Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Vastaranta - 13.12.09 - klo:12:01
-
Löytyisköhän helposti yhteinen näkemys hinnasta kasvinviljelijän kanssa, jos se tuottas mulle härkäpapua? Mitä raati näkee, paljonko lypsykarjatilan olis järkevä maksaa ja tuottasko sitä kukaan sillä hintaa?
Entä kuivattu herne sitten? Näkyy olevan Farmitissa myynnissä ruokaherneen lajittelutähteitä, ei niistä ainakaan osaa pyydettyä 165€/tn maksaa...
Mitä muita vaihtoehtoja, kun etäisyyksien takia pysyttävä kuivatuissa rehuissa??
-
Löytyisköhän helposti yhteinen näkemys hinnasta kasvinviljelijän kanssa, jos se tuottas mulle härkäpapua? Mitä raati näkee, paljonko lypsykarjatilan olis järkevä maksaa ja tuottasko sitä kukaan sillä hintaa?
Entä kuivattu herne sitten? Näkyy olevan Farmitissa myynnissä ruokaherneen lajittelutähteitä, ei niistä ainakaan osaa pyydettyä 165€/tn maksaa...
Mitä muita vaihtoehtoja, kun etäisyyksien takia pysyttävä kuivatuissa rehuissa??
Sen mitä kauppa maksaa siitä valkuaisrehusta+rahti.
Kumpikin hyötyisi siitä. Jäisi välityspalkiot molemmilta pois ja kasvinviljeliän ei tarviisi maksaa rahtia.
-
Ensin pyri laskemaan, kuinka paljon tarvitset härkäpapua yhden herne tai rypsitonnin korvaamiseen, jolloin saa käsityksen valkuaisrehun hinnasta. Lienee todenmukaisin hinta silloin, kun muuttaa valkuaiskasvit "puhtaaksi" valkuaiseksi, tietysti on niitä muitakin hintaan vaikuttavia tekiöitä, mutta jos pysytellään valkuaiskilon hinnassa.
Taulukkoarvojen mukaanhan härkäpapu sisältää vähemmän energiaa ja enemmän valkuaasta kuin herne. Raakavakuaas arvoja en yhtäkkiä löytänyt. Rypsin hinta tosin on nipal alhainen että härkäpavun hinta sentakia pysyttelee alhaalla. Mikä lienee rypsirouheen tonnihinta? Alle 200€? Raision 28 maksaa 236€ ynnäalvi ja rahti.
Mutta jos tuohon herneen hintaan vertaa, "pitoisuuskorjattuna" härkäpavun hinta kuormattuna viljatilan siilosta olisi noin 180-185€ tienoilla, mielestäni. Se, mitä mieltä kasvinviljeliä on hinnasta, sitä en tiiä. Isse ottaisin härkäpavun puintituoreena ja säilöisin sen litistettynä.. Vaatii tosin tiloja, mutta kaurankasvattaja vois lähte ennemmin tuommoseen että papu lähtis maailmalle tuoreena, jotta ei tartte siilojen kanssa mitää järjestellä ja mahdollisesti tania kuivurin kanssa. Mitäs se olisi puintituoreena? 100-120€? Olisihan sekin paljon parempaa liiketoimintaa kuin myyydä kauraa 65€ tonni kuivana, lisäksi viljatila säästäisi lannoitekustannuksissa..
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Rehutaulukot/marehtijat
Herneen käytöstä senveran että maitotilaneuja muistaakseni sanoo notta osa lehemistä on allergisia herneelle? Onko muut kuullu simmosesta?
-
Itsellä ei kokemusta, mutta kylillä kuuluu, ettei härkäpavun maittavuus ole kovin hyvä. Jos näin on, kannattanee ottaa huomioon hinnoittelussa.
-
Kakkelipuhetta, kyllä maittavuudessa paljaan rapsi/rypsirouheen voittaa.
Mitä allergiaan tulee, onhan niitä sper****e ja Kumille allergisia tyttöjäkin kuulemma. En odota omalle kohdalle osuvankaan. Sillä vakavuudella suhatudun aiheeseen.
Eli kaiken "uuden" ympärillä riittää näitä satujuttuja.
-
Kakkelipuhetta, kyllä maittavuudessa paljaan rapsi/rypsirouheen voittaa.
