Mä oon käytännössä huomannut että ka ylittäessä 75% heinä syttyy sytkärillä tuleen, tätä märempi ei oikein tahdo palaa 

Robinhuudista ostin tuommosen sieni tai kasvikuivurin, hinta 20 euroa. Siihen saa tavaraa viiteen kerrokseen, kuivausaika noin vuorokaus. Siitä hyvä että ei polta mutta kuivaa tarkasti.

Lainaus käyttäjältä: Kaupoi - 12.12.09 - klo:22:04

Viime kesän toisen sadon paalista artturi meinas, että kuiva-aine 68,6%. On se ainaki sinne päin...

mullaki oli vastaavaa ja kehuivat että kaikkea ei voinu arvostella lian kuivan rehun takia....

Se arvosana on vain joku kuvaava juttu liittyen itiöihin. Ja jos kuiva-aine on riittävän korkea, sitä ei voida laskea. Entiä, tuntuu va et se olis vainja ainoastaan liittyvä rehun happamuuteen; viimeisimmässä ph 0.06 yli tavoitteen, muut säilönnällistä laatua kuvaavat tekiät selvästi alle tavoitemaksimien, ja laatuarvosana 7. Ellei sitte johdu siitä että ilmoitin rehun tehdyksi ilman säilöntäainetta.

Mitä nuohin kuiva-aineisiin tuleepi, niin ka yli 35 paalit ei jäädy jääpalloiksi..  Ja ei nuo labrat sensuuremmin kiinnosta, kunhan ureat ja valkuaaset on kokomaitonäyttees suurinpiirtein kohdillaan, valkuaasrehun syöttöä tarpeenvaatiessa hienosäädetään...

meillä on elukka joka analysoi rehuni joku 7rehu menee kuin liatsoon heittäs vaikka artturi näkis asian toisin jos rehuja on maitoputkien päällä,todennäköisesti jotain vialla...

meillä on elukka joka analysoi rehuni joku 7rehu menee kuin liatsoon heittäs vaikka artturi näkis asian toisin jos rehuja on maitoputkien päällä,todennäköisesti jotain vialla...

Tuommottii indikaattoreita on varmasti usiemmas paikas..  Jos on hyvää rehua nii elukka syö melekee ittensä halaki, ja jos on huonua rehua, lentää rehut peräseinään...

mie aattelin tehdä artturille kokeen. samaa tavaraa kahteen eri pussiin ja toiseen merkintä hapolla säilötty ja toiseen ilman happoa. katsotaan miten käy..

mie aattelin tehdä artturille kokeen. samaa tavaraa kahteen eri pussiin ja toiseen merkintä hapolla säilötty ja toiseen ilman happoa. katsotaan miten käy..

Todennäköisesti saat eri tuloksen. Kas kun Artturi on vertaileva analyysi, lähtötiedot vaikuttavat vertailutasoon. Laita huviksesi Viljavuuspalveluun, siellä tehdään jokaisesta näytteestä laboratoriotutkimus alusta loppuun. Pienet erot analyysituloksissa eivät vaikuta mihinkään.. Kuiva-aine ja D-arvo ovat oikeastaan ainoat kiinnostavat. Raaka-valkuainen on arvioitavissa sato- ja lannoitustasojen perusteella aika tarkkaan.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 15.12.09 - klo:21:12

mie aattelin tehdä artturille kokeen. samaa tavaraa kahteen eri pussiin ja toiseen merkintä hapolla säilötty ja toiseen ilman happoa. katsotaan miten käy..

