Olisi suunnitelmissa vaihtaa vanhaan pakettikuivaamoon uusi koneisto. Samalla olisi tarkoitus korottaa kuivaamorakennusta, jotta uuden koneiston saa mahtumaan ja siilotilaa tulisi lisää.

Että onkos Agron raadilla minkälaisia kokemuksia yllä luetelluista kuivureista? Mitä kannattaa ottaa huomioon koneistoa valittaessa hinnan lisäksi? Kokoluokka olisi jotain 300hl ja 500hl välillä...

Entä pannu? Yli-, ali- vai jokin muu paine?

Nykyisestä 168hl vm.-90 Antista on pääasiassa hyviä kokemuksia, mutta muista merkeistä ei minkäänlaista.

hurrikuivurit ainakin halpoja tällä hetkellä.

kotimaistenkin hinnat tulleet reippaasti alas.
nyt kannattaa tarjouksia pyytää.

hurrikuivurit ainakin halpoja tällä hetkellä.

kotimaistenkin hinnat tulleet reippaasti alas.
nyt kannattaa tarjouksia pyytää.
[/quote]

kuuleman mukaan yli alvin verran hinnat pudonneet prosenteissa vuoden takaisista hinnoista.

taitaa kauppa käydä aika heikosti.

Kysyit paljonko maksaa-riippuu onko kysymyksessä pelkkä kuivaaja,onko se vanhassa riihessä vai missä ,mitä siitä puretaan pannu,sähköt ,elev,kaatosuppilo,vai koko paketti siilot ympäriltä lisäksi.
Sen jälkeen vastaus helppoa kuin heinänteko purun osalta ,taas mihin kasataan,onko pohjat
valmiit jotta saa luveta latoon ja mitä kasataan .Sinun kysymykseen Lahtivaja on aika vaikea antaa
kohtuullista vastausta ennenkuin em asiat on selvitetty ja SO*****,mutta hyvä kun tässä vaiheesa
suunnittelet asiia jos kyseessä enssyksyn kuivaukset.

Juu, oli aika ylimalkainen tuo kymysys, koitetaanpas hieman tarkentaa.
Eli siirrettävä kuivuri vanhassa ladossa, ehkä parhaiten sais, jos nostais sillipuntarilla katon pois, ja koko kuivuri osissa katon kautta .
Siirtolistalla

• kuivuri
• pannu
• kaks 170 hl pellipyttyä

Mitään tarkkaa hintaa on tietysti mahdoton antaa, jos jotain suuntaa antavaa...

Selkis,laitoin sulle lahtivaja yksityisviestin ja yhteystiedot ,pistä hommat pyäriin

Olisi suunnitelmissa vaihtaa vanhaan pakettikuivaamoon uusi koneisto. Samalla olisi tarkoitus korottaa kuivaamorakennusta, jotta uuden koneiston saa mahtumaan ja siilotilaa tulisi lisää.

Että onkos Agron raadilla minkälaisia kokemuksia yllä luetelluista kuivureista? Mitä kannattaa ottaa huomioon koneistoa valittaessa hinnan lisäksi? Kokoluokka olisi jotain 300hl ja 500hl välillä...

Entä pannu? Yli-, ali- vai jokin muu paine?

Nykyisestä 168hl vm.-90 Antista on pääasiassa hyviä kokemuksia, mutta muista merkeistä ei minkäänlaista.

Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?

Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?
[/quote]

Tulee harkintaan osakeyhtiötöpselikoppitiloille.

Mut jos on protkotila niin ilman muuta alipainekuivuri >500 hehtoa, ihan imagonkin vuoksi.

Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?

Onhan nuotaki mietitty, mutta alkaavat vehnän kans olla vähä epävarmoja. Siiloon syötettävän tavaran olis hyvä olla kosteudeltaan korkeintaan 20%, mutta usein puintikosteus on korkeampi. Ohralla varmasti toimii paremmin.
Lisäksi tuorevilja-/kuivaavaan siiloon ei mene kuin yhtä viljalajia, joten lopulle pitäisi olla tavanomaiset systeemit. Koska osa pitäisi joka tapauksessa kuivata, alkaa hommalta mennä mielekkyys.
Omien laskelmien mukaan homma toimisi järkevästi suuremmilla viljamäärillä (viljan kulutus n.800t), mutta omien eläinten nykytarpeella homma alkaisi mennä puljaamiseksi. 100k€ maksavan tuorevilja-/kuivaavan siilon hinnalla tekee jo yhtä sun toista.

