljittelevän nykyistä automaattilypsy ajatusmaailmaa eli 24h lypsämistä ja lehmän oma-aloitteista lypsylle hakeutumista. Itse olen kuvitellut "puoliautomaattisen karusellin" jäljittelevän tavallista asemalypsyä; ihminen ajaa lehmät kokoomatilaan ja valvoo/avustaa lypsyn, jonka jälkeen tulee lysytauko. Tietääkö kukaan miten tämä oikeasti menee?
Minäkin arvelen, että hyvää enempi kun pahaa.Eiköhän nyt kuitenki pidetä asemat ja robotit erillään. Ei niiden yhdistämisestä mitään hyvää seuraa...
Kyllä mä näkisin, että ei siitä voi seurata kun hyvää. Taitais teho nousta satoihin lehmiin vuorokaudessa.
Mutta mitenhän se on, kun tässä sekä jossakin aikaisemmassa kommentissa nimimerkki vms1 käsittääkseni ajattelee tälläisen "puoliautomaattisen karusellin" jäljittelevän nykyistä automaattilypsy ajatusmaailmaa eli 24h lypsämistä ja lehmän oma-aloitteista lypsylle hakeutumista. Itse olen kuvitellut "puoliautomaattisen karusellin" jäljittelevän tavallista asemalypsyä; ihminen ajaa lehmät kokoomatilaan ja valvoo/avustaa lypsyn, jonka jälkeen tulee lysytauko. Tietääkö kukaan miten tämä oikeasti menee?
miltäs tallainen navettasuunnitelma kuullostaisi: Vasta rempattu parsinavetta hiehoille, välissä oleva rehulato ja laakasiilot entiselleen, Ladon toiselle puolelle 4+1 rivinen pihatto jossa pintaraapat 74 lypsylehmän partta, vasikat ja umpinaiset. Lypsyyn esim. käytetty 2x8 kalanruoto tai käytetty robotti, rehunjako vanhalla varmoliftillä ja väkirehu (käytetyistä) kioskeista. Tuohon kokoluokkaan myös tankki voisi olla käytetty. Uusi 2500m3 lietesäiliö vanhan tonnisen viereen. olisiko tällä konseptilla mahdollista saada kannattava navetta?
miksi 4+1 siksikö että lehmät joilla kuuluisi olla riittävästi ruokintatilaa/ eläin saavat taistella ruokailupaikastaan ja ne hiehot/ umpilehmät joilla olisi aikaa syödä koko päivän ja taistella siitä ruokapaikastaan saavat koko ruokintapöydän käyttöönsä l. hieho/ umpilehmällä ruokintatilaa n. 1,2 m / eläin ja lypsävillä n. 30 cm. Tämä siis jos hiehoillakin makuuparret. mielestäni 3+3/ 2+2 parempi. sohaisinkohan nyt muurahaispesään.....
kyllä varmasti noista näkökohdista ajatellen olisi parempi, mutta meillä on sellainen tilanne että navetta pitäisi rakentaa mahdollisimman lyhyeksi kohtalaisen ahtaa paikan takia, myöhemmin toki voi laajentaa kun lompakko sallii käyttökelpoisten rakennusten purkamisen mutta nyt olisi tarkoitus vain saada 60-100 lypsypaikkaa mahdollisimman edullisesti alle 40m pitkään rakennukseen. Ja siksi tämä paikka että vieressä on lantala kapasiteettia, hyvät rehunkäsittelytilat ja lyhyt siirtomatka hiehonavetan ja lypsynavetan välillä. En usko että tuo ruokintapöytätila on ongelma kun rehu jaetaan riittävän usein ja sitä pidetään myös riittävästi aina pöydällä.
Korjatkaa jos olen täysin hakoteillä?
miksi 4+1 siksikö että lehmät joilla kuuluisi olla riittävästi ruokintatilaa/ eläin saavat taistella ruokailupaikastaan ja ne hiehot/ umpilehmät joilla olisi aikaa syödä koko päivän ja taistella siitä ruokapaikastaan saavat koko ruokintapöydän käyttöönsä l. hieho/ umpilehmällä ruokintatilaa n. 1,2 m / eläin ja lypsävillä n. 30 cm. Tämä siis jos hiehoillakin makuuparret. mielestäni 3+3/ 2+2 parempi. sohaisinkohan nyt muurahaispesään.....
Huhujen mukaan ainakin ruotisissa sellanen proto lypsää verhon takana...
Maailmalla kai kovasti kehitellään lypsimenkiinnitysrobottia karuselliin.
3+3 ? Olisko mahollinen ?
Levveet kääytävät 3m+4m, syöntiparret, uretaaniluukut, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
ketjuraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, juomakupit joka toises parres, 2x10 takaalypsy, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., liimapuurunko,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kokoluokka +300
ai 3+1 ja elukoita rapia 300?? tarvii kiikarit että näkee toiseen päähän3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levveet kääytävät 3m+4m, syöntiparret, uretaaniluukut, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
ketjuraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, juomakupit joka toises parres, 2x10 takaalypsy, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., liimapuurunko,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kokoluokka +300
Jotaki tuollasta mieti, mä vaan uneksin. Nämä pakkaset alkaa riittää, verhomiehet on kiireisiä kuulemma
Jotaki tuollasta mieti, mä vaan uneksin. Nämä pakkaset alkaa riittää, verhomiehet on kiireisiä kuulemma
3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levvee kääytävä, verhoseinät, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
vaijeriraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, Ritchien altaat, 3 seinäne koppi
punaselle robolle, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., teräsrunkolla,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kaukaisena optina toinen robo ::)
tuossa ojalan suunnitelmassa ei ole muuta hyvää ku tuo kourujen kallistus prosentti.Seminologi kävi tänään ja kyselin että minkälaisia ilmastoja on 25 asteen pakkasilla navetoissa,verho navetoissa ei taho lehmää erottaa sumusta,eristetty seinä plus harjailmastointi paras.