Todennäköisesti saat eri tuloksen. Kas kun Artturi on vertaileva analyysi, lähtötiedot vaikuttavat vertailutasoon. Laita huviksesi Viljavuuspalveluun, siellä tehdään jokaisesta näytteestä laboratoriotutkimus alusta loppuun. Pienet erot analyysituloksissa eivät vaikuta mihinkään.. Kuiva-aine ja D-arvo ovat oikeastaan ainoat kiinnostavat. Raaka-valkuainen on arvioitavissa sato- ja lannoitustasojen perusteella aika tarkkaan.

no miten se on mahdollista että hapolla säilöttyssä on aina parempi säilönnällinen laatu, vaikka olis sama näyte kyseessä?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.12.09 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 15.12.09 - klo:21:12

mie aattelin tehdä artturille kokeen. samaa tavaraa kahteen eri pussiin ja toiseen merkintä hapolla säilötty ja toiseen ilman happoa. katsotaan miten käy..

Todennäköisesti saat eri tuloksen. Kas kun Artturi on vertaileva analyysi, lähtötiedot vaikuttavat vertailutasoon. Laita huviksesi Viljavuuspalveluun, siellä tehdään jokaisesta näytteestä laboratoriotutkimus alusta loppuun. Pienet erot analyysituloksissa eivät vaikuta mihinkään.. Kuiva-aine ja D-arvo ovat oikeastaan ainoat kiinnostavat. Raaka-valkuainen on arvioitavissa sato- ja lannoitustasojen perusteella aika tarkkaan.

no miten se on mahdollista että hapolla säilöttyssä on aina parempi säilönnällinen laatu, vaikka olis sama näyte kyseessä?

Koska hapot ovat parempia säilöntäaineita  Tuo laatu lasketaan rasvahappojen ja maitohappojen suhteista. Liukoinen typpi vaikuttaa myös tässä ja sokeri. Katos Artturin nettisivuilta, siellä tämä on selitetty.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.12.09 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 15.12.09 - klo:21:12

mie aattelin tehdä artturille kokeen. samaa tavaraa kahteen eri pussiin ja toiseen merkintä hapolla säilötty ja toiseen ilman happoa. katsotaan miten käy..

Todennäköisesti saat eri tuloksen. Kas kun Artturi on vertaileva analyysi, lähtötiedot vaikuttavat vertailutasoon. Laita huviksesi Viljavuuspalveluun, siellä tehdään jokaisesta näytteestä laboratoriotutkimus alusta loppuun. Pienet erot analyysituloksissa eivät vaikuta mihinkään.. Kuiva-aine ja D-arvo ovat oikeastaan ainoat kiinnostavat. Raaka-valkuainen on arvioitavissa sato- ja lannoitustasojen perusteella aika tarkkaan.

no miten se on mahdollista että hapolla säilöttyssä on aina parempi säilönnällinen laatu, vaikka olis sama näyte kyseessä?

Ei kun hei! Joo, luin väärin tämän viestisi. Ehkä vertailua käytetään myös tässä kohdassa. En usko, että Artturi olisi jotenkin säädetty happokauppiaiden tarpeisiin.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 16.12.09 - klo:09:07

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.12.09 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 15.12.09 - klo:21:12

mie aattelin tehdä artturille kokeen. samaa tavaraa kahteen eri pussiin ja toiseen merkintä hapolla säilötty ja toiseen ilman happoa. katsotaan miten käy..

Todennäköisesti saat eri tuloksen. Kas kun Artturi on vertaileva analyysi, lähtötiedot vaikuttavat vertailutasoon. Laita huviksesi Viljavuuspalveluun, siellä tehdään jokaisesta näytteestä laboratoriotutkimus alusta loppuun. Pienet erot analyysituloksissa eivät vaikuta mihinkään.. Kuiva-aine ja D-arvo ovat oikeastaan ainoat kiinnostavat. Raaka-valkuainen on arvioitavissa sato- ja lannoitustasojen perusteella aika tarkkaan.

no miten se on mahdollista että hapolla säilöttyssä on aina parempi säilönnällinen laatu, vaikka olis sama näyte kyseessä?

