No ei kyllä ihan heti uskoisi ?
Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.11.09 - klo:17:40Tässä "viljakriisissä" on erilaista se, että myös satokauden 2008 viljaa on edelleen puolet myymättä. Viljasta 135 €/tonni olisi reilun kaupan hinta. Lehmä syö vuodessa noin 2000 kiloa viljaa (jos lehmää ruokitaan fiksusti, eli ilman täysrehuja ja puolitiivisteitä). Ero nykyiseen tekee siis vain 70-80€/lehmä/vuosi. Mielestäni tämä summa ei maidontuotantoa Suomesta lopettaisi, mutta mahdollistaisi viljantuotannon omavaraisuuden.Tuontivilja??? Haluaako joku sitä??? Miettikää oikeasti mikä riski on jo tuontirypsissä? Pääosa Suomen salmonellaongelmista johtuu tuontirypsistä. Tähän ongelmaan haetaan parhaillaan ratkaisua lämpökäsittelyistä sekä hapotuksista jotka nostavat hintaa 10€/tn. Jos menemme joskus tuontirehuviljaan niin luuletteko hyvät ystävät että se ei toisi maahamme mitään mukanaan? Tai että sitä myytäisiin ilman höyrytystä tai hapotusta?Ja tuosta tuonnista. Ihmetellyt monta kertaa että valitetaan kotimaisen valkuaisen puutetta. Homma olisi ihan helppo korjata. Rypsille vaan oikea tuotantokustannukset kattava hinta jolla viljelijällekin jää vielä voittoa niin varmasti kotimaista (rypsi)valkuaista tulee ihan tarpeeksi.
Tässä "viljakriisissä" on erilaista se, että myös satokauden 2008 viljaa on edelleen puolet myymättä. Viljasta 135 €/tonni olisi reilun kaupan hinta. Lehmä syö vuodessa noin 2000 kiloa viljaa (jos lehmää ruokitaan fiksusti, eli ilman täysrehuja ja puolitiivisteitä). Ero nykyiseen tekee siis vain 70-80€/lehmä/vuosi. Mielestäni tämä summa ei maidontuotantoa Suomesta lopettaisi, mutta mahdollistaisi viljantuotannon omavaraisuuden.Tuontivilja??? Haluaako joku sitä??? Miettikää oikeasti mikä riski on jo tuontirypsissä? Pääosa Suomen salmonellaongelmista johtuu tuontirypsistä. Tähän ongelmaan haetaan parhaillaan ratkaisua lämpökäsittelyistä sekä hapotuksista jotka nostavat hintaa 10€/tn. Jos menemme joskus tuontirehuviljaan niin luuletteko hyvät ystävät että se ei toisi maahamme mitään mukanaan? Tai että sitä myytäisiin ilman höyrytystä tai hapotusta?
Lainaus käyttäjältä: Veeti - 06.11.09 - klo:17:55Viljan ostajat valittavat, että rypsiä ei tule enää entisiä määriä, koska viljely on siirtynyt pohjoiseen päin...johtuen vinksahtaneesta tukipolitiikasta. Tulee muuten c1:llä enemmän tukia rypsille kuin ab-alueella. Taisi tulla vielä c2:llakin enemmän kuin ab:llä.
Viljan ostajat valittavat, että rypsiä ei tule enää entisiä määriä, koska viljely on siirtynyt pohjoiseen päin...johtuen vinksahtaneesta tukipolitiikasta.
Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 06.11.09 - klo:17:57Lainaus käyttäjältä: Veeti - 06.11.09 - klo:17:55Viljan ostajat valittavat, että rypsiä ei tule enää entisiä määriä, koska viljely on siirtynyt pohjoiseen päin...johtuen vinksahtaneesta tukipolitiikasta. Tulee muuten c1:llä enemmän tukia rypsille kuin ab-alueella. Taisi tulla vielä c2:llakin enemmän kuin ab:llä.Niiin, mutta tuleeko enempi tukia, eli onko joku toinen tuki sitten vastaavasti pienempi ?
Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 06.11.09 - klo:18:13Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 06.11.09 - klo:17:57Lainaus käyttäjältä: Veeti - 06.11.09 - klo:17:55Viljan ostajat valittavat, että rypsiä ei tule enää entisiä määriä, koska viljely on siirtynyt pohjoiseen päin...johtuen vinksahtaneesta tukipolitiikasta. Tulee muuten c1:llä enemmän tukia rypsille kuin ab-alueella. Taisi tulla vielä c2:llakin enemmän kuin ab:llä.Niiin, mutta tuleeko enempi tukia, eli onko joku toinen tuki sitten vastaavasti pienempi ?On. Mutta mitäköhän se vaikuttaa siihen että rypsiä kannattaa viljellä pohjoisemmassa paremman tuen turvin? Se jäi vähän hämäräksi tämä sinun logiikkasi?Ja tuossahan nuo tukitasot on aika tarkkaan kasattuina tuostahttp://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75ketjusta:Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 24.09.09 - klo:14:43Otetaas tuosta kasvinviljekyn tuet 2008 vaikka esimerkiksi A B C1 C2 C3 C4Tilatuen tasaosuus 234 186 186 145 145 145LFA-tuki 150 200 200 210 210 210LFA-lisäosa 19 19 19 24 24 24 ------------------------------------- 403 405 405 379 379 379Näihin sitten mm maatalouskalenterissa on laskettu ympäristötuet ja kansalliset tuet mukaan ja saatu seuraavat luvut rehuviljalle kasvitilalla suluissa kansallinen tuki: (30) (46) (97) 540 542 526 530 546 597Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan 540 542 596 600 500 500Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti 540 542 586 587 500 500eli edelleen C3/C4 lukuunottamatta kyllä c-alue on puolensa pitänyt näissäkin kinkereissä? Sitten varsinainen rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin 582 584 668 599 --- ---jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä 540 542 526 535 551 602Tässä nyt c1/c2 jäävät vähän jälkeen mutta c3/c4 vastaavasti nousevat? Mutta sitä VALTAVAA tukieroa ei löydy tästäkään? Mutta jos sitten kotieläintilalla tuo nurmituki niin se on 695 697 617 626 642 693jossa sitten c1/c2/c3 jäävät vähän heikommalle? Vastaavasti rehuvilja kotieläintilalla 695 697 617 621 637 688
Otetaas tuosta kasvinviljekyn tuet 2008 vaikka esimerkiksi A B C1 C2 C3 C4Tilatuen tasaosuus 234 186 186 145 145 145LFA-tuki 150 200 200 210 210 210LFA-lisäosa 19 19 19 24 24 24 ------------------------------------- 403 405 405 379 379 379Näihin sitten mm maatalouskalenterissa on laskettu ympäristötuet ja kansalliset tuet mukaan ja saatu seuraavat luvut rehuviljalle kasvitilalla suluissa kansallinen tuki: (30) (46) (97) 540 542 526 530 546 597Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan 540 542 596 600 500 500Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti 540 542 586 587 500 500eli edelleen C3/C4 lukuunottamatta kyllä c-alue on puolensa pitänyt näissäkin kinkereissä? Sitten varsinainen rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin 582 584 668 599 --- ---jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä 540 542 526 535 551 602Tässä nyt c1/c2 jäävät vähän jälkeen mutta c3/c4 vastaavasti nousevat? Mutta sitä VALTAVAA tukieroa ei löydy tästäkään? Mutta jos sitten kotieläintilalla tuo nurmituki niin se on 695 697 617 626 642 693jossa sitten c1/c2/c3 jäävät vähän heikommalle? Vastaavasti rehuvilja kotieläintilalla 695 697 617 621 637 688
Etkö voi vain lyhyesti kertoa, saako sille helvetin rypsille enempi tukea kokonaisuudessaan vai ei C1 verrattaessa A/B alueeseen ?
Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 06.11.09 - klo:18:21Etkö voi vain lyhyesti kertoa, saako sille helvetin rypsille enempi tukea kokonaisuudessaan vai ei C1 verrattaessa A/B alueeseen ?Anteeksi, minä unohdan aina että kaikilta ei voi edellyttää luetun ymmärtämistä ja numeroiden ymmärtämistä. Tuossahan nuo Maatalouskalenterin kokonaistuet rypsille olivat: A B C1 C2 582 584 668 599 --- ---Onko vielä jotakin johon toivoisit selventävää selitystä?