Ei kai nyt kukaan 2010 luvulla enään edes harkitse rakentaa ristikoilla?? Ulakkorakentaminen jo suuri paloriski ja ilmastointi lähes mahdoton saada hyväksi.tuossa ojalan suunnitelmassa ei ole muuta hyvää ku tuo kourujen kallistus prosentti.Seminologi kävi tänään ja kyselin että minkälaisia ilmastoja on 25 asteen pakkasilla navetoissa,verho navetoissa ei taho lehmää erottaa sumusta,eristetty seinä plus harjailmastointi paras.
En nyt lähtis yhden semmarin puheitten perusteella koko järjestelmää tuomitsemaan. Eikä täs ny oikeen kiirus oo ku kerkiää agronetiski aikaa kuluttamaan... Sitte vielä siihen rivilukumäärään, itteä vierastaa edelleen jopa 3+1 vaikka niitä täs maas on pilvin pimein, juuri hiehoille uhratun " turhan" ruokintapöydän osalta. 2+2 tai 3+3 verrattuna runkoleveys pysyy tietenkin maltillisena jolloin helppo/halpa rakentaa normaaleilla ristikoilla mutta ristikoilla tehden sisäkorkeus jää väkisinkin kohtuu matalaksi verrattuna kehärakenteeseen.
Itseasiassa kunnollinen esikäsittely on oikeastaan asemalypsyn raskain työvaihe. Eiköhän sekin mene koneen hommiksi.
Eikö tuolla ruottinkielisellä pohjanmaalla ole asemalla se harjapesukone utareille. Kieltämättä se olisi ihan kiinnostava laite.
3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levvee kääytävä, verhoseinät, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
vaijeriraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, Ritchien altaat, 3 seinäne koppi
punaselle robolle, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., teräsrunkolla,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kaukaisena optina toinen robo ::)
Tänään todettua: ulkona 26 astetta pakkasta navetassa 7 astetta lämmintä hormit täysin auki verhot täysin kiinni ilma raikasta ja näkyvyys navaetassa mitä mainioin:)
menkää nyt hyvät ihmiset katsoman verhoseinänavetoihin niin tiedätte mistä puhutte.
Tällasilla pakkasilla jos navetta vajaatäytöllä niin voi kyllä esiintyä ongelmia.
tuossa ojalan suunnitelmassa ei ole muuta hyvää ku tuo kourujen kallistus prosentti.Seminologi kävi tänään ja kyselin että minkälaisia ilmastoja on 25 asteen pakkasilla navetoissa,verho navetoissa ei taho lehmää erottaa sumusta,eristetty seinä plus harjailmastointi paras.Tarkoitat kai että 25 asteen pakkasella paras. Monenakohan päivänä vuodessa on tuon verran. Tänä talvena valehtelematta kolmena pakkasta alle 25 ja noin 10 päivänä ollut alle 20.
Ei kai nyt kukaan 2010 luvulla enään edes harkitse rakentaa ristikoilla?? Ulakkorakentaminen jo suuri paloriski ja ilmastointi lähes mahdoton saada hyväksi.Syy miksi 2 rivisenä, on ruokintapaikkojen määrä. Käytiin saksaassa tutustumassa tiloihin, siellä monessa oli 2 rivisenä. Sanoivat, että jos haluaa yli 10t tuotosta, pitää jokaiselle lehmälle olla oma ruokintapaikka. Aika moni tila käytti vielä lukittavia ruokintapaikkoja.
Jenkeissä melkein kaikki rakennukset 2+2 rivisiä jostain kumman syystä
Ei kai nyt kukaan 2010 luvulla enään edes harkitse rakentaa ristikoilla?? Ulakkorakentaminen jo suuri paloriski ja ilmastointi lähes mahdoton saada hyväksi.tuossa ojalan suunnitelmassa ei ole muuta hyvää ku tuo kourujen kallistus prosentti.Seminologi kävi tänään ja kyselin että minkälaisia ilmastoja on 25 asteen pakkasilla navetoissa,verho navetoissa ei taho lehmää erottaa sumusta,eristetty seinä plus harjailmastointi paras.
En nyt lähtis yhden semmarin puheitten perusteella koko järjestelmää tuomitsemaan. Eikä täs ny oikeen kiirus oo ku kerkiää agronetiski aikaa kuluttamaan... Sitte vielä siihen rivilukumäärään, itteä vierastaa edelleen jopa 3+1 vaikka niitä täs maas on pilvin pimein, juuri hiehoille uhratun " turhan" ruokintapöydän osalta. 2+2 tai 3+3 verrattuna runkoleveys pysyy tietenkin maltillisena jolloin helppo/halpa rakentaa normaaleilla ristikoilla mutta ristikoilla tehden sisäkorkeus jää väkisinkin kohtuu matalaksi verrattuna kehärakenteeseen.
Jenkeissä melkein kaikki rakennukset 2+2 rivisiä jostain kumman syystä
3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levvee kääytävä, verhoseinät, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
vaijeriraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, Ritchien altaat, 3 seinäne koppi
punaselle robolle, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., teräsrunkolla,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kaukaisena optina toinen robo ::)
Muuten voisin olla samoilla linjoilla, mutta tuo lietesäiliöiden kokoluokka vähä arveluttaa. Onhan se lietteen siirto etäsäiliöön niin turhauttavaa työtä, että... Tietysti peltojen etäisyys navetasta vaikuttaa. Eri asia, kuinka yhden robon navetan saa kannattamaan. ???