Ei kun hei! Joo, luin väärin tämän viestisi. Ehkä vertailua käytetään myös tässä kohdassa. En usko, että Artturi olisi jotenkin säädetty happokauppiaiden tarpeisiin.

no se nyt nähdään muutaman viikon sisällä

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.12.09 - klo:09:12

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 16.12.09 - klo:09:07

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.12.09 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 15.12.09 - klo:21:12

mie aattelin tehdä artturille kokeen. samaa tavaraa kahteen eri pussiin ja toiseen merkintä hapolla säilötty ja toiseen ilman happoa. katsotaan miten käy..

Todennäköisesti saat eri tuloksen. Kas kun Artturi on vertaileva analyysi, lähtötiedot vaikuttavat vertailutasoon. Laita huviksesi Viljavuuspalveluun, siellä tehdään jokaisesta näytteestä laboratoriotutkimus alusta loppuun. Pienet erot analyysituloksissa eivät vaikuta mihinkään.. Kuiva-aine ja D-arvo ovat oikeastaan ainoat kiinnostavat. Raaka-valkuainen on arvioitavissa sato- ja lannoitustasojen perusteella aika tarkkaan.

no miten se on mahdollista että hapolla säilöttyssä on aina parempi säilönnällinen laatu, vaikka olis sama näyte kyseessä?

Ei kun hei! Joo, luin väärin tämän viestisi. Ehkä vertailua käytetään myös tässä kohdassa. En usko, että Artturi olisi jotenkin säädetty happokauppiaiden tarpeisiin.

no se nyt nähdään muutaman viikon sisällä

Kerro tulokset sitten!

Tuosta happoja-ilman happoja jutusta simmonen kokemus, että kun viä tehtiin aumaan rehu kaksoiskelasilippuri+aiv2. nii vaikka rehussa olikin simmonen asiaankuulumaton haju, ja elukat moitti, nii laatu 8. Nyt kun tuli tunnit täyteen aumoista, ja näillä tilkkutäkkitiluksilla siilo+noukinvaunu kombinaatio ei pääse oikeuksiinsa, nii siirryttihin paalitouhuun, ja nyt on aistinvarainen laatu parantunu rehussa, ja ammonjakkitypet 0-3 tasolla, maitohapot sattuneesta syystä hyvin alhaalla, haihtuvat rasvahapot 10 tienoilla ja sokerit heittelee kosteuden mukaan, että kuivien sokerit on korkialla. Aumataktiikassa näissä arvoissa oli enenmmän heittoa, harvemmin kaikki arvot oli yhtäaikaa viitearvoissa.

Jaa että kuin ilman happoja..  No jos siiinä muutoinki kalliisa rehunkorjuumenetelmässä pitäisi viä happoja käyttää, niin ihmisillä olis paljo enemmän siiloja...  Ja yhden vanhan happopaalaimen noukinremontissa ollu mukana, nii poru meinas päästä, kun kaikki umpiruostees, ja laakereita piti vaihtaa säkillinen..  Saivat poijaat vissii sitte koneen puol ilman. Hapottomaan koneeseen on komia teherä remonttia, kun ruuvit aukee, ja peltiosat ei oo läpimätiä.

jos ka alta 35 niin kyllä happo piristää kummasti.Kuivemmis en osaa sanoa puoleen eikä vastaan ittellä ei oo ollu happo noukkijas ongelma happo menee karholle etupuolella

Tämä juttu on vain pilkunviilaajille ja aperuokijoille...

Artturi-analyysissä näkyi kuiva-aineprosentti 42,2. Tein oman kokeen (taas) ja oikea tulos oli 28%. Aika vaikuttava ero totuuden ja paperitotuuden välillä. Harvoin näkee näin suurta heittoa. Tällä heitolla on jo merkitystä jos pyritään hyvään ruokintaan, siis nimenomaan aperuokinnassa.

Onko muilla vastaavia kokemuksia? Vai kiinnostaako tämä edes ketään.

Pitäis hankkia JD-silppuri niin tietäis jo pellolla ka% 

http://www.deere.de/de_DE/news/2009/harvest_lab/index.html#