Eli kaiken "uuden" ympärillä riittää näitä satujuttuja.
Näin on. Mistään ei löydy tietoa härkäpavun syöttämisestä lypsylehmille (lihaelukoille ja sioille kyllä), mutta ihan kivasti nuo syö ja lypsääkin. Olis vissiin liian kätevä rehu, kun ei tarvi käyttää rehutehtaalla puristeltavana. Olen täs kyllä ootellut, millonka joku rehufirma keksii, että se vaatii jonkun "kypsytyskäsittelyn" ennenkun lehmät voi sitä syödä.
-
Kakkelipuhetta, kyllä maittavuudessa paljaan rapsi/rypsirouheen voittaa.
Eli kaiken "uuden" ympärillä riittää näitä satujuttuja.
Näin on. Mistään ei löydy tietoa härkäpavun syöttämisestä lypsylehmille (lihaelukoille ja sioille kyllä), mutta ihan kivasti nuo syö ja lypsääkin. Olis vissiin liian kätevä rehu, kun ei tarvi käyttää rehutehtaalla puristeltavana. Olen täs kyllä ootellut, millonka joku rehufirma keksii, että se vaatii jonkun "kypsytyskäsittelyn" ennenkun lehmät voi sitä syödä.
Mitä olisitte pavuista valmiit maksamaan rypsirouheeseen verrattuna ?
-
Ahne tissinkoittaja vaan yrittää saada kotimaisen valkuaisrehun halvalla tai jopa ilmaiseksi.... oliko mitenkään uutta?
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ja suomalainen maito on muuten täyttä paskaa.... sopinee lähinnä ummetuslääkkeeksi.
Sinä voisit pysyä vapaan sanan puolella. Nämä muut aihealueet on varattu ammattilaisten keskusteluluun, täällä ei siis ole mitään mistä sinä ymmärtäisit..
-
tää sk näkyy aukovan naamaa vähä siälä täälä. palio asiaa mutta ei mitää sisältöä...
-
Kakkelipuhetta, kyllä maittavuudessa paljaan rapsi/rypsirouheen voittaa.
Eli kaiken "uuden" ympärillä riittää näitä satujuttuja.
Näin on. Mistään ei löydy tietoa härkäpavun syöttämisestä lypsylehmille (lihaelukoille ja sioille kyllä), mutta ihan kivasti nuo syö ja lypsääkin. Olis vissiin liian kätevä rehu, kun ei tarvi käyttää rehutehtaalla puristeltavana. Olen täs kyllä ootellut, millonka joku rehufirma keksii, että se vaatii jonkun "kypsytyskäsittelyn" ennenkun lehmät voi sitä syödä.
Mitä olisitte pavuista valmiit maksamaan rypsirouheeseen verrattuna ?
Rypsin tonnihinta+rahdit-10% - pavun rahti-pavun litistämisen tai jauhamisen kustannus-lisääntyneet varastointikustannukset. Eli 10% alennus hieman heikomman valkuaispitoisuuden takia, ja isommat varastointikustannukset kun tartte olla laari kokopavulle ja varastotila rikotulle pavulle. Ellei sitte litistä niitä papuja suoraan kärryiltä siiloon. Ja olisihan se iha kiva että siitä työstä sais itelleen jotain palkkaakin. Eli rypsin tonnihnta on sekun ratkaisee, tietysti tilakohtaisesti asiaan vaikuttaa myös miten se ruokinta on toteutettu. Vai kuinka on, voisikohan sen pavun antaa kokonaisena? Appeen sekaan kokonaisena, et hajoaako se siä myllys?
-
Kakkelipuhetta, kyllä maittavuudessa paljaan rapsi/rypsirouheen voittaa.
Eli kaiken "uuden" ympärillä riittää näitä satujuttuja.
Näin on. Mistään ei löydy tietoa härkäpavun syöttämisestä lypsylehmille (lihaelukoille ja sioille kyllä), mutta ihan kivasti nuo syö ja lypsääkin. Olis vissiin liian kätevä rehu, kun ei tarvi käyttää rehutehtaalla puristeltavana. Olen täs kyllä ootellut, millonka joku rehufirma keksii, että se vaatii jonkun "kypsytyskäsittelyn" ennenkun lehmät voi sitä syödä.
Mitä olisitte pavuista valmiit maksamaan rypsirouheeseen verrattuna ?