Tämä on siis tämän hetkinen käsitys. Se että mielipiteeni saattaa toki muuttua, ei poista sitä tosiasiaa, ettenkö olisi oikeassa. 

Entä onko kenelläkään kokemusta kaksoiseräkuivureista tms.? Eli näistä Tornumin kauppaamista vehkeistä, missä yksi pannu ja kaksi koneistoa.

Jos vanha Antti toimii moitteetta, miksi luopuisit siitä. Tekniikaltaan se on kuitenkin vielä aivan tätä päivää. Yhdessä suuressa koneistossa on aina ongelmana vajaaerät, joiden kuivaus on aina enemmän ja vähemmän säätämistä tai kuivan ja tuoreen viljan sekoittamista. Koska kahdella eri kokoisella koneistolla tuskin koskaan tulee tarvetta ajaa vajaatehoilla, hyötysuhteet saadaan pysymään korkeina. Siis viereen vanhan kaveriksi  stand alone, kooltaan kohtuuliset n. 350 hl niin homma alkaa pelittään.
Ja siilotilaa tulee paljon halvemmalla pyöreillä pöntöillä.

Lainaus käyttäjältä: Pohojalaanen - 02.12.09 - klo:01:11

Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?

Onhan nuotaki mietitty, mutta alkaavat vehnän kans olla vähä epävarmoja. Siiloon syötettävän tavaran olis hyvä olla kosteudeltaan korkeintaan 20%, mutta usein puintikosteus on korkeampi. Ohralla varmasti toimii paremmin.
Lisäksi tuorevilja-/kuivaavaan siiloon ei mene kuin yhtä viljalajia, joten lopulle pitäisi olla tavanomaiset systeemit. Koska osa pitäisi joka tapauksessa kuivata, alkaa hommalta mennä mielekkyys.
Omien laskelmien mukaan homma toimisi järkevästi suuremmilla viljamäärillä (viljan kulutus n.800t), mutta omien eläinten nykytarpeella homma alkaisi mennä puljaamiseksi. 100k€ maksavan tuorevilja-/kuivaavan siilon hinnalla tekee jo yhtä sun toista.

Tämä on siis tämän hetkinen käsitys. Se että mielipiteeni saattaa toki muuttua, ei poista sitä tosiasiaa, ettenkö olisi oikeassa. 

Vehnä ei oo mikään ongelma, maissikin onnistuu hyvis oloos, eli ei kumminkaa Suomes. 25% piretähän yleisesti kosteuden raja-arvona, tähän pääsöö jo yleensä aina. Jos (kun) operaation saa käyntihin, eli siilos on jo osittain kuivaantunutta tavaraa, saa sinne puira palio märiempääkin. Kosteuserojen tasoottumisehenhan tuon toiminta perustuu. Puintiajan alku on kumminki sitä parasta aikaa, joten kuivemmalla tavaralla vauhtihin pääsy ei pitääsi olla mikään ongelma.

Onhan näihin sekaviljaakin säilötty, silloonhan se vasta parahimmillansa on. Edellyttää tietysti, jotta eri viljalajien suhde ruokinnas on koko ajan sama. Ja tuosta mielekkyydestä täysin eri mieltä, pienen osan kuivaaminen on joka tapaukses mielekkäämpää kun kaiken kuivaaminen. Päinvastoin, tuohan on täysin riskitön menetelmä, jos parina on toimiva, alimittaanen lämminilmakuivaaja. Puljaamisesti puheen ollen, sehän kotieläintilalla nimenomaan loppuu, kun kuivurin täytön vaivalla vilja lähtee eläinten muodos ulos.

Kyllähän tuo sun 800t perustuu kirjoitushetkellä keksittyhyn "riittävän" korkiahan lukuhun, eikä laskelmihin  Mun mielestä 300t on jo varsin riittävä määrä. Älä vertaa ison siilon rakentamista pienen kuivurin kustannusarviohon.

Joo-o, moon oikias.

En ymmärrä tuota ajatusmallia. Jos teen kuivurikauppaa vaikka 20 v välein, niin mitä merkitystä sillä "tutulla" myyjällä on, tuskin on enää edes töissä? Pääasia on että myyjä osaa hommansa, tuttu myyjä tulee aina kalliiksi.

Oot oikeessa.Voortilla lepattaa taas.