Riippuen mitä se navetta maksaa tehdä. Moni saa menemään 1milj ekua yhden robotin navettaan, mutta toinen tekee sen 2 robotin version samalla rahalla...3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levvee kääytävä, verhoseinät, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
vaijeriraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, Ritchien altaat, 3 seinäne koppi
punaselle robolle, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., teräsrunkolla,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kaukaisena optina toinen robo ::)
Muuten voisin olla samoilla linjoilla, mutta tuo lietesäiliöiden kokoluokka vähä arveluttaa. Onhan se lietteen siirto etäsäiliöön niin turhauttavaa työtä, että... Tietysti peltojen etäisyys navetasta vaikuttaa. Eri asia, kuinka yhden robon navetan saa kannattamaan. ???
Yksi robotti antaa ihan hyvän kannattavuuden, koska ei tarvita vierasta työvoimaa navettatöihin. Jos rakennat kahden robotin navetan pitää olla yksi työntekijä jolle maksat puolet sen toisen robotin lypsämästä maitotilistä. Eli sinulle jää 1.5 robotin maitotili ja lisätyönä työntekijän tyytyväisenä pitäminen (työvuorot, palkanmaksu, lomat ym.)
Kokemusta on siitäkin
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/palkaneen_navettapalosta_suuret_vahingot_1340169.html
Yksi robotti antaa ihan hyvän kannattavuuden, koska ei tarvita vierasta työvoimaa navettatöihin. Jos rakennat kahden robotin navetan pitää olla yksi työntekijä jolle maksat puolet sen toisen robotin lypsämästä maitotilistä. Eli sinulle jää 1.5 robotin maitotili ja lisätyönä työntekijän tyytyväisenä pitäminen (työvuorot, palkanmaksu, lomat ym.)
Kokemusta on siitäkin
***mulla meni 500 000 alv 0% / 1 leluYksi robotti antaa ihan hyvän kannattavuuden, koska ei tarvita vierasta työvoimaa navettatöihin. Jos rakennat kahden robotin navetan pitää olla yksi työntekijä jolle maksat puolet sen toisen robotin lypsämästä maitotilistä. Eli sinulle jää 1.5 robotin maitotili ja lisätyönä työntekijän tyytyväisenä pitäminen (työvuorot, palkanmaksu, lomat ym.)
Kokemusta on siitäkin
Niin en mä sitä tarkoittanutkaan, etteikö yhden robotin navetta kannattaisi, mutta juuri tuo rakennuskustannus mietityttää. Onhan sellaisiin saatu palamaan liki miljoona euroa, kun sillä rahalla pitäisi saada tuplamäärä eläimiä. Asia on tietysti eri, jos sen yhden robotin yksikön saa tehtyä edullisemmin.
***mulla meni 500 000 alv 0% / 1 leluYksi robotti antaa ihan hyvän kannattavuuden, koska ei tarvita vierasta työvoimaa navettatöihin. Jos rakennat kahden robotin navetan pitää olla yksi työntekijä jolle maksat puolet sen toisen robotin lypsämästä maitotilistä. Eli sinulle jää 1.5 robotin maitotili ja lisätyönä työntekijän tyytyväisenä pitäminen (työvuorot, palkanmaksu, lomat ym.)
Kokemusta on siitäkin
Niin en mä sitä tarkoittanutkaan, etteikö yhden robotin navetta kannattaisi, mutta juuri tuo rakennuskustannus mietityttää. Onhan sellaisiin saatu palamaan liki miljoona euroa, kun sillä rahalla pitäisi saada tuplamäärä eläimiä. Asia on tietysti eri, jos sen yhden robotin yksikön saa tehtyä edullisemmin.
***aika iso on parsinavetan pitänyt olla, ja missä lypsit remontin ajan?***mulla meni 500 000 alv 0% / 1 leluYksi robotti antaa ihan hyvän kannattavuuden, koska ei tarvita vierasta työvoimaa navettatöihin. Jos rakennat kahden robotin navetan pitää olla yksi työntekijä jolle maksat puolet sen toisen robotin lypsämästä maitotilistä. Eli sinulle jää 1.5 robotin maitotili ja lisätyönä työntekijän tyytyväisenä pitäminen (työvuorot, palkanmaksu, lomat ym.)
Kokemusta on siitäkin
Niin en mä sitä tarkoittanutkaan, etteikö yhden robotin navetta kannattaisi, mutta juuri tuo rakennuskustannus mietityttää. Onhan sellaisiin saatu palamaan liki miljoona euroa, kun sillä rahalla pitäisi saada tuplamäärä eläimiä. Asia on tietysti eri, jos sen yhden robotin yksikön saa tehtyä edullisemmin.
250 000 alv 0%, myöskin yks lelu. Parsinavetasta pihatoksi, ei oo pramea mut ei oo miljoonavelkaa.
Syy miksi 2 rivisenä, on ruokintapaikkojen määrä. Käytiin saksaassa tutustumassa tiloihin, siellä monessa oli 2 rivisenä. Sanoivat, että jos haluaa yli 10t tuotosta, pitää jokaiselle lehmälle olla oma ruokintapaikka. Aika moni tila käytti vielä lukittavia ruokintapaikkoja.Ei ole noin yksoikosta. Jenkit ylitäyttää melkein järjestään ja 2+2 tulee vähemmän ongelmia tuolla ylitäytöllä. 3-rivinen osasto on pidettävä 90-95% täytössä niin pääsee samaan. Sielläpäin navetat kolmirivistyy pohjoiseen mentäessä, parempi toimivuus pakkasilla. Kapeampia taas on kuumemmilla alueilla....
250 000 alv 0%, myöskin yks lelu. Parsinavetasta pihatoksi, ei oo pramea mut ei oo miljoonavelkaa.