Luomupuolella on tuo hinnan määräytyminen vähän erilaista, mm. luomussa kelpaava kylmäpuristetttu rypsi ei kelvannut meidän lehmille juur ollenkaan, niin eipä sitä kannata ostella. Papu pelaa, mutta itellä ei ole haluja viljellä, siispä pitää maksaa sen verran hyvin, että naapureilla riittää mielenkiintoa.
-
No,meillä ei ole nautoja vaan lampaita, joille jyvät, herneet ja pavut syötetään kokonaisina. Ja kaikki kelpaa, herne ei aiheuttanut mitään ihmettelemistä kaurojen joukossa, papu ei enää toisena päivänä. Lehmälle kuiva vaatinee jonkinlaisen murskauksen, mutta jos tuoreena litistää, niin ihmettelen, miksi ei kävisi.
Petri
-
Ja onko riittävä valkuaislisä, tuommoselle normirehulle, 8500 keskituotto-odotuksella, että viljan lisäksi on va härkäpapu ja kivennäinen? Ilman teollista rehua..? Olisiko realistista odottaa tuommottii tuotoksia? Puolitiiviste nyklypäivänä 220-240 tasolal ilman rahteja ja alveja, sen ku sais korvattua 170€-180€ härkäpavulla.. 50€+rahdit olis säästö per tonni.... eli hmm.. 137 litraa noin, siis keskituotoksi laskettuna. Eli jos keskituotto pysyys samanmoisena, niin 137 litraa per elukka per vuosi tulisi "ilmaista" maitoa myyntiin. Eli ei tässä nyt mistää kultakaivokssta puhuta. Koska on myös ilmeinen riski siitä että keskituotto tippuu, kuitenkin se puolitiiviste on monipuolisempaa ku pelkkä papu. Eli riski on myös siitä, että euron säästöllä aiheutetaan 1.5€ tulonmenetys, vähemmän kannattava liiketoimi..
Hassuin idea vähäänaikaa tuli suomen rehun kaupialta. Ehdotti täysrehua! Ny on ostovilja käytössä, ku maat on nurmella. Noh, otin tarjouksen vastaan, ja sitte pienten laskujen jälkeen, ostovilja-täysrehu spekulaatiossa meni niin notta siinä tienaa 60€/tunti 0%alv ku jauhan ostoviljaa. Aika nopeesti tuleemuuten jyvälaari maksuun. Harvemmassa taloossa on tuo täysrehu käytössä, minen tiä ku kaks.. ja toisessa on simmonen isäntä jolta puuttuu työhalut....
-
Ja onko riittävä valkuaislisä, tuommoselle normirehulle, 8500 keskituotto-odotuksella, että viljan lisäksi on va härkäpapu ja kivennäinen? Ilman teollista rehua..? Olisiko realistista odottaa tuommottii tuotoksia? Puolitiiviste nyklypäivänä 220-240 tasolal ilman rahteja ja alveja, sen ku sais korvattua 170€-180€ härkäpavulla.. 50€+rahdit olis säästö per tonni.... eli hmm.. 137 litraa noin, siis keskituotoksi laskettuna. Eli jos keskituotto pysyys samanmoisena, niin 137 litraa per elukka per vuosi tulisi "ilmaista" maitoa myyntiin. Eli ei tässä nyt mistää kultakaivokssta puhuta. Koska on myös ilmeinen riski siitä että keskituotto tippuu, kuitenkin se puolitiiviste on monipuolisempaa ku pelkkä papu. Eli riski on myös siitä, että euron säästöllä aiheutetaan 1.5€ tulonmenetys, vähemmän kannattava liiketoimi..
Hassuin idea vähäänaikaa tuli suomen rehun kaupialta. Ehdotti täysrehua! Ny on ostovilja käytössä, ku maat on nurmella. Noh, otin tarjouksen vastaan, ja sitte pienten laskujen jälkeen, ostovilja-täysrehu spekulaatiossa meni niin notta siinä tienaa 60€/tunti 0%alv ku jauhan ostoviljaa. Aika nopeesti tuleemuuten jyvälaari maksuun. Harvemmassa taloossa on tuo täysrehu käytössä, minen tiä ku kaks.. ja toisessa on simmonen isäntä jolta puuttuu työhalut....
