Ja sitten viel se, että toiset vannoo seosviljan nimeen, ja sitte toiset käyttää pelkkää kauraa viljana? itte aatellu semmoosta että "tilaisi" näinvuosin viljatilalta tarvittavan määrän seoskasvustoa, jonka sitte osaasi tuoreena.

Olisiko mittää hyvää vinkkiä/niksiä millä isoomman määrän ohran/kauran siementä sais sekootettoa? Mul ei tule muuta mieleen ku betooniauto..  Tietysti sekin olisi yks vaihtoehto, että kylvääs reilun hehtaarin seoskasvustona, ja käyttäs sitte sadon seuraavan vuoden siemeneksi. Senverran ny viittii käsipelillä sekoottaakkin..

8500 ilman teollista täydennysrehua..  Saattaa onnistuakkin, jos elukat on pitkämaitoosta sorttia, ja karjassa ei ole todella heikkojayksilöitä ja vuosi on menny ilman mitää suurempaa katastrofia. Kunnioitettava luku, ja tuollaisessahan on se myyntikate kohdillaan, kustannukset alhaalla ja kuitenkin tuotos melko hyvä. 9500 kera kaikenmaailman ihmerehut; lisääntynyt tuotto kuluu kasvaneisiin tuotantopanoksiin, ja riittääkökään?

Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.

Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.

Noo, mullahan lehmujen ruokinta ollut useamman vuoden vain omilla rehuilla + kivennäistä tietysti lisänä..

Tällä hetkellä  pitoisuudet tilityksessä R:4,75 ja V:3,68 (+3,55snt/l normimaitoon). Ureat pyörii siinä 20-25 välillä. Tuotos jää kylläkin hivenen alle 8000, no johtuu kait siitä että ruokinnan tarkkuus on mallia: "koha hänes on"  ja säilörehusta on niukkuutta kun ei uusia nurmia enää viitti perustella kun jauholakkeus häämöttää..

Oma vilja on hapotettua vehnää ja kauraa, oisko suhteessa 50/50.. Vehnä on vielä suurimmaksi osaksi ylivuotista(pirun märkää >30% kost.) jossa valk. pyörii 14-16%, tämän vuoden vehnissä valk 13%
Säilörehusta puolet on vihantaviljaa raiheinä-ruisseosta, nyt syötässä sen 1.sato jossa D 68 valk 16,9%. Nyt myös rinnalla syötetään kevätsadon timokkisäilörehua niin riittää raih.-ruis pitemmälle kevääseen..

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.12.09 - klo:08:57

Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.

Noo, mullahan lehmujen ruokinta ollut useamman vuoden vain omilla rehuilla + kivennäistä tietysti lisänä..

Tällä hetkellä  pitoisuudet tilityksessä R:4,75 ja V:3,68 (+3,55snt/l normimaitoon). Ureat pyörii siinä 20-25 välillä. Tuotos jää kylläkin hivenen alle 8000, no johtuu kait siitä että ruokinnan tarkkuus on mallia: "koha hänes on"  ja säilörehusta on niukkuutta kun ei uusia nurmia enää viitti perustella kun jauholakkeus häämöttää..

Oma vilja on hapotettua vehnää ja kauraa, oisko suhteessa 50/50.. Vehnä on vielä suurimmaksi osaksi ylivuotista(pirun märkää >30% kost.) jossa valk. pyörii 14-16%, tämän vuoden vehnissä valk 13%
Säilörehusta puolet on vihantaviljaa raiheinä-ruisseosta, nyt syötässä sen 1.sato jossa D 68 valk 16,9%. Nyt myös rinnalla syötetään kevätsadon timokkisäilörehua niin riittää raih.-ruis pitemmälle kevääseen..