Lepattele rauhassa, se on kivaa aina välillä.. =)

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 02.12.09 - klo:13:41

Lainaus käyttäjältä: Pohojalaanen - 02.12.09 - klo:01:11

Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?

Onhan nuotaki mietitty, mutta alkaavat vehnän kans olla vähä epävarmoja. Siiloon syötettävän tavaran olis hyvä olla kosteudeltaan korkeintaan 20%, mutta usein puintikosteus on korkeampi. Ohralla varmasti toimii paremmin.
Lisäksi tuorevilja-/kuivaavaan siiloon ei mene kuin yhtä viljalajia, joten lopulle pitäisi olla tavanomaiset systeemit. Koska osa pitäisi joka tapauksessa kuivata, alkaa hommalta mennä mielekkyys.
Omien laskelmien mukaan homma toimisi järkevästi suuremmilla viljamäärillä (viljan kulutus n.800t), mutta omien eläinten nykytarpeella homma alkaisi mennä puljaamiseksi. 100k€ maksavan tuorevilja-/kuivaavan siilon hinnalla tekee jo yhtä sun toista.

Tämä on siis tämän hetkinen käsitys. Se että mielipiteeni saattaa toki muuttua, ei poista sitä tosiasiaa, ettenkö olisi oikeassa. 

Vehnä ei oo mikään ongelma, maissikin onnistuu hyvis oloos, eli ei kumminkaa Suomes. 25% piretähän yleisesti kosteuden raja-arvona, tähän pääsöö jo yleensä aina. Jos (kun) operaation saa käyntihin, eli siilos on jo osittain kuivaantunutta tavaraa, saa sinne puira palio märiempääkin. Kosteuserojen tasoottumisehenhan tuon toiminta perustuu. Puintiajan alku on kumminki sitä parasta aikaa, joten kuivemmalla tavaralla vauhtihin pääsy ei pitääsi olla mikään ongelma.

Onhan näihin sekaviljaakin säilötty, silloonhan se vasta parahimmillansa on. Edellyttää tietysti, jotta eri viljalajien suhde ruokinnas on koko ajan sama. Ja tuosta mielekkyydestä täysin eri mieltä, pienen osan kuivaaminen on joka tapaukses mielekkäämpää kun kaiken kuivaaminen. Päinvastoin, tuohan on täysin riskitön menetelmä, jos parina on toimiva, alimittaanen lämminilmakuivaaja. Puljaamisesti puheen ollen, sehän kotieläintilalla nimenomaan loppuu, kun kuivurin täytön vaivalla vilja lähtee eläinten muodos ulos.

Kyllähän tuo sun 800t perustuu kirjoitushetkellä keksittyhyn "riittävän" korkiahan lukuhun, eikä laskelmihin  Mun mielestä 300t on jo varsin riittävä määrä. Älä vertaa ison siilon rakentamista pienen kuivurin kustannusarviohon.

Joo-o, moon oikias.

Buschhoff ja Neuero ei ollu tuttuja merkkejä, joten sekoitin ajatuksissani osittain kuivaavat siilot ja tuoreviljasiilot, joilla siis pidetään viljan maksimikosteutena 20%. Ja ilmatiiviillä tuoreviljasiiloilla pätee myös omasta mielestäni tuo 800t vuosikulutus. Tätä pienemmillä määrillä siilon hinta kuutiota kohti on liian korkea. Kuivaavissa siiloissa pienempikin määrä taitaa olla jo järkevä.

Mutta suurin ongelmahan noissa kuivaavissa siiloissa on se että yhdellä siilolla voi kuivata vain yhtä viljalajia/-seosta. Myyntivilja pitää joka tapauksessa kuivata vanhassa pienessä kuivaamossa. Ja kustannuspuolella se mitä voidaan verrata on siilon sisällä oleva ritilälattian, puhaltimen, automatiikan ja sekoituslaitteiston hinta vs. kuivaajan hinta. Itse siilohan on aivan tavallinen viljasiilo. Esim. Neuron sivuja katsellessa siilo näytti yllättävänkin tutulta. Kyseessä on itseasiassa Chiefin siilo, jollainen löytyy tuosta omastakin pihasta.

Kahden viljalajin sekoittaminen kävisi toki muuten, mutta seossuhde pakkaa muuttua vuoden mittaan riippuen eläinaineksesta. Lisäksi vehnä ja kaura tuntuvat lajittuvan rehusiilossa.