Lehmä lypsää 8500 pelkällä viljalla, säilörehulla ja kivennäisillä. Eikä tuota viljaakaan tarvita kuin max 6 kg/vrk.
-
Ja onko riittävä valkuaislisä, tuommoselle normirehulle, 8500 keskituotto-odotuksella, että viljan lisäksi on va härkäpapu ja kivennäinen? Ilman teollista rehua..? Olisiko realistista odottaa tuommottii tuotoksia?
Meillä oli tuolla ruokinnalla viime vuoden keskituotos 8500, tänä vuonna ehkä himpun alle parin pitemmän ummessaolijan ansiosta. Vaihteluväli 6000 - 12000, että riippuupi lehmistä, toiset jaksaa syödä enempi säilörehua kun toiset. Niin ja ei lypsäneet paremmin puolitiivisteellä, tosin sitä jouduttiin luomun takia syöttämään rajoitetusti (sillon kun vielä syötettiin).
-
Ja sitten viel se, että toiset vannoo seosviljan nimeen, ja sitte toiset käyttää pelkkää kauraa viljana? itte aatellu semmoosta että "tilaisi" näinvuosin viljatilalta tarvittavan määrän seoskasvustoa, jonka sitte osaasi tuoreena.
Olisiko mittää hyvää vinkkiä/niksiä millä isoomman määrän ohran/kauran siementä sais sekootettoa? Mul ei tule muuta mieleen ku betooniauto.. Tietysti sekin olisi yks vaihtoehto, että kylvääs reilun hehtaarin seoskasvustona, ja käyttäs sitte sadon seuraavan vuoden siemeneksi. Senverran ny viittii käsipelillä sekoottaakkin..
8500 ilman teollista täydennysrehua.. Saattaa onnistuakkin, jos elukat on pitkämaitoosta sorttia, ja karjassa ei ole todella heikkojayksilöitä ja vuosi on menny ilman mitää suurempaa katastrofia. Kunnioitettava luku, ja tuollaisessahan on se myyntikate kohdillaan, kustannukset alhaalla ja kuitenkin tuotos melko hyvä. 9500 kera kaikenmaailman ihmerehut; lisääntynyt tuotto kuluu kasvaneisiin tuotantopanoksiin, ja riittääkökään?
Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.
-
Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.
Noo, mullahan lehmujen ruokinta ollut useamman vuoden vain omilla rehuilla + kivennäistä tietysti lisänä..
Tällä hetkellä pitoisuudet tilityksessä R:4,75 ja V:3,68 (+3,55snt/l normimaitoon). Ureat pyörii siinä 20-25 välillä. Tuotos jää kylläkin hivenen alle 8000, no johtuu kait siitä että ruokinnan tarkkuus on mallia: "koha hänes on" ja säilörehusta on niukkuutta kun ei uusia nurmia enää viitti perustella kun jauholakkeus häämöttää..
Oma vilja on hapotettua vehnää ja kauraa, oisko suhteessa 50/50.. Vehnä on vielä suurimmaksi osaksi ylivuotista(pirun märkää >30% kost.) jossa valk. pyörii 14-16%, ;D tämän vuoden vehnissä valk 13% >:(
Säilörehusta puolet on vihantaviljaa raiheinä-ruisseosta, nyt syötässä sen 1.sato jossa D 68 valk 16,9%. Nyt myös rinnalla syötetään kevätsadon timokkisäilörehua niin riittää raih.-ruis pitemmälle kevääseen..
-
Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.
Noo, mullahan lehmujen ruokinta ollut useamman vuoden vain omilla rehuilla + kivennäistä tietysti lisänä..
Tällä hetkellä pitoisuudet tilityksessä R:4,75 ja V:3,68 (+3,55snt/l normimaitoon). Ureat pyörii siinä 20-25 välillä. Tuotos jää kylläkin hivenen alle 8000, no johtuu kait siitä että ruokinnan tarkkuus on mallia: "koha hänes on" ja säilörehusta on niukkuutta kun ei uusia nurmia enää viitti perustella kun jauholakkeus häämöttää..
Oma vilja on hapotettua vehnää ja kauraa, oisko suhteessa 50/50.. Vehnä on vielä suurimmaksi osaksi ylivuotista(pirun märkää >30% kost.) jossa valk. pyörii 14-16%, ;D tämän vuoden vehnissä valk 13% >:(
Säilörehusta puolet on vihantaviljaa raiheinä-ruisseosta, nyt syötässä sen 1.sato jossa D 68 valk 16,9%. Nyt myös rinnalla syötetään kevätsadon timokkisäilörehua niin riittää raih.-ruis pitemmälle kevääseen..