3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levvee kääytävä, verhoseinät, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
vaijeriraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, Ritchien altaat, 3 seinäne koppi
punaselle robolle, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., teräsrunkolla,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kaukaisena optina toinen robo ::)
Tuli tosta päivän ikävästä uutisesta mieleen, että onko kukaan miettinyt ja suunnitellut eläintiloja lähinnä ruokinta ja makuutiloja joissa ei olisi lainkaan sähköä ja olisivat palon kestävä. Noin muutenkin tuntuis että muuten taitais onnistua, mutta toi valaistus olisi haasteellinen. Jos kaikki tekniikka olisi ovien takana jotka sulkeutuis kun havaittais savua tai lämpöä. Ittellä taitaa ainakin koko keksintö palaa jos vauhtiin pääsee.Itseasiassa kyllä olen suunnitellut sellaista sähkötöntä eläinhallia, tosin emoille tuonne puolen kilsan päähän tilasta. Vesi pallokupeista ja varmistuksena pieni ohijuoksutus viemäriin kovilla pakkasilla. Ruokinta, kuivitus sekä lannanpoisto traktorilla samoin valaistus tarvittaessa..
3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levvee kääytävä, verhoseinät, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
vaijeriraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, Ritchien altaat, 3 seinäne koppi
punaselle robolle, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., teräsrunkolla,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kaukaisena optina toinen robo ::)
jos niin tekis kuin vähän suunniteltu, niin tilaa on käytössä todella vähän. Tulee konehalli eteen eikä oikein samaan syssyyn tekisi mieli ruveta kovin moneen rakennusprojektiin. Tuohon 3+1:een olisi kuvatkin mutta tila vain ei riitä ja kun tuo nykyinen navetta on niin hyvässä kunnossa että tuossa 3+1:ssä tulisi liikaa myös hiehopaikkoja kun vanha voidaan hyödyntää.
Tiedä nyt sitten rakennetaanko muuta kuin hiehola ja pidetään lehmät parsissa, mutta ihan mielenkiintoinen vaihtoehto olisi tuo 4+1 jos se vaan toimisi tuon ruokitatilan puolesta. Sitten kun budjetti saallii, saataisiin konehalli siirtämällä kyllä laajennustilaa lähes rajattomasti.
3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levvee kääytävä, verhoseinät, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
vaijeriraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, Ritchien altaat, 3 seinäne koppi
punaselle robolle, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., teräsrunkolla,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kaukaisena optina toinen robo ::)
jos niin tekis kuin vähän suunniteltu, niin tilaa on käytössä todella vähän. Tulee konehalli eteen eikä oikein samaan syssyyn tekisi mieli ruveta kovin moneen rakennusprojektiin. Tuohon 3+1:een olisi kuvatkin mutta tila vain ei riitä ja kun tuo nykyinen navetta on niin hyvässä kunnossa että tuossa 3+1:ssä tulisi liikaa myös hiehopaikkoja kun vanha voidaan hyödyntää.
Tiedä nyt sitten rakennetaanko muuta kuin hiehola ja pidetään lehmät parsissa, mutta ihan mielenkiintoinen vaihtoehto olisi tuo 4+1 jos se vaan toimisi tuon ruokitatilan puolesta. Sitten kun budjetti saallii, saataisiin konehalli siirtämällä kyllä laajennustilaa lähes rajattomasti.
Osta tonttia lisää naapurilta, jos ei myy niin voin "konsultoida" kuinka tonttia sovitellaan ::)
3+1 ? Olisko mahollinen ?
Levvee kääytävä, verhoseinät, hormit, Varion peräs pystyruuvivaunu, avokourru
vaijeriraappa, kallellaan 2%, käytävämatot, Ritchien altaat, 3 seinäne koppi
punaselle robolle, kuivike poikimakarsinat (virtsat valus alta poes)..., teräsrunkolla,
lietekaivo40% + sateliittikaivo 60% , lisää laakasiiloo, kaukaisena optina toinen robo ::)
jos niin tekis kuin vähän suunniteltu, niin tilaa on käytössä todella vähän. Tulee konehalli eteen eikä oikein samaan syssyyn tekisi mieli ruveta kovin moneen rakennusprojektiin. Tuohon 3+1:een olisi kuvatkin mutta tila vain ei riitä ja kun tuo nykyinen navetta on niin hyvässä kunnossa että tuossa 3+1:ssä tulisi liikaa myös hiehopaikkoja kun vanha voidaan hyödyntää.
Tiedä nyt sitten rakennetaanko muuta kuin hiehola ja pidetään lehmät parsissa, mutta ihan mielenkiintoinen vaihtoehto olisi tuo 4+1 jos se vaan toimisi tuon ruokitatilan puolesta. Sitten kun budjetti saallii, saataisiin konehalli siirtämällä kyllä laajennustilaa lähes rajattomasti.
Osta tonttia lisää naapurilta, jos ei myy niin voin "konsultoida" kuinka tonttia sovitellaan ::)
ei se tontin mitasta ole kiinni, vaan siitä että tulee konehalli eteen! ei raaski hyvää rakennusta purkaa varsinkin kun tässä sattuu olemaan lämmin konekorjaamokin! Tule käymään niin näytän ;)
onko sosiaali ynnä muita tiloja tulossa tuohon navetan päähän??
niiden suunnitelulla ja siirtämisellä saa helposti lisä tilaa todella paljon...