Aika kovia pitoosuuksia..  Meil ne on aika liki normia, ay karjassa..  3,5 valkuaasylitykset on harvinaasia..

tuommonen sinneppäin tekeminen tuntuu oleva hyväkin ratkaasu, jos meille tulis joku outo "ammattineuvoja" kattoo touhua, niin sanon että se ihmettelis..  Ku pesuvesien lämmöt on just senverran mitä kulloinkio kraanasta sattuu tulemahan, pesuri mallia -80 alkuvuodet, ja ei oo eläinkohtaasia rättejä, ja yleissiisteys on mallia norminavetta, ja ruokinta ulkomuistista sinneppäin, ja rehut ilman happoja ja mitähän kaik muuta..  eikä täs mitää oikeeta ongelmaa silti ole, niitä' normaaleja vaihtelevaan tahtiin, joskus menee vuosi ilman mitää, ja sitte tulee useampi UT yhtäaikaa, tai on 10 vuotta ilman halvauksia ja sitte het kaksi peräkkäin..   "Mallitilat" jotka on tehny kaik nii hianoksi, niin on milloin mitäkin ongelmaa...  

Ja sitten viel se, että toiset vannoo seosviljan nimeen, ja sitte toiset käyttää pelkkää kauraa viljana? itte aatellu semmoosta että "tilaisi" näinvuosin viljatilalta tarvittavan määrän seoskasvustoa, jonka sitte osaasi tuoreena.

Olisiko mittää hyvää vinkkiä/niksiä millä isoomman määrän ohran/kauran siementä sais sekootettoa? Mul ei tule muuta mieleen ku betooniauto..  Tietysti sekin olisi yks vaihtoehto, että kylvääs reilun hehtaarin seoskasvustona, ja käyttäs sitte sadon seuraavan vuoden siemeneksi. Senverran ny viittii käsipelillä sekoottaakkin..

8500 ilman teollista täydennysrehua..  Saattaa onnistuakkin, jos elukat on pitkämaitoosta sorttia, ja karjassa ei ole todella heikkojayksilöitä ja vuosi on menny ilman mitää suurempaa katastrofia. Kunnioitettava luku, ja tuollaisessahan on se myyntikate kohdillaan, kustannukset alhaalla ja kuitenkin tuotos melko hyvä. 9500 kera kaikenmaailman ihmerehut; lisääntynyt tuotto kuluu kasvaneisiin tuotantopanoksiin, ja riittääkökään?

Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.

Paras lehmä jonka tiedän: Poikimisesta laskien ekat 4 kuukautta 6 kiloa viljaa päivässä, seuraavat 4 kk 4 kiloa päivässä. Muut rehut: Keskimääräinen säilörehu ja täyskivennäistä. Ei mitään muuta. Tuotos 9777 kg EKM/vuosi. Poikimaväli alle vuosi, herui maksimissaan 35 kiloon. Tuossa elukassa oli kate kohdallaan 

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.12.09 - klo:08:57

Ja sitten viel se, että toiset vannoo seosviljan nimeen, ja sitte toiset käyttää pelkkää kauraa viljana? itte aatellu semmoosta että "tilaisi" näinvuosin viljatilalta tarvittavan määrän seoskasvustoa, jonka sitte osaasi tuoreena.

Olisiko mittää hyvää vinkkiä/niksiä millä isoomman määrän ohran/kauran siementä sais sekootettoa? Mul ei tule muuta mieleen ku betooniauto..  Tietysti sekin olisi yks vaihtoehto, että kylvääs reilun hehtaarin seoskasvustona, ja käyttäs sitte sadon seuraavan vuoden siemeneksi. Senverran ny viittii käsipelillä sekoottaakkin..

8500 ilman teollista täydennysrehua..  Saattaa onnistuakkin, jos elukat on pitkämaitoosta sorttia, ja karjassa ei ole todella heikkojayksilöitä ja vuosi on menny ilman mitää suurempaa katastrofia. Kunnioitettava luku, ja tuollaisessahan on se myyntikate kohdillaan, kustannukset alhaalla ja kuitenkin tuotos melko hyvä. 9500 kera kaikenmaailman ihmerehut; lisääntynyt tuotto kuluu kasvaneisiin tuotantopanoksiin, ja riittääkökään?

Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.

