Mikähän jarru Claasin uuteen paalikoneeseen on asennettu, kun niin paljon tehoa haukkaa.. Ei taitaisi enää mennä säästöulosotolla niinkuin vanha 255. Hinta ainakin on ponkaissut niin ylös, että mahtaakohan hinta/laatu suhde olla enää kohdallaan. Agronikin pulssisysteemi vaikutti vakuuttavalta, ainakin lehden kertoman mukaan.. Kuinkahan pitkäikäinen tuo 3d-käärijä on paalikoneenperässä? Näyttäisi olevan niin paljon vipuja ja niveliä, että kun väljyyksiä tulee loppuu kääriminen.

Mikähän jarru Claasin uuteen paalikoneeseen on asennettu, kun niin paljon tehoa haukkaa.. Ei taitaisi enää mennä säästöulosotolla niinkuin vanha 255. Hinta ainakin on ponkaissut niin ylös, että mahtaakohan hinta/laatu suhde olla enää kohdallaan. Agronikin pulssisysteemi vaikutti vakuuttavalta, ainakin lehden kertoman mukaan.. Kuinkahan pitkäikäinen tuo 3d-käärijä on paalikoneenperässä? Näyttäisi olevan niin paljon vipuja ja niveliä, että kun väljyyksiä tulee loppuu kääriminen.

Teriä ainakin lisätty jonkin verran entiseen nähden... Olikohan siä peräti 23 terää tjsp. Voimansiirron ketjuja oli vaihdettu isompiin, minkä ei toki pitäisi vaikuttaa tehontarpeeseen. En mä Claasia kehu, mutta fakta on sekin, että luultavasti parempaan suuntaan on mennyt aiempiin verrattuna. Nyt siis vertaan vaan merkin sisällä, jotta tähän on turha ruveta kehuskelemaan kuinka se ja se on paree, ku claassi. Niinkuin varmaan onkin, mutta vertailupohjaa tähän uuteen malliin ei vielä liene kellään. Oli siinä muutenkin kaikenlaisia pieniä parannuksia entisiin verrattuna.

MPS, vai mikä se ny oli? telat vie paljon voimaa...claassis

Fysiikan lakien mukaan energia ei katoa vaan se aina siirtyy. Kun kone haukkaa paljon tehoa niin paalissa se on lämpöenergiaa mikä ei liene hyvä juttu. Varsinkin jos paalista ei tahdo saada kovin tiukkaa silti.

Kaikki kiinteäkammioiset vaatii tehoa, jos halutaan erittäin tiukkoja paaleja.

Aika vaivalloista oli ulosottoteholtaan 150 hevosvoimaisen traktroin meno McHalen kanssa. Ei kuulemma tarvinnut paalaimen painemittaria katsoa, riitti kun katsoi laskevaa kierroslukumittaria traktorissa.

Kuinkahan pitkäikäinen tuo 3d-käärijä on paalikoneenperässä? Näyttäisi olevan niin paljon vipuja ja niveliä, että kun väljyyksiä tulee loppuu kääriminen.

          Ainakin yhden kesän jälkeen päästää ehjänä seuraavaan kauteen!  Mitä nyt jokunen senssori vaihdettu. Toinen mekaanisesti rikki ja toinen mystisesti.
          Yksi nivel telineessä ja sylinterin päissä tapit. Siinä lisänivelet. Tuskin aiheuttaa brobleemoja. Jos jotain pientä tappiremonttia tulisikin ajan kanssa, niin ei kallista. 3D-paalit ovat sitten asia erikseen, muihin en enää vaihtaisi.

McHale fusion tulee ainakin kevyesti tilanteessa kuin tilanteessa moottoriteholtaan n.185 hv:lla. Ja paalikammion paineet on niin tapissa, kuin valmistaja sallii. Paalien painot on olleet 700kg  +1100kg riippuen paalattavan tavaran märkyydestä. Edellisellä veturilla ajelin normaalikelillä säästövoimanotolla. Jonkin verran vaikutusta on pellon pehmeydellä/mäkisyydellä.

Epäilen vähän nuita 150 tappihevosta, ettei olisi keinuhevoisia...

Luin kanssa mielenkiinnolla kyseisen paalain esittelyn ja totesin että taitaa olla samat ongelmat rehun tekijällä kuin nh 658 paalatessa,eli märkä heinä on avain ongelmiin.harkitsin nyykkärin vaihtoa mchalen remmikoneeseen vaan taidanpa vielä katsoa miten se kestää ja toimii käytännössä.onko kellään kokemusta----

McHale fusion tulee ainakin kevyesti tilanteessa kuin tilanteessa moottoriteholtaan n.185 hv:lla. Ja paalikammion paineet on niin tapissa, kuin valmistaja sallii. Paalien painot on olleet 700kg  +1100kg riippuen paalattavan tavaran märkyydestä. Edellisellä veturilla ajelin normaalikelillä säästövoimanotolla. Jonkin verran vaikutusta on pellon pehmeydellä/mäkisyydellä.

Epäilen vähän nuita 150 tappihevosta, ettei olisi keinuhevoisia...

Itte ajelen fusionia 125 hepan 6 pyttysellä verkulla (eihän se mitään jaksa, eihän), joissain tilanteissa, kuten natan pahnoissa, eli paisuvissa materiaaleissa, olen joutunut paineita pudottamaan että ei sammu. Pellot on tasaista lättyä, eikä pahemmin savimaalla pelto upota. Eli olosuhteet vaikuttaa huomattavan paljon tehon tarpeeseen, ja vauhti tappaa tietysti myös menohaluja.

