Ei tämä helppoa ole, mutta pakko myöntää että se mitä Suomalaisessa naudanlihantuotannossa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut, ei ole mitenkään planeettaystävällistä. Maitorotusonnien loppuvaiheen rehuhyötysuhde on jotain mahdotonta, vielä jos mukana on öljyllä kuivattua ja typpilannoitteella kasvatettua rehuviljaa.
Tuo nyt on vihollisleirin juttua, mutta löydättekö sopivamapia lukuja?
http://www.valitsevege.fi/node/37
Että näin. Nämä ovat sellaisia totuuksia, että näihin ei voi vastata dissaamalla tietolähteitä tai syyttämällä kirjoittajan poliittisia tarkoitusperiä. Jos nautojen typpi(valkuais)ruokintaa pienennettäisiin NIIN ne tuottaisivat vähemmän metaania. Maitokiloa kohti varmaan enemmän kuin tehotuotannossa, eli tehokkain tapa lienee ympäristöystävällisin. Naudanlihantuotanto ei ole hyötysuhteiltaan ihan parasta puuhaa, mutta sitäkin voi aina hioa ja parantaa. Osalla tiloista hyötysuhde on 20% parempi kuin keskimääräisillä maidontuotannossa, miksei siis lihassakin.
Varmasti tässä on jotain perää, enkä sinänsä niitä asioita kiistä, mutta pitää kumminkin muistaa sellainen lähtökohta, että kaikki hiili mitä eläimet käsittelee on kasvikunnasta kotoisin ja kaikki kasvikunnassa oleva hiili on yhteyttämällä peräisin ilmakehästä, jota kasvit tekevät kokoajan luonnostaan, eli eihän ne naudat voi sitä hiiltä enempää ilmakehään päästää kui niihin kasveihin on sitoutunut, onko sillä loppupeleissä merkitystä, vapautuuko se hiili takaisin kiertoon kasveista syömisen, maatumisen tai polttamisen seurauksena, se ei kuminkaan ole sinänsä ylimääräistä hiiltä, vaan nimenomaan sitä hiiltä jonka kuuluukin kiertää.
Metaani(pötsi, riisipellon lieju) on kuusi kertaa pahempi kasvihuonekaasu vrt. hiilidioksidi (yksimahainen, polttomoottori, lämpölaitos, lahoaminen).
GWP on ilmastonlämmityspotentiaali 20 tai 100 vuodelle.
Kaasu Elinaika vuotta GWP 20v GWP 100v
Hiilidioksidi 20-200 1 1
Metaani 12 72 25
Dityppioksidi 114 310 298
CFC:t 45-1700 310-11000 4750-14400
Hiilidioksidia CO
2 ja metaania CH
4 muodostuu kumpaakin yksi molekyyli yhdestä hiiliatomista jos happea ja vetyä riittää. Tosin molekyylimassa on hiilidioksidilla 44 ja metaanilla 16 g/mol eli kiloina hiilidioksidia tulee hiilikilosta enemmän kuin metaania. Tuo GWP on massayksikköä kohti. Niinpä kun seurataan heinänkorressa lymyävää
hiiliatomia, se lämmittää ilmastoa metaanissa (nauta) (72*16)/(1*44)= 26 kertaa enemmän kuin hiilidioksidissa (lämmityskattila). No eipä nautakaan 100% metaaniksi muuta, mutta kuitenkin.
Viileät navetat ovat hyvä siirto metaanin ja ammoniakin pidättämiseen, sivu 25
http://www.mtt.fi/julkaisut/mttelo/MTTELO_1_2009.pdfhttp://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/87b1a04e71aeff6ac225751c00315ec3?OpenDocumentPienempi haihtuminen tarkoittaa myös enemmän typpeä pelloille levitettäväksi.
Mutta nämä on hienosäätöjä kun katsotaan niitä isoja lukuja. Jos lihasonnille annetaan viisi kiloa viljaa ja muut mäskit päälle, pohjilla kottikärryllinen AIV:ta saadaksemme 0,6 kg lihaa, niin, niin. Brotko tuottaisi lihakilon alle 3 väkirehukilolla ja vähemmällä metaanilla, AIV joutaisi biokaasuksi tai etanoliksi porisemaan.
Suomen valtiolla ei taida kiikarit riittää Saksan tavoin lähteä mahdollistamaan tulevaisuudessa välttämättömiä energiaratkaisuja. Ehdotetuilla tariffeilla ei syötteille muodostu hintaa, vaan päinvastoin porttimaksut ovat välttämättömiä. Pienten laitosten sorjuminen nostaa rahtikustannuksia. Tyvärr.
http://www.kolumbus.fi/suomen.biokaasukeskus/docs/Lehdist%F6tiedote_sy%F6ttotariffi051009.pdfEdit:oin tuon taulukon joka ei näkynytkään ensin.