Aika kovia pitoosuuksia.. Meil ne on aika liki normia, ay karjassa.. 3,5 valkuaasylitykset on harvinaasia..
tuommonen sinneppäin tekeminen tuntuu oleva hyväkin ratkaasu, jos meille tulis joku outo "ammattineuvoja" kattoo touhua, niin sanon että se ihmettelis.. Ku pesuvesien lämmöt on just senverran mitä kulloinkio kraanasta sattuu tulemahan, pesuri mallia -80 alkuvuodet, ja ei oo eläinkohtaasia rättejä, ja yleissiisteys on mallia norminavetta, ja ruokinta ulkomuistista sinneppäin, ja rehut ilman happoja ja mitähän kaik muuta.. eikä täs mitää oikeeta ongelmaa silti ole, niitä' normaaleja vaihtelevaan tahtiin, joskus menee vuosi ilman mitää, ja sitte tulee useampi UT yhtäaikaa, tai on 10 vuotta ilman halvauksia ja sitte het kaksi peräkkäin.. "Mallitilat" jotka on tehny kaik nii hianoksi, niin on milloin mitäkin ongelmaa...
-
Ja sitten viel se, että toiset vannoo seosviljan nimeen, ja sitte toiset käyttää pelkkää kauraa viljana? itte aatellu semmoosta että "tilaisi" näinvuosin viljatilalta tarvittavan määrän seoskasvustoa, jonka sitte osaasi tuoreena.
Olisiko mittää hyvää vinkkiä/niksiä millä isoomman määrän ohran/kauran siementä sais sekootettoa? Mul ei tule muuta mieleen ku betooniauto.. Tietysti sekin olisi yks vaihtoehto, että kylvääs reilun hehtaarin seoskasvustona, ja käyttäs sitte sadon seuraavan vuoden siemeneksi. Senverran ny viittii käsipelillä sekoottaakkin..
8500 ilman teollista täydennysrehua.. Saattaa onnistuakkin, jos elukat on pitkämaitoosta sorttia, ja karjassa ei ole todella heikkojayksilöitä ja vuosi on menny ilman mitää suurempaa katastrofia. Kunnioitettava luku, ja tuollaisessahan on se myyntikate kohdillaan, kustannukset alhaalla ja kuitenkin tuotos melko hyvä. 9500 kera kaikenmaailman ihmerehut; lisääntynyt tuotto kuluu kasvaneisiin tuotantopanoksiin, ja riittääkökään?
Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.
Paras lehmä jonka tiedän: Poikimisesta laskien ekat 4 kuukautta 6 kiloa viljaa päivässä, seuraavat 4 kk 4 kiloa päivässä. Muut rehut: Keskimääräinen säilörehu ja täyskivennäistä. Ei mitään muuta. Tuotos 9777 kg EKM/vuosi. Poikimaväli alle vuosi, herui maksimissaan 35 kiloon. Tuossa elukassa oli kate kohdallaan ;D
-
Ja sitten viel se, että toiset vannoo seosviljan nimeen, ja sitte toiset käyttää pelkkää kauraa viljana? itte aatellu semmoosta että "tilaisi" näinvuosin viljatilalta tarvittavan määrän seoskasvustoa, jonka sitte osaasi tuoreena.
Olisiko mittää hyvää vinkkiä/niksiä millä isoomman määrän ohran/kauran siementä sais sekootettoa? Mul ei tule muuta mieleen ku betooniauto.. Tietysti sekin olisi yks vaihtoehto, että kylvääs reilun hehtaarin seoskasvustona, ja käyttäs sitte sadon seuraavan vuoden siemeneksi. Senverran ny viittii käsipelillä sekoottaakkin..
8500 ilman teollista täydennysrehua.. Saattaa onnistuakkin, jos elukat on pitkämaitoosta sorttia, ja karjassa ei ole todella heikkojayksilöitä ja vuosi on menny ilman mitää suurempaa katastrofia. Kunnioitettava luku, ja tuollaisessahan on se myyntikate kohdillaan, kustannukset alhaalla ja kuitenkin tuotos melko hyvä. 9500 kera kaikenmaailman ihmerehut; lisääntynyt tuotto kuluu kasvaneisiin tuotantopanoksiin, ja riittääkökään?
Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.
Paras lehmä jonka tiedän: Poikimisesta laskien ekat 4 kuukautta 6 kiloa viljaa päivässä, seuraavat 4 kk 4 kiloa päivässä. Muut rehut: Keskimääräinen säilörehu ja täyskivennäistä. Ei mitään muuta. Tuotos 9777 kg EKM/vuosi. Poikimaväli alle vuosi, herui maksimissaan 35 kiloon. Tuossa elukassa oli kate kohdallaan ;D
Sitä maksimi tuottoa hajetaan liianki kanssa... Mulle ainaski piisaa oikke hyvin semmoset elukat joissa ei ole selvää vikaa, eli toisinsanoen elukka on niin hyvä ku on huonoin ominaisuus.. Siinä pääsee itte helepoommalla, kun ei elukat tarvitte mitää ylimääräästä hyysäämistä, ja sitte ku yleisterveys on ok, niin sitte niiden tuotantoikä pitenee, keskipoikimakerta nousee. Siitähän se verottaja tykkää, kun hiehojen uudistamiseen ei mene nipal pääomaa, ja ensikoita on vähemmän ja ylimäärääsiä hiehoja voipi myydä toisille tiloille.
-
Tuonkohan sattuu joku Suomen Rehun tai Rehuraision rehuedustaja näkemään,että kaupataan kuuden kilon jauhoannoksia,niin vähintäänhän niiltä menee kahvi väärään kurkkuun.Ja vielä pelkkää viljaa...
-
Tuonkohan sattuu joku Suomen Rehun tai Rehuraision rehuedustaja näkemään,että kaupataan kuuden kilon jauhoannoksia,niin vähintäänhän niiltä menee kahvi väärään kurkkuun.Ja vielä pelkkää viljaa...
Juu ;D Ottakaapa tämä puheeksi ko. edustajien kanssa ihan huviksenne. Säästyy se kahvi ja pulla.
-
Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä :)
-
Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä :)
Vehnä-kaura ehdottomasti.. :D
Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki
Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka ???
-
Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä :)
Vehnä-kaura ehdottomasti.. :D
Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki
Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka ???
Joo. Näin se on. Hyvä muistaa, että jokaisen viljan tärkkelys on erilaista. Samoin muu koostumus. Sekoitteet toimivat paremmin kuin laji kerrallaan. Vehnää max kolmannes, ja jos käyttää vehnää niin mukana on oltava kauraa. Ohra toimii aika hyvin yksin, mutta kaura ja vehnä ei.
-
Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä :)
Vehnä-kaura ehdottomasti.. :D
Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki
Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka ???
Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.
Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?
Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle.. Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.
-
Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä :)
Vehnä-kaura ehdottomasti.. :D
Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki
Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka ???
Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.
Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?
Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle.. Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.
vihanta ohra nii kelepaa lehmilleki
-
Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä :)
Vehnä-kaura ehdottomasti.. :D
Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki
Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka ???
Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.
Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?
Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle.. Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.
vihanta ohra nii kelepaa lehmilleki
Vihantaohra oli semmosta että ei ole elukkaa mikä sitä söis... Kelepaas tuo kaura lehmillekki, mutta D-62 rehu 10,5% valkuaasella ei oikee oo lypsävän ruokaa..
-
Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä :)
Vehnä-kaura ehdottomasti.. :D
Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki
Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka ???
Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.
Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?
Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle.. Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.
Vehnälle (puitavalle vain??) saa täällä C1:llä kansallista olikosenyt 47€/ha..ei varmaankaan seoskasvustolle tuota saa..
Kaikki viljoja on tullut vihantana kokeiltua vuosien aikana ja jäljelle on jääneet vihanta-vehnä perustettavan nurmen suojaviljana ja 1v.raiheinän (ital.) kaveriksi ruis..
Syömättä jää korsiset kaura/ohravihannat jos samalla syötetään tavallista esik.sr:a, no ehkä apevaunulla sekoitettuna menisi, ei muuten.. O/K-vihannassa ei tosiaankaan ole D-arvoa ja valkuaista.. raikkos-ruis ollut aina molemmissa sadoissa >=D68 ja valk>16% ja tää tallautuu hyvin tiukkaan siilossa kun kasvusto pelkkää lehteä..