Jenkkiläs on kuulemma tapana pitää navetat vähintäänkin täytenä, mitä sikäläisillä tiloilla käyneet ovat kertoneet. 30 % ylitäyttö parsipaikkoihin nähden ei ole mitenkään kummallista.
no pitää miettiä... 3+3 on tietty mahdollinen jos päädytään asemalypsyyn. Tuolla nelirivisellä saataisiin tuohon tilaan mikä meillä käytössä lypsypuolelle 66 lehmäpaikkaa. Kolmirivisellä saa unohtaa robottilypsyn koska yhdelle puolen ruokintapöytää ei tuohon tilaan saa kuin 40 lehmää.miks ei 6 (tai4) rivistä pihattoa ja pöydät reunoille, varmo liftihän ei tarttee kovin leveää pöytää ajo toiselle pöydälle ladon kautta.malli ei rajoittaisi lypsymenetelmän valintaa. helppo laajennettavuus esim 2-4 robolle. lehmät yhdessä tai kahdessa ryhmässä (6-rivinen ) lehmien tarkkailu ja ryhmittely helpompaa. 6 rivisessä navetan leveyskään ei kasva kuin pari metriä 3+3 riviseen nähden, vrt.kapeammat pöydät, seinää vasten olevat parret vaativat 50cm lisää pituutta.päätyyn poikimakarsinat.
Olipa tutun näköinen... ::)no pitää miettiä... 3+3 on tietty mahdollinen jos päädytään asemalypsyyn. Tuolla nelirivisellä saataisiin tuohon tilaan mikä meillä käytössä lypsypuolelle 66 lehmäpaikkaa. Kolmirivisellä saa unohtaa robottilypsyn koska yhdelle puolen ruokintapöytää ei tuohon tilaan saa kuin 40 lehmää.miks ei 6 (tai4) rivistä pihattoa ja pöydät reunoille, varmo liftihän ei tarttee kovin leveää pöytää ajo toiselle pöydälle ladon kautta.malli ei rajoittaisi lypsymenetelmän valintaa. helppo laajennettavuus esim 2-4 robolle. lehmät yhdessä tai kahdessa ryhmässä (6-rivinen ) lehmien tarkkailu ja ryhmittely helpompaa. 6 rivisessä navetan leveyskään ei kasva kuin pari metriä 3+3 riviseen nähden, vrt.kapeammat pöydät, seinää vasten olevat parret vaativat 50cm lisää pituutta.päätyyn poikimakarsinat.
siis jotain tään tyyppistä http://www.dairylogix.com/roboticMilking01.pdf
ei sentään :D pelkällä säilörehulla kuulemma pelaa 2-4 ruokintakerrallakin, mutta ei appeella koska heikoimmille olisi vain rippeet aina tarjolla.
Ei mitään järkee jakaa apetta montaa kertaa päivässä. Kaksivuotta ollut aperuokinta ja jako kerranpäivässä, tuotos noussut 9300-10300kg. Lehmä määrä kolminkertaistunut 70 lehmään! Pienkuormaajalla päivä- ja iltatarkilla tasoittelu.
Ei mitään järkee jakaa apetta montaa kertaa päivässä. Kaksivuotta ollut aperuokinta ja jako kerranpäivässä, tuotos noussut 9300-10300kg. Lehmä määrä kolminkertaistunut 70 lehmään! Pienkuormaajalla päivä- ja iltatarkilla tasoittelu.
Jos joku kuolaa tai hönkäilee sun lautaselles niin syötkö? Lehmähän ei oo niin tarkka, mutta kyllä sillekin tuore ape kelpaa aikansa elänyttä paremmin. No kukin tyylillään - mähän en oo mikään ape-expertti, mutten kyllä systeemiä nykyisestä muuttais... no ehkä vielä lisää ruokintakertoja.
ei sentään :D pelkällä säilörehulla kuulemma pelaa 2-4 ruokintakerrallakin, mutta ei appeella koska heikoimmille olisi vain rippeet aina tarjolla.
Mikä peruste olisi jakaa ape useammin kuin kerran päivässä? Automaattiruokkijoilla tuo tietysti onnistuisi, mutta vaunulla kertavedolla kaikki eteen ja sitten muutama erä apetennistä. Sillähän useampaa jakokertaa usein perustellaan, että eläimillä on aina silloin tuoretta rehua tarjolla. Hyvin tuo näyttää kertajaollakin pöytä tyhjenevän.
yksinkertainen ( isäntä/ ruokinta) toimii tässäkin asiassa....
kuulin juuri että on valmisteilla asetus joka antaa ohjeet ruokinta-pöydän mitasta suhteessa lehmä määrään. Ovat kuulemma jossain jo jättäneet muistutuksia liian vähästä ruokintatilasta. Onko kukaan kuullut tästä mitään? joutuuko kaikki nelirivisen omistajat linnaan? ???
kuulin juuri että on valmisteilla asetus joka antaa ohjeet ruokinta-pöydän mitasta suhteessa lehmä määrään. Ovat kuulemma jossain jo jättäneet muistutuksia liian vähästä ruokintatilasta. Onko kukaan kuullut tästä mitään? joutuuko kaikki nelirivisen omistajat linnaan? ???Ei ainakaan ne joilla on visiiriruokinta... :P
Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?ei sentään :D pelkällä säilörehulla kuulemma pelaa 2-4 ruokintakerrallakin, mutta ei appeella koska heikoimmille olisi vain rippeet aina tarjolla.
