nautanettiä seuraillessa kiinnittyy huomio että onko c-alueella myytävät eläimet kalliimpia kuin etelä-suomesa? 

ei ole.

ei ole.

hetken hintoja seurattuani väitän että hiehojen osalta on.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 28.10.09 - klo:11:13

ei ole.

hetken hintoja seurattuani väitän että hiehojen osalta on.

Kysyntä sen määrää . Mutta jos sattuis maidon hinta nousemaan päin alkaa monella laajennukset .

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 28.10.09 - klo:11:13

ei ole.

hetken hintoja seurattuani väitän että hiehojen osalta on.

Eli olet eri mieltä ?

Kysymyksenasettelu on väärä. Pitäisi kysyä että maksetaanko hiehoista enemmän C-alueella kuin A tai B alueella. Etelässä on hyviä jalostuskarjoja jotka myyvät eläimiään pohjoiseen. C-alueella myydään paljon käyttöeläimiä vähän yli tonnilla.Tod. näk. myynnissä olevien eläinten hinta on siis etelässä korkeampi kuin pohjoisessa.

Moni etelän tila elää eläinten myynnillä. Fiksu valinta ja vaihtoehto tuottajille jotka eivät kestä alhaista maidon hintaa...

niin, ja aika moni tekee sitä hiehojen kasvatusta myyntiä varten ja heillä tuntuu olevan laatuelukoilla aika kovat hinnat, kun olen kysellyt.

Niin,miten hinnat määritellään????Ja hinta-laatusuhde sitten?Jostain..kuulin,että laajentavalla tilalla parhaimmat rakenne eläimet tulivat etelästä...ja taas ,no ainakin aiemmin maitoa tuli,ainakin tuli...C-alueelta,riippuneeko se konsulentista,miten eläimiä arvostaa vai..?Että valitseeko tuottavat repputissit vai pitempi-ikäiset hitaasti syttyvät  eläimet..??!!

niin, ja aika moni tekee sitä hiehojen kasvatusta myyntiä varten ja heillä tuntuu olevan laatuelukoilla aika kovat hinnat, kun olen kysellyt.

Laatuelukoista voi toki maksaakin hyvän hinnan, mutta laadun kun pääsee hiehon kohdalla arvioimaan vasta vähän myöhemmin.

Niin ja aika moni tekee sitä hiehojen kasvatusta pelkkä rahankiilto silmissään. Kaikenlaisista kippuravarpaista pyydetään tähtitieteellisiä hintoja ja halvoissa karsinaviritelmissä kasvatetut hiehorievut ei meinaa oppia makaamaan parressa, kun eivät moista luksusta ennen oo nähneet. Kaiken huippu on karjanpidon lopettavat, kun loppuunlypsetyistä lehmistä (huomaa tunnearvo) ja oman sonninraiskaamista sukusiitoshiehoista pitäis kans maksaa tähtitieteellisiä summia. ("Kyllähän tuolla on varaa maksaa, ku on kerran niin hienon navetanki rakentanu. Otetaan mitä saadaan, ku kerranki on mahollisuus") Olipa tässä taannoin yks tapaus... Emäntä oli karjaansa lopettelemassa ja piti saada niinjaniin paljon kantturoista "ja sejase on kans kiinnostunu"- vedätys tietenki viä päälle. Pankoon teuraaksi tai myyköön jollekki toiselle sitten, mutta turha se on tieten tahtoen sontaa ostaa. Tyhjä paikka tuottaa toki tappiota, mutta huonon ostoksen aiheuttama vitutus onkin korvaamatonta.

Minä tein joskus Excelin jolla määritettiin hiehojen arvoja. Taulukon paras anti oli se, että hiehon kasvatuskustannus on aika vakio jokaisena kuukautena välillä 3-24 kuukautta. Rehumäärä kasvaa, mutta samalla rehun ry-hinta alenee. Hoitotyö ja mukut/kikut ovat aika vakioita. Vaikeaa on määrittää siis vain tuon kolmen kuukauden ikäisen vasikan ja siemennyksen arvo. Loppu on matematiikkaa.

Jäi vielä sekin pois, että kuivikepaskakarsinapihatos kasvaneista hiehoista ei kannata maksaa teuraan hintaa enempää, vaikka ois kuinka hyvää sukua ja syntyä.

Jäi vielä sekin pois, että kuivikepaskakarsinapihatos kasvaneista hiehoista ei kannata maksaa teuraan hintaa enempää, vaikka ois kuinka hyvää sukua ja syntyä.

Juu! Mätäsorkkaisia ei kannata ostaa, eikä pörrökarvaisia. Hyvä hieho on "ohutnahkainen ja pitkähäntäinen"

Lainaus käyttäjältä: KJL - 02.11.09 - klo:16:03

Jäi vielä sekin pois, että kuivikepaskakarsinapihatos kasvaneista hiehoista ei kannata maksaa teuraan hintaa enempää, vaikka ois kuinka hyvää sukua ja syntyä.

Juu! Mätäsorkkaisia ei kannata ostaa, eikä pörrökarvaisia. Hyvä hieho on "ohutnahkainen ja pitkähäntäinen"

Joskus vaan kauempaa ostaes täytyy luottaa vaikkapa "vapan" jalosteluneuvojiin, jokka ei välttämättä ymmärrä kuinka karsinakuivikepaskapihatos kasvatettu komia hyväsukuinen hyvärakenteinen huippuhieho makaa paskakäytävällä, vaikka vieres on parsipedillä pehmustettu parsi.

Tässäkin toteutuu ns. Beckhapin laki: "Kauneus kertaa aivot on vakio" 

Tässäkin toteutuu ns. Beckhapin laki: "Kauneus kertaa aivot on vakio" 

->rumempi kanttura menee parteen? Ei se ihan toteudu. Omista parsipihatos (hiehopihatto vuodelta 2003) kasvaneista hiehoista ja lehmistä yksikään EI makaa paskakäytävillä olipa siten valioyksilö tai rumempi serkkunsa kysees.