Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän..  Lehemillä on takki päällä omasta takaa..

Vieläkö suunnittelun palkkio on tietty prosenttiosuus kustannusarviosta ?

Ei alenna rakennuskuluja eikä takaa edullisinta rakennusta.

Suomessa rakennuskannan kalleuteen vaikuttavat aika paljon myös määräykset. Lumikuormat ja palokatkot. Jos käytte joskus Virossa katsomassa navettoja, niin huomaatte että rungot tehdään usein 100*100*5 -kokoisista ontoista teräspalkeista. Suomessa pienikin halli vaatii sen 420*420 teräsputken joka on vielä valettu täyteen betonia.

Kylmä halli olisi edullinen. Muuta ongelmaa ei tule kuin sonta voi jäätyä käytäville. Paino sanalla VOI, koska eiväthän nämä navetat jäätymään pääse.

Suomessa tehdään liian hienoa ja teknistä. Syynä ajatellaan olevan kalliin työvoiman joten tämä ongelma hoidetaan vielä kalliimmalla tekniikalla. Todellinen syy hintojen paisumiseen lienee mahdollisuus avustuksiin sekä jo menneisyyttä oleva korkea maidon hinta. Miksi ei olisi tehnyt hyvää ja kallista JOS sen sai puoleen hintaan JA maksuaika voitiin laskea kymmeneen vuoteen? Tilanne on nyt eri. Luulenpa että nyt lama-aikana suunnitellaan navettoja joiden iskukyky on melkoisen hyvä sitten parempina aikoina..

Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?  

luulempa, että omilla rahhoella tehyn ja tuetun rakentamisen kustannuksissa on helevetinmoenen kuilu

Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän..  Lehemillä on takki päällä omasta takaa..

Ei se kylmä navetta laske kustannksia niin merkittävästi. Enemmän kun miettii mitä koneita tarvitsee. Esimerkiksi meillä ostettin lypsyasemalle aivan tuha eroittelu systeemi joka ei edes toimi.  Meillä säästettiin itse tekemällä mahdollisimman paljon. ja jätettettin turhat ritiläpalkit ostamatta. Siinä säästettiin ja saatiin parempi systeemi. Mutta pitää muistaa että koneet on aina halvenpia kuin ihmisten sauraudet, elämän laadun aleminen ja fyysinen jaksamin.

Täällä päin on edelleen delaval-uskonto vahvana, meillä ei ollut onkeksi. Naapurissa        200 000€ kalliimpi paska. Isäntä kiroaa lavalin helvettiin. Lypsy ei toimi (alipaineet heittelee) ruokinta ei toimi (jakaa rehua miten sattuu, antoi 63kiloa lypsävälle 25kiloa täysrehua kerralla, tiedätte miten siinä käy) huolto ei toimi (huoltomiehet eivät saa mitään aikaan). Oneksi ei ole meillä mitään lavalia.

Täällä päin on edelleen delaval-uskonto vahvana, meillä ei ollut onkeksi. Naapurissa        200 000€ kalliimpi paska. Isäntä kiroaa lavalin helvettiin. Lypsy ei toimi (alipaineet heittelee) ruokinta ei toimi (jakaa rehua miten sattuu, antoi 63kiloa lypsävälle 25kiloa täysrehua kerralla, tiedätte miten siinä käy) huolto ei toimi (huoltomiehet eivät saa mitään aikaan). Oneksi ei ole meillä mitään lavalia.

Kun täällä lisäksi on todistettu pohjanmaalaisen metallinjalostuksen saavutuksista, jää jäljelle enää vähän vaihtoehtoja.

Kottikärry ja talikko - siinä ketju verraton

Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?  

Esimerkiksi mitä?

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 10.09.09 - klo:08:48

Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän..  Lehemillä on takki päällä omasta takaa..

Ei se kylmä navetta laske kustannksia niin merkittävästi. Enemmän kun miettii mitä koneita tarvitsee. Esimerkiksi meillä ostettin lypsyasemalle aivan tuha eroittelu systeemi joka ei edes toimi.  Meillä säästettiin itse tekemällä mahdollisimman paljon. ja jätettettin turhat ritiläpalkit ostamatta. Siinä säästettiin ja saatiin parempi systeemi. Mutta pitää muistaa että koneet on aina halvenpia kuin ihmisten sauraudet, elämän laadun aleminen ja fyysinen jaksamin.

Täällä päin on edelleen delaval-uskonto vahvana, meillä ei ollut onkeksi. Naapurissa        200 000€ kalliimpi paska. Isäntä kiroaa lavalin helvettiin. Lypsy ei toimi (alipaineet heittelee) ruokinta ei toimi (jakaa rehua miten sattuu, antoi 63kiloa lypsävälle 25kiloa täysrehua kerralla, tiedätte miten siinä käy) huolto ei toimi (huoltomiehet eivät saa mitään aikaan). Oneksi ei ole meillä mitään lavalia.