Mikä peruste olisi jakaa ape useammin kuin kerran päivässä? Automaattiruokkijoilla tuo tietysti onnistuisi, mutta vaunulla kertavedolla kaikki eteen ja sitten muutama erä apetennistä. Sillähän useampaa jakokertaa usein perustellaan, että eläimillä on aina silloin tuoretta rehua tarjolla. Hyvin tuo näyttää kertajaollakin pöytä tyhjenevän.
en pidä ongelmana myöskään kertajakoa mutta monta kertaa päivässä tapahtuva jako tarkoittaa sitä että aina joskus on pyötä pakostakin tyhjä ja ku ruokkija lähtee käyntiin johtajalehmät nousevat syömään ja arat lehmät odottaa. korostuu vielä jos ruokintapaikkoja liian vähän. tällöin tullaan tilanteeseen jolloin heikot lehmät ei ikinä saa syödä kunnolla ja ei se sen tuoreempaa oo jos johtajalehmä jättää sitä huonompaa rehua ( sylkistä) syömättä niin sielähän se odottaa sitä arkaa lehmää on ruokintakertoja vaikka 27 päivässä. ja mitä useampi ruokintakerta on sitä harvemmin lehmät saa syötyä mahansa täyteen jolloin makuullaoloaika jää kertajakoa lyhyemmäksi. yksinkertainen ( isäntä/ ruokinta) toimii tässäkin asiassa....
jos johtajalehmä jättää sitä huonompaa rehua ( sylkistä) syömättä niin sielähän se odottaa sitä arkaa lehmää on ruokintakertoja vaikka 27 päivässä. ja mitä useampi ruokintakerta on sitä harvemmin lehmät saa syötyä mahansa täyteen jolloin makuullaoloaika jää kertajakoa lyhyemmäksi. yksinkertainen ( isäntä/ ruokinta) toimii tässäkin asiassa....
Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?
Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.
en pidä ongelmana myöskään kertajakoa mutta monta kertaa päivässä tapahtuva jako tarkoittaa sitä että aina joskus on pyötä pakostakin tyhjä ja ku ruokkija lähtee käyntiin johtajalehmät nousevat syömään ja arat lehmät odottaa. korostuu vielä jos ruokintapaikkoja liian vähän. tällöin tullaan tilanteeseen jolloin heikot lehmät ei ikinä saa syödä kunnolla...Tämän takia, (jos ei ruokintalaitteen toimittaja tai ruokintaan enemmän perehtynyt teille vielä ole kertonut) rehunjakovaunut tai muut automaattiset laitteet, jotka pystyvät jakamaan vain "vähän" kerralla, pitäisi laitteet ohjelmoida siten, että ruokintakertoja olisi 6 tai 8 vuorokaudessa ja siten, että aina joka toinen ruokintakerta on noin tunnin päästä edellisestä. Esimerkiksi jakokerrat tasatunnein 00, 01, 08, 09, 16, 17, 00, 01...... Siis pointti on se, että ne johtajalehmät nousee pystyyn aina ensimmäisenä, pian aremmat oppii, että tunnin päästä ensimmäisestä jakokerrasta saa taas lisää ja on heidän vuoro päästä vapaalle pöydälle, kun johtajalehmät jo ovat makuulla. Ja varmasti makuullaolojaksot ovat pitempiä, kun ruokinta toteutetaan 3 tai 4 jaksossa vuorokaudessa kuten esimerkissä. |
Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?ei sentään :D pelkällä säilörehulla kuulemma pelaa 2-4 ruokintakerrallakin, mutta ei appeella koska heikoimmille olisi vain rippeet aina tarjolla.
Mikä peruste olisi jakaa ape useammin kuin kerran päivässä? Automaattiruokkijoilla tuo tietysti onnistuisi, mutta vaunulla kertavedolla kaikki eteen ja sitten muutama erä apetennistä. Sillähän useampaa jakokertaa usein perustellaan, että eläimillä on aina silloin tuoretta rehua tarjolla. Hyvin tuo näyttää kertajaollakin pöytä tyhjenevän.
en pidä ongelmana myöskään kertajakoa mutta monta kertaa päivässä tapahtuva jako tarkoittaa sitä että aina joskus on pyötä pakostakin tyhjä ja ku ruokkija lähtee käyntiin johtajalehmät nousevat syömään ja arat lehmät odottaa. korostuu vielä jos ruokintapaikkoja liian vähän. tällöin tullaan tilanteeseen jolloin heikot lehmät ei ikinä saa syödä kunnolla ja ei se sen tuoreempaa oo jos johtajalehmä jättää sitä huonompaa rehua ( sylkistä) syömättä niin sielähän se odottaa sitä arkaa lehmää on ruokintakertoja vaikka 27 päivässä. ja mitä useampi ruokintakerta on sitä harvemmin lehmät saa syötyä mahansa täyteen jolloin makuullaoloaika jää kertajakoa lyhyemmäksi. yksinkertainen ( isäntä/ ruokinta) toimii tässäkin asiassa....
Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.
kuulin juuri että on valmisteilla asetus joka antaa ohjeet ruokinta-pöydän mitasta suhteessa lehmä määrään. Ovat kuulemma jossain jo jättäneet muistutuksia liian vähästä ruokintatilasta. Onko kukaan kuullut tästä mitään? joutuuko kaikki nelirivisen omistajat linnaan? ???eläinsuojelulakihan on ollut jo pitkään voimassa on vain tainut suunnittelijoilta unohtua
Meillä oli muinoin navettakissa joka söi ruokintapöydältä lehmien kuolaamia jauhoja. Kai niissä oli sitten sopivat pötsipöpöt mukana, että kattikin sai niistä jotain irti.Ei mitään järkee jakaa apetta montaa kertaa päivässä. Kaksivuotta ollut aperuokinta ja jako kerranpäivässä, tuotos noussut 9300-10300kg. Lehmä määrä kolminkertaistunut 70 lehmään! Pienkuormaajalla päivä- ja iltatarkilla tasoittelu.
Jos joku kuolaa tai hönkäilee sun lautaselles niin syötkö? Lehmähän ei oo niin tarkka, mutta kyllä sillekin tuore ape kelpaa aikansa elänyttä paremmin. No kukin tyylillään - mähän en oo mikään ape-expertti, mutten kyllä systeemiä nykyisestä muuttais... no ehkä vielä lisää ruokintakertoja.