Riippuu varmasti tilan tarpeista kumpi on parempi uusi kuivaajakoneisto vai kuivaava siilo, mutta selvää on että perinteinen kuivaaja on monipuolisempi ja varmempi ääriolosuhteissa. Yksi ongelma on myös lisälämmön tarve, mikä Suomen olosuhteissa taitaa olla ilmeinen. Tuon oman kuivurin läheisyydestä kun ei löydy kuin nykyisen kuivaajan öljykattila. Jonkinlaisia kustannuksia siitäkin varmasti syntyisi.

Noh... Toivonmukaan Honka Tradingilta tulee siilostakin tarjous pikapuoliin, niin ollaan taas viisaampia.

Jos vanha Antti toimii moitteetta, miksi luopuisit siitä. Tekniikaltaan se on kuitenkin vielä aivan tätä päivää. Yhdessä suuressa koneistossa on aina ongelmana vajaaerät, joiden kuivaus on aina enemmän ja vähemmän säätämistä tai kuivan ja tuoreen viljan sekoittamista. Koska kahdella eri kokoisella koneistolla tuskin koskaan tulee tarvetta ajaa vajaatehoilla, hyötysuhteet saadaan pysymään korkeina. Siis viereen vanhan kaveriksi  stand alone, kooltaan kohtuuliset n. 350 hl niin homma alkaa pelittään.

Tämä on myös yksi vaihtoehto...

Ja siilotilaa tulee paljon halvemmalla pyöreillä pöntöillä.

Totta, mutta pienemmille erille ja esim. siemenille olisi hyvä olla pienempiä siiloja. Nykyistä rakennusta korottamalla siilotilaa saisi kuitenkin suhteellisen edullisesti, koska perustukset ja katto on jo olemassa. Tarvitsisi hankkia vain lisää siiloelementtejä.

Lainaus käyttäjältä: Pohojalaanen - 02.12.09 - klo:23:23

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 02.12.09 - klo:13:41

Lainaus käyttäjältä: Pohojalaanen - 02.12.09 - klo:01:11

Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?

Onhan nuotaki mietitty, mutta alkaavat vehnän kans olla vähä epävarmoja. Siiloon syötettävän tavaran olis hyvä olla kosteudeltaan korkeintaan 20%, mutta usein puintikosteus on korkeampi. Ohralla varmasti toimii paremmin.
Lisäksi tuorevilja-/kuivaavaan siiloon ei mene kuin yhtä viljalajia, joten lopulle pitäisi olla tavanomaiset systeemit. Koska osa pitäisi joka tapauksessa kuivata, alkaa hommalta mennä mielekkyys.
Omien laskelmien mukaan homma toimisi järkevästi suuremmilla viljamäärillä (viljan kulutus n.800t), mutta omien eläinten nykytarpeella homma alkaisi mennä puljaamiseksi. 100k€ maksavan tuorevilja-/kuivaavan siilon hinnalla tekee jo yhtä sun toista.

Tämä on siis tämän hetkinen käsitys. Se että mielipiteeni saattaa toki muuttua, ei poista sitä tosiasiaa, ettenkö olisi oikeassa. 

Vehnä ei oo mikään ongelma, maissikin onnistuu hyvis oloos, eli ei kumminkaa Suomes. 25% piretähän yleisesti kosteuden raja-arvona, tähän pääsöö jo yleensä aina. Jos (kun) operaation saa käyntihin, eli siilos on jo osittain kuivaantunutta tavaraa, saa sinne puira palio märiempääkin. Kosteuserojen tasoottumisehenhan tuon toiminta perustuu. Puintiajan alku on kumminki sitä parasta aikaa, joten kuivemmalla tavaralla vauhtihin pääsy ei pitääsi olla mikään ongelma.

Onhan näihin sekaviljaakin säilötty, silloonhan se vasta parahimmillansa on. Edellyttää tietysti, jotta eri viljalajien suhde ruokinnas on koko ajan sama. Ja tuosta mielekkyydestä täysin eri mieltä, pienen osan kuivaaminen on joka tapaukses mielekkäämpää kun kaiken kuivaaminen. Päinvastoin, tuohan on täysin riskitön menetelmä, jos parina on toimiva, alimittaanen lämminilmakuivaaja. Puljaamisesti puheen ollen, sehän kotieläintilalla nimenomaan loppuu, kun kuivurin täytön vaivalla vilja lähtee eläinten muodos ulos.

