Itse asiassa pohjoinen suomi ja syrjäseudut kärsivät pulavuosina eniten, joten on siis viisasta että näiden alueiden maataloutta kehitetään alueellistakin omavaraisuutta ajatellen.
Syynä oli sen ajan talouspolitiikka, vuoden 1860 kieppeillä kiellettiin metsien kaskeaminen ja väestö ei vielä oikein hallinnut peltoviljelyä, eikä oikein kalustokaan ollut sen mukaista että se onnistuisi, tähän tuli sitten päälle kolme peräkkäistä katovuotta ja seuraukset oli sen mukaiset.
Oikeastaan syynä oli suuresti arvostettu Snelmanni, joka yritti pitää kiinni ns. vahvasta markasta, eikä tuonut maahan ajoissa viljaa, myöhemmin kaikki satamat oli jäässä eikä viljaa saatu enää ajoissa paikalle.
Näkyvät Luomujussi ja emo-heikki taas kirjoittelevan historiaa uusiksi...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodetJa muutama lainaus:
"Syksyllä ihmisiä alkoi kuolla tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala kärsivät pahiten – jopa 20% väestöstä menehtyi."
"Katastrofi vaikutti pahiten Kuopion, Vaasan ja Oulun lääniin sekä Turun ja Porin lääninpohjoisosaan (Satakuntaan)."
Tietysti jos tuo pohjoisen raja vedetään vielä nykyistä c1-rajaa alemmaksi niin sitten mutta muuten tuntuu että kyllä nämä minun kotiseutuni Satakunnassa olivat aika lailla pahinta aluetta. Näkyy muuten kirkkomaillakin.
Eikä tuo Snellmanin edes osittainen syyllisyyskään ole läheskään selvä asia, jopa päinvastoin kun "Muuan keskeinen syy oli alkeellisen maanviljelyn joustamattomuus ja tilattoman väestön valtavasti kasvanut määrä – molemmat asioita, joista juuri Snellman oli vuosikymmeniä varoitellut."