Yleensähän tuo käärin kyllä kestää maailmaa vastaan, ja se on se paalain ku hajuaa..  Joten eikö se olisi se elhon inliner systeemi, misä se käärin on paalaimen perässä hinattavana laittena, jonka saa sitte pistää seuravan paalaimen perään kun aika jättää ensimmäisestä..  Eikö semmonen keksintö olisi kaikkein paras?

Yleensähän tuo käärin kyllä kestää maailmaa vastaan, ja se on se paalain ku hajuaa..  Joten eikö se olisi se elhon inliner systeemi, misä se käärin on paalaimen perässä hinattavana laittena, jonka saa sitte pistää seuravan paalaimen perään kun aika jättää ensimmäisestä..  Eikö semmonen keksintö olisi kaikkein paras?

Ei,ne on kokasteluja vrt kompikone.
Kyllähän Claassin hinta oli muutoksiin nähden vähä kova.07 uniwrappi oli alta 60te,nyt listahinta 92te.

Oli kokekeilussa mc halen remmikone, onnstui sillä tehdä aivan yhtä hyvin 160 senttinen tai 120 senttinen paali märästä apilasta. Kumpiakin tuli yhtäö harvakseltaan, sidonta reistas melkein joka paalissa ja paalien muodot oli mitä sattuu, sen voi sanoa ette kasassa pysyneet paalit oli tiukkoja. Paalain oli pellolla 3 tuntia ja valmista saatiin 20 paalia, toiset 3 tuntia ajoin omalla Viconilla ja oli paaleja 60 kasassa. Ja pinta-ala meni lohkolla samassa suhteessa.

Oli kokekeilussa mc halen remmikone, onnstui sillä tehdä aivan yhtä hyvin 160 senttinen tai 120 senttinen paali märästä apilasta. Kumpiakin tuli yhtäö harvakseltaan, sidonta reistas melkein joka paalissa ja paalien muodot oli mitä sattuu, sen voi sanoa ette kasassa pysyneet paalit oli tiukkoja. Paalain oli pellolla 3 tuntia ja valmista saatiin 20 paalia, toiset 3 tuntia ajoin omalla Viconilla ja oli paaleja 60 kasassa. Ja pinta-ala meni lohkolla samassa suhteessa.

siis mchalella tuli yhtä harvakseltaan paaleja riippumatta koosta? ja saman verran/ha kuin Viconilla?

Kyllä pistää miettimään että miten pr*** voi paalikone olla samoissa hinnoissa ku 150hv raktori. Missä mättää???

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 03.11.09 - klo:18:27

Yleensähän tuo käärin kyllä kestää maailmaa vastaan, ja se on se paalain ku hajuaa..  Joten eikö se olisi se elhon inliner systeemi, misä se käärin on paalaimen perässä hinattavana laittena, jonka saa sitte pistää seuravan paalaimen perään kun aika jättää ensimmäisestä..  Eikö semmonen keksintö olisi kaikkein paras?

Ei,ne on kokasteluja vrt kompikone.
Kyllähän Claassin hinta oli muutoksiin nähden vähä kova.07 uniwrappi oli alta 60te,nyt listahinta 92te.

7 terää, pari metriä isompaa ketjua, muutama ratas isommilla hampahilla, vähä isommat paskanpoistoaukot laakerien vieres, ja muuta kosmeettista, muttei todellakaan tuollaisen hinnannousun arvoinen remontti...

Kyllähän se hinnoittelu taitaa perustua aivan muuhun...

Osakkeenomistajien tuottovaatimus, tuottoa pitää saada lamasta huolimatta entiseen malliin, Keskon tuottovaatimus, konekaupasta pitää saada tuottoa entiseen malliin lamasta huolimatta, että saadaan entiset lasipalatsit ja marmoritiskit ylläpidettyä ja uusia tehtyä, lamasta huolimatta tietenkin. No toki jotain tuulimyllynlämmittäjiä on saatu laman varjollakin pois potkittua, mutta... Ja tietenkin se konekaupan käsi urakoijan lompakolla ja taskussa niin syvällä, ettet huomaakkaa. "Sähän tahkoat sillä koneella niin helvetisti rahaa, että konekaupan kuuluu saada siitäkin osansa" (eikä se osa ole enää nykyään mitenkään kohtuullinen osa)

Näin se suunnilleen menee eikä vaikuta, onko kysees A tai K tai joku muu maahantuoja/myyjä. Pienemmät toimijat toki säästää siinä, ettei oo lasipalatseja, mutta jääpähän parempi kate

Ainiinjoo... sitte sille kalliille koneelle pitää saada riittävästi käyttötunteja/hehtaareja jne, että se homma kannattaa, eiku...

Kyllä pistää miettimään että miten pr*** voi paalikone olla samoissa hinnoissa ku 150hv raktori. Missä mättää???

"Se pistää miettimään, kun jotain yrittää..."

Joo ei aina jaksa ymmärtää. Ainiin. Meillä maajusseillahan sitä rahaa piisaa, ku me saarahan niitä tukia ja jos ei konekauppa niitä tukirahoja suoraa saa, ne voirahan aina kierrättää sen urakoottijan lompsan kautta, mutta päätepiste on oltava sama.