Lehmä ei halua syödä toisen lehmän sylkeä tai virtsaa. Molempien haju on aika sama. JOS ape on sellaista että lehmä ottaa sitä suuhunsa ja pudottaa sen jostain syystä takaisin, niin appeen maku muuttuu "sylkiseksi". JOS lehmä syö apetta helposti, niin syljen siirtyminen on pienempää ja ape voi maata pöydällä "saastumatta" kauemmin. Itse LUULEN että tällä seikalla on merkitystä paljon enemmän kuin mitä uskotaan.
eläinsuojelulakihan on ollut jo pitkään voimassa on vain tainut suunnittelijoilta unohtuaEi tuo sitä tarkoita, että kerran päivässä apetta jakavan pitäisi 70cm saada jokaiselle naudalle tilaa, onhan ruokaa sentään 23,5h/vrk tarjolla eli käytännössä jatkuvasti. Toki en kyllä vastustakaan tuota 70cm vaatimusta.
NAUTOJEN PIDOLLE ASETETTAVAT ELÄINSUOJELUVAATIMUKSET (http://wwwb.mmm.fi/el/laki/f/f20.html#2.3). Naudan juotto ja ruokinta kohta 1.8 eli pöytätilaa 70cm/lehmä jos ruokintapöytä syötetään tyhjäksi
ja 40cm/lehmä jos ruokaa JATKUVASTI TARJOLLA
Juu ei siä pöydän ääres aina ne samat naamat oo syömäs. Tällä hetkellä 1000-1200 kilon mälli jaetaan 4 kertaa vuorokaudessa ja kukin jakokerta jakautuu vielä suunnilleen 3-4 ajoon 2 tunnin ajalle puolen tunnin tai kolmen vartin välein. Innokkaimmat syö ensin ja menevät makuulle ja seuraavan annoksen pudotessa pöydälle tulee toiset jne... Se vaan toimii näin, en tiedä miksi...
Siis pointti on se, että ne johtajalehmät nousee pystyyn aina ensimmäisenä, pian aremmat oppii, että tunnin päästä ensimmäisestä jakokerrasta saa taas lisää ja on heidän vuoro päästä vapaalle pöydälle, kun johtajalehmät jo ovat makuulla. Ja varmasti makuullaolojaksot ovat pitempiä, kun ruokinta toteutetaan 3 tai 4 jaksossa vuorokaudessa kuten esimerkissä.
Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?Useamman kerran jako ei ole tainnut missään tutkimuksissa tuoda lisää maitoa eikä lisää syöntiä. Korjatkaa jos olen väärässä. Useat jakokerrat on mun nähdäkseni keino pitää lehmät liikkeessä automaattilypsyssä.
Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.
Mites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?Useamman kerran jako ei ole tainnut missään tutkimuksissa tuoda lisää maitoa eikä lisää syöntiä. Korjatkaa jos olen väärässä. Useat jakokerrat on mun nähdäkseni keino pitää lehmät liikkeessä automaattilypsyssä.
Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.
Hapoa sekaan niin ei lämpeneMites tää homma menee, ku jos apetta jaetaan useasti päivässä niin periaatteessa lehmä syö enempi kuiva-ainetta ja lypsää paremmin... Mutta jos sitä sapuskaa jaetaan 6-9 kertaa päiväs, niin ehtiikö lehmä maata ja märehtiä tarpeeksi. Eli jos toisessa kohtaa voitettaan, niin otetaanko toisessa kohtaa takkiin?Useamman kerran jako ei ole tainnut missään tutkimuksissa tuoda lisää maitoa eikä lisää syöntiä. Korjatkaa jos olen väärässä. Useat jakokerrat on mun nähdäkseni keino pitää lehmät liikkeessä automaattilypsyssä.
Näin tiloja kiertäneenä tuntuu vaan ihmeelliseltä, että miksi toisessa paikkaa vannotaan tipottain jakoon ja seuraavas pöytä kerralla täyteen. Silti tuotokset ja pitoisuudet saattaa olla samaa luokkaa.
Rohkenisin olla eri mieltä. Appeesta en tiedä mutta ainakin säilörehulla kuiva-aineen syönti nousi useita kiloja kun annosta pudotettiin ja jakokertoja lisättiin. Tuoretta ruokaa nääs!
Ja toiseksi, jos apetta annostellaan esim. vain kerran päivässä niin alkaako lämmetä pöydällä?
tuo jakokertojen määrä tosiaan lisää varmasti kuiva-ainekilojen kulutusta. Sen sai havaita itse jo siinä kun navetassa muuttui väkirehuruokinta kahdesti käsin jaettavasta kiskoruokkijalla 8 kertaa jaettavaksi. Ennen lehmät nukkuivat todella pitkiä aikoja syömättä, mutta nyt kun väkirehua tulee kolmen tunnin välein pöydälle nousee lehmät myös ylös syömään useammin.Juuri näin. Itte huomasin väkirehuannosten putoavan hiukan, vastaavasti kun säilörehun syönti nousi kun ruvettiin jakamaan useemmin. Mielestäni se on parasta säästöä ja kotoisen rehun hyväksikäyttöä.
Kun ruokkija tuli jatkui navetta samaan aikaan neljänneksen mutta säilörehun kulutus kasvoi lähes tuplaksi, näin kärjistettynä.