Kyllähän tuo sun 800t perustuu kirjoitushetkellä keksittyhyn "riittävän" korkiahan lukuhun, eikä laskelmihin  Mun mielestä 300t on jo varsin riittävä määrä. Älä vertaa ison siilon rakentamista pienen kuivurin kustannusarviohon.

Joo-o, moon oikias.

Buschhoff ja Neuero ei ollu tuttuja merkkejä, joten sekoitin ajatuksissani osittain kuivaavat siilot ja tuoreviljasiilot, joilla siis pidetään viljan maksimikosteutena 20%. Ja ilmatiiviillä tuoreviljasiiloilla pätee myös omasta mielestäni tuo 800t vuosikulutus. Tätä pienemmillä määrillä siilon hinta kuutiota kohti on liian korkea. Kuivaavissa siiloissa pienempikin määrä taitaa olla jo järkevä.

Mutta suurin ongelmahan noissa kuivaavissa siiloissa on se että yhdellä siilolla voi kuivata vain yhtä viljalajia/-seosta. Myyntivilja pitää joka tapauksessa kuivata vanhassa pienessä kuivaamossa. Ja kustannuspuolella se mitä voidaan verrata on siilon sisällä oleva ritilälattian, puhaltimen, automatiikan ja sekoituslaitteiston hinta vs. kuivaajan hinta. Itse siilohan on aivan tavallinen viljasiilo. Esim. Neuron sivuja katsellessa siilo näytti yllättävänkin tutulta. Kyseessä on itseasiassa Chiefin siilo, jollainen löytyy tuosta omastakin pihasta.

Kahden viljalajin sekoittaminen kävisi toki muuten, mutta seossuhde pakkaa muuttua vuoden mittaan riippuen eläinaineksesta. Lisäksi vehnä ja kaura tuntuvat lajittuvan rehusiilossa.

Riippuu varmasti tilan tarpeista kumpi on parempi uusi kuivaajakoneisto vai kuivaava siilo, mutta selvää on että perinteinen kuivaaja on monipuolisempi ja varmempi ääriolosuhteissa. Yksi ongelma on myös lisälämmön tarve, mikä Suomen olosuhteissa taitaa olla ilmeinen. Tuon oman kuivurin läheisyydestä kun ei löydy kuin nykyisen kuivaajan öljykattila. Jonkinlaisia kustannuksia siitäkin varmasti syntyisi.

Noh... Toivonmukaan Honka Tradingilta tulee siilostakin tarjous pikapuoliin, niin ollaan taas viisaampia.

Neuero teköö siilonsa itte, näin ainakin sanoo tehtaan edustaja. Joo "tavallinen" siilohan tuo on, halakaasijaa vain reilusti (10-13m välillä, noin 500t siilos). Iliman lisälämpöä mä en kuivaavaa siiloa tohtisi ajatella, se on selevä.

Mua kiinnostaa eniten noin 100t/pv sallittu puintitahti, se on kuitenki omaa luokkaansa. Siinä sivus voi toki sitte aikansa kuluksi kuivaalla vanhalla kuivaajalla erän-pari päiväs.

Neuero teköö siilonsa itte, näin ainakin sanoo tehtaan edustaja. Joo "tavallinen" siilohan tuo on, halakaasijaa vain reilusti (10-13m välillä, noin 500t siilos). Iliman lisälämpöä mä en kuivaavaa siiloa tohtisi ajatella, se on selevä.

Mua kiinnostaa eniten noin 100t/pv sallittu puintitahti, se on kuitenki omaa luokkaansa. Siinä sivus voi toki sitte aikansa kuluksi kuivaalla vanhalla kuivaajalla erän-pari päiväs.

Pahasti vaan näyttää identtiseltä Chiefin siilojen kans (http://www.chief.co.uk/Silo%20Storage.htm), joita Suomes myi omilla tarroillaan Tornum. Mitoituksesta lähtien kaikki täsmää. Väri vaan on vihreä. Vertaa: http://www.tornum.se/?p=10240&m=2729 vs. http://www.neuero-farm.de/published/binary/nl%202-10_de.pdf

Kuivaavat siilot näyttäis olevan Neuerolla kaikki räystäskorkeudeltaan samoja - pari rinkiä tuota omaa pöttiä matalampia.

Toki jos tuollaisia laittaas kaks ja keskittyis vain kahden viljalajin + rypsin viljelyyn. Kai nuolla kauppakelpoista tavaraa saa?
Lisälämpö pitäis enää ratkaista.