-
mulla oli raiheinä ruista viime kesänä niin ruis kasvo toiseski sados tosi nopeesti kasvo metriseksi eka niiton jälkeen ja satoa tuli...
-
Ja sitten viel se, että toiset vannoo seosviljan nimeen, ja sitte toiset käyttää pelkkää kauraa viljana? itte aatellu semmoosta että "tilaisi" näinvuosin viljatilalta tarvittavan määrän seoskasvustoa, jonka sitte osaasi tuoreena.
Olisiko mittää hyvää vinkkiä/niksiä millä isoomman määrän ohran/kauran siementä sais sekootettoa? Mul ei tule muuta mieleen ku betooniauto.. Tietysti sekin olisi yks vaihtoehto, että kylvääs reilun hehtaarin seoskasvustona, ja käyttäs sitte sadon seuraavan vuoden siemeneksi. Senverran ny viittii käsipelillä sekoottaakkin..
8500 ilman teollista täydennysrehua.. Saattaa onnistuakkin, jos elukat on pitkämaitoosta sorttia, ja karjassa ei ole todella heikkojayksilöitä ja vuosi on menny ilman mitää suurempaa katastrofia. Kunnioitettava luku, ja tuollaisessahan on se myyntikate kohdillaan, kustannukset alhaalla ja kuitenkin tuotos melko hyvä. 9500 kera kaikenmaailman ihmerehut; lisääntynyt tuotto kuluu kasvaneisiin tuotantopanoksiin, ja riittääkökään?
Ittel vilja+pt+kiv ja tuotto noin 8600 tasolla, on nyt vähän alhaalla, kun on paljon nuota kerran poikineita. Eli ilman teollista rehua, jos olisi tuotto ollut tasolla 8100, niin käteenjäävä raha olisi pysynyt samana. Tietenkin virheellisesti olettaen, että PT.n poisjättäminen ei laskisi pitoisuuksia.
9500 riitää sr, vilja, rypsi ja kivennäiset. Ei siihen vielä tarvii 350-400€/tonni täysrehua.
-
Kumpaako seosta suositellaan, kaura-ohra vai kaura-vehnä? Vai ohra-vehnä :)
Vehnä-kaura ehdottomasti.. :D
Vehnässähän taitaa olla samat "ruokintaominaisuudet" kuin ohrassa mutta vehnällä lisäksi :
- rehuarvoltaan parempaa
- korkeampi valkuainen, jopa 17%
- pysyy varmemmin pystyssä, vähemmän roskia, mukavampi puida
- soveltuu murskesäilöntään paremmin kun ei kuiva pystyssä liikaa
- Parempi tuki
Molemmathan tarvii kauraa kaveriksi josta tulee kuitua.. Ohra-vehnä seos taitaa olla turmioksi masulle...vai kuinka ???
Ohra-vehnä seos oliki lähinnä vitsi.
Parempi tuki? Saako paremman tuen sehuvilja seoskasvustoonkin?
Ja site jos tuon kaura-vehnän tekisi heinäkuun lopullä säilörehuksi, kuinka se kelpaisi? Pelekkä kaura kelepaa hyvin elukoolle.. Toiset väittää että vihantakaura ei kelepaasi, mutta hyvin se hiehoille tuntuu kelepaavan.
Vehnälle (puitavalle vain??) saa täällä C1:llä kansallista olikosenyt 47€/ha..ei varmaankaan seoskasvustolle tuota saa..
Kaikki viljoja on tullut vihantana kokeiltua vuosien aikana ja jäljelle on jääneet vihanta-vehnä perustettavan nurmen suojaviljana ja 1v.raiheinän (ital.) kaveriksi ruis..
Syömättä jää korsiset kaura/ohravihannat jos samalla syötetään tavallista esik.sr:a, no ehkä apevaunulla sekoitettuna menisi, ei muuten.. O/K-vihannassa ei tosiaankaan ole D-arvoa ja valkuaista.. raikkos-ruis ollut aina molemmissa sadoissa >=D68 ja valk>16% ja tää tallautuu hyvin tiukkaan siilossa kun kasvusto pelkkää lehteä..
Vihantakaura ideana onkin hiehojen mahantäytteenä oleminen, lihavuuden torjunta...