Paras lehmä jonka tiedän: Poikimisesta laskien ekat 4 kuukautta 6 kiloa viljaa päivässä, seuraavat 4 kk 4 kiloa päivässä. Muut rehut: Keskimääräinen säilörehu ja täyskivennäistä. Ei mitään muuta. Tuotos 9777 kg EKM/vuosi. Poikimaväli alle vuosi, herui maksimissaan 35 kiloon. Tuossa elukassa oli kate kohdallaan 

Sitä maksimi tuottoa hajetaan liianki kanssa... Mulle ainaski piisaa oikke hyvin semmoset elukat joissa ei ole selvää vikaa, eli toisinsanoen elukka on niin hyvä ku on huonoin ominaisuus..  Siinä pääsee itte helepoommalla, kun ei elukat tarvitte mitää ylimääräästä hyysäämistä, ja sitte ku yleisterveys on ok, niin sitte niiden tuotantoikä pitenee, keskipoikimakerta nousee. Siitähän se verottaja tykkää, kun hiehojen uudistamiseen ei mene nipal pääomaa, ja ensikoita on vähemmän ja ylimäärääsiä hiehoja voipi myydä toisille tiloille.

Tuonkohan sattuu joku Suomen Rehun tai Rehuraision rehuedustaja näkemään,että kaupataan kuuden kilon jauhoannoksia,niin vähintäänhän niiltä menee kahvi väärään kurkkuun.Ja vielä pelkkää viljaa...

Tuonkohan sattuu joku Suomen Rehun tai Rehuraision rehuedustaja näkemään,että kaupataan kuuden kilon jauhoannoksia,niin vähintäänhän niiltä menee kahvi väärään kurkkuun.Ja vielä pelkkää viljaa...

Juu  Ottakaapa tämä puheeksi ko. edustajien kanssa ihan huviksenne. Säästyy se kahvi ja pulla.

Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä  

Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä  

Vehnä-kaura ehdottomasti.. 

Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki


Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka 

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.12.09 - klo:19:32

Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä  

Vehnä-kaura ehdottomasti.. 

Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki


Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka 

Joo. Näin se on. Hyvä muistaa, että jokaisen viljan tärkkelys on erilaista. Samoin muu koostumus. Sekoitteet toimivat paremmin kuin laji kerrallaan. Vehnää max kolmannes, ja jos käyttää vehnää niin mukana on oltava kauraa. Ohra toimii aika hyvin yksin, mutta kaura ja vehnä ei.

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.12.09 - klo:19:32

Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä  

Vehnä-kaura ehdottomasti.. 

Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki


Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka 

Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.

Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?

Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle..  Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 18.12.09 - klo:07:51

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.12.09 - klo:19:32

Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä  

Vehnä-kaura ehdottomasti.. 

Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki


Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka 

Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.

Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?

Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle..  Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.

vihanta ohra nii kelepaa lehmilleki

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 18.12.09 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 18.12.09 - klo:07:51

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.12.09 - klo:19:32

Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä  

Vehnä-kaura ehdottomasti.. 

Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki


Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka 

Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.

Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?

Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle..  Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.

vihanta ohra nii kelepaa lehmilleki

Vihantaohra oli semmosta että ei ole elukkaa mikä sitä söis...  Kelepaas tuo kaura lehmillekki, mutta D-62 rehu 10,5% valkuaasella ei oikee oo lypsävän ruokaa..

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 18.12.09 - klo:07:51

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.12.09 - klo:19:32

Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä  

Vehnä-kaura ehdottomasti.. 

Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki


Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka 

Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.

Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?

Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle..  Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.

Vehnälle (puitavalle vain??) saa täällä C1:llä kansallista olikosenyt 47€/ha..ei varmaankaan seoskasvustolle tuota saa..

Kaikki viljoja on tullut vihantana kokeiltua vuosien aikana ja jäljelle on jääneet vihanta-vehnä perustettavan nurmen suojaviljana ja 1v.raiheinän (ital.) kaveriksi ruis..

 Syömättä jää korsiset kaura/ohravihannat jos samalla syötetään tavallista esik.sr:a, no ehkä apevaunulla sekoitettuna menisi, ei muuten..  O/K-vihannassa ei tosiaankaan ole D-arvoa ja valkuaista.. raikkos-ruis ollut aina molemmissa sadoissa >=D68 ja valk>16% ja tää tallautuu hyvin tiukkaan siilossa kun kasvusto pelkkää lehteä..



 

mulla oli raiheinä ruista viime kesänä niin ruis kasvo toiseski sados tosi nopeesti kasvo metriseksi eka niiton jälkeen ja satoa tuli...