Ja toiseksi, jos apetta annostellaan esim. vain kerran päivässä niin alkaako lämmetä pöydällä?Hapoa sekaan niin ei lämpene
Ja toiseksi, jos apetta annostellaan esim. vain kerran päivässä niin alkaako lämmetä pöydällä?Hapoa sekaan niin ei lämpene
Olenkohan parin viikon ajan laittanut happoa appeen sekaan reilun 10 vuoden aikana, muuten ei ole ollut ongelmia lämpenemisen kanssa. Liian kuiva säilörehu kuumimpaan aikaan kesällä voi aiheuttaa ongelmia, mutta noin 30 kuiva-aineella ei enää.
tuo jakokertojen määrä tosiaan lisää varmasti kuiva-ainekilojen kulutusta. Sen sai havaita itse jo siinä kun navetassa muuttui väkirehuruokinta kahdesti käsin jaettavasta kiskoruokkijalla 8 kertaa jaettavaksi. Ennen lehmät nukkuivat todella pitkiä aikoja syömättä, mutta nyt kun väkirehua tulee kolmen tunnin välein pöydälle nousee lehmät myös ylös syömään useammin.
Kun ruokkija tuli jatkui navetta samaan aikaan neljänneksen mutta säilörehun kulutus kasvoi lähes tuplaksi, näin kärjistettynä.
Tätä mää vähän aanasin tossa aiemmin, mutta en löytänyt mitään faktaa.
• Jaettaessa rehu kerran päivässä lehmät käyttäytyivät
rauhallisemmin, makasivat enemmän ja käyttivät
vähemmän aikaa syömiseen, mutta söivät isompia kertaannoksia
kuin 5 kertaa/vrk ruokitut.
tuo jakokertojen määrä tosiaan lisää varmasti kuiva-ainekilojen kulutusta. Sen sai havaita itse jo siinä kun navetassa muuttui väkirehuruokinta kahdesti käsin jaettavasta kiskoruokkijalla 8 kertaa jaettavaksi. Ennen lehmät nukkuivat todella pitkiä aikoja syömättä, mutta nyt kun väkirehua tulee kolmen tunnin välein pöydälle nousee lehmät myös ylös syömään useammin.
Kun ruokkija tuli jatkui navetta samaan aikaan neljänneksen mutta säilörehun kulutus kasvoi lähes tuplaksi, näin kärjistettynä.
Yhdessä mtt:n tutkimuksessa on päädytty toisenlaiseen tulokseen:
Seoksen jako lehmille 1 tai 5 kertaa vrk
• Seosrehun jakokerroilla ei ollut vaikutusta lehmien
maitotuotoksiin eikä maidon pitoisuuksiin.
• Kerran päivässä ruokittaessa rehua kului enemmän (20,9
kg ka) kuin 5 kertaa päivässä ruokittaessa (19,9 kg ka)
• Ero johtui vanhempien lehmien syönnin eroista, ensikoilla
ei eroa huomattu. Syyt eroihin eivät ole selvät.
• Jaettaessa rehu kerran päivässä lehmät käyttäytyivät
rauhallisemmin, makasivat enemmän ja käyttivät
vähemmän aikaa syömiseen, mutta söivät isompia kertaannoksia
kuin 5 kertaa/vrk ruokitut.
tuo jakokertojen määrä tosiaan lisää varmasti kuiva-ainekilojen kulutusta. Sen sai havaita itse jo siinä kun navetassa muuttui väkirehuruokinta kahdesti käsin jaettavasta kiskoruokkijalla 8 kertaa jaettavaksi. Ennen lehmät nukkuivat todella pitkiä aikoja syömättä, mutta nyt kun väkirehua tulee kolmen tunnin välein pöydälle nousee lehmät myös ylös syömään useammin.
Kun ruokkija tuli jatkui navetta samaan aikaan neljänneksen mutta säilörehun kulutus kasvoi lähes tuplaksi, näin kärjistettynä.
Yhdessä mtt:n tutkimuksessa on päädytty toisenlaiseen tulokseen:
Seoksen jako lehmille 1 tai 5 kertaa vrk
• Seosrehun jakokerroilla ei ollut vaikutusta lehmien
maitotuotoksiin eikä maidon pitoisuuksiin.
• Kerran päivässä ruokittaessa rehua kului enemmän (20,9
kg ka) kuin 5 kertaa päivässä ruokittaessa (19,9 kg ka)
• Ero johtui vanhempien lehmien syönnin eroista, ensikoilla
ei eroa huomattu. Syyt eroihin eivät ole selvät.
• Jaettaessa rehu kerran päivässä lehmät käyttäytyivät
rauhallisemmin, makasivat enemmän ja käyttivät
vähemmän aikaa syömiseen, mutta söivät isompia kertaannoksia
kuin 5 kertaa/vrk ruokitut.
Vihreän valon käyttäminen ruokintapöydän päällä lisää syöntiä enemmän kuin mitä jakokertakikkailu suuntaan tai toiseen.Ihan oikeastikko? ??? ??? ??? ???
Vihreän valon käyttäminen ruokintapöydän päällä lisää syöntiä enemmän kuin mitä jakokertakikkailu suuntaan tai toiseen.Ihan oikeastikko? ??? ??? ??? ???
Kuinkas meidän lehmät tuon vois tietää,kun ikänsä on syönyt Aiv:ta...
Kuinkas meidän lehmät tuon vois tietää,kun ikänsä on syönyt Aiv:ta...
Sama juttu meilläkin, joskus muksut on kokeillu tuoda viheriää niille eteen, niin eipä kelvannu.
Ei se vihiriä väri kelepaa mihinää muus ku aseman väris....Ei edes keltaasilla vanteilla
Kuinkas meidän lehmät tuon vois tietää,kun ikänsä on syönyt Aiv:ta...
Ei se vihiriä väri kelepaa mihinää muus ku aseman väris....Ei edes keltaasilla vanteilla
Mitähän kuuluu navetoihin nyt kun kelit lauhtui? Onko kosteutta ja kuinka paljon?