Mutta niin äärettömän hyvän aseman saitte aikaiseksi, ettet täällä sitä arvaa mainita 

No maatilan pellervossa oli juttu connexxin navetasta 180 lehmää ja 800000€, vastaava proagrian navetta samaan pihapiiriin olisi maksanut arvion mukaan 1,4 miljoonaa euroa. Yksi syy pro agrian kallimpaan navettaan oli ettei käytetty standardi nosto-ovia vaan kaikki ovet oli mittatilaustöinä tehtäviä. Connexxin navettaan sai kaikki(muistaakseni 6 nosto-ovea ja pari saranaovea) samaan hintaan kuin pro agrian piirtämään navetaan olisi maksanut yksi ovi.


Korjaus se pro agrian piirtämä navetta olikin 120 ammua ja 1,4 miljoonaa euroa. Eli 60 ammua pienempi kuin conexx:in 180 ammun ja 800000€ navetta.

Lainaus käyttäjältä: ukki88 - 10.09.09 - klo:12:19

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 10.09.09 - klo:08:48

Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän..  Lehemillä on takki päällä omasta takaa..

Ei se kylmä navetta laske kustannksia niin merkittävästi. Enemmän kun miettii mitä koneita tarvitsee. Esimerkiksi meillä ostettin lypsyasemalle aivan tuha eroittelu systeemi joka ei edes toimi.  Meillä säästettiin itse tekemällä mahdollisimman paljon. ja jätettettin turhat ritiläpalkit ostamatta. Siinä säästettiin ja saatiin parempi systeemi. Mutta pitää muistaa että koneet on aina halvenpia kuin ihmisten sauraudet, elämän laadun aleminen ja fyysinen jaksamin.

Täällä päin on edelleen delaval-uskonto vahvana, meillä ei ollut onkeksi. Naapurissa        200 000€ kalliimpi paska. Isäntä kiroaa lavalin helvettiin. Lypsy ei toimi (alipaineet heittelee) ruokinta ei toimi (jakaa rehua miten sattuu, antoi 63kiloa lypsävälle 25kiloa täysrehua kerralla, tiedätte miten siinä käy) huolto ei toimi (huoltomiehet eivät saa mitään aikaan). Oneksi ei ole meillä mitään lavalia.

Mutta niin äärettömän hyvän aseman saitte aikaiseksi, ettet täällä sitä arvaa mainita 

Westfalia on siinäkin huollon saatavuudessa ollut ogelmia, mutta eipä sitä ole tarvinnut. Nyt on tullut lisää huoltomiehiäkin lisää.
Ja toi pro rahastus jätettiin pois ensimmäisenä yksi rahareikä vähemmän

Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?  

Kestäähän pesubetoni lapsille asti ,toki tekniikka on vuosikymmen sitten jo vanhentunut 

Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?  

ape äijä on kaivautunut syvälle pesubetoni bunkkeriinsa puolustamaan hyviksi kokemiansa arvoja

mutta kuinka edistyy edamin halkojen kuivausliiteri karkasiko kustannus-arvio ja keuliko jopo käsistä

Suomessa rakennuskannan kalleuteen vaikuttavat aika paljon myös määräykset. Lumikuormat ja palokatkot. Jos käytte joskus Virossa katsomassa navettoja, niin huomaatte että rungot tehdään usein 100*100*5 -kokoisista ontoista teräspalkeista. Suomessa pienikin halli vaatii sen 420*420 teräsputken joka on vielä valettu täyteen betonia.

Kylmä halli olisi edullinen. Muuta ongelmaa ei tule kuin sonta voi jäätyä käytäville. Paino sanalla VOI, koska eiväthän nämä navetat jäätymään pääse.

Suomessa tehdään liian hienoa ja teknistä. Syynä ajatellaan olevan kalliin työvoiman joten tämä ongelma hoidetaan vielä kalliimmalla tekniikalla. Todellinen syy hintojen paisumiseen lienee mahdollisuus avustuksiin sekä jo menneisyyttä oleva korkea maidon hinta. Miksi ei olisi tehnyt hyvää ja kallista JOS sen sai puoleen hintaan JA maksuaika voitiin laskea kymmeneen vuoteen? Tilanne on nyt eri. Luulenpa että nyt lama-aikana suunnitellaan navettoja joiden iskukyky on melkoisen hyvä sitten parempina aikoina..

Kylmä halli olis edullinen joo, tai sitten tuuliverho/nostopanelilaitos.
Mutten kuitenkaan oiken usko siihen  että se on mikään ratkaisu tähän kokonaisuuteen.

Virossa ja muualla alhaisen kustannuksen/eläinpaikka selittää osaltaan myös eläinten suuri määrä/tila. Onhan siinä eroa jos jakajia on 600 tai 60, kun se 10 kertaa isompi ei kuitenkaan ole 10 kertaa kalliimpi.

Ylipäätään kirvesmieshommat on suomessa ylihinnoiteltuja, verrattuna muihin maihin. Mutta sitten tulee myös se nopeus. Nopea timpuri tekee kolmen hitaan hommat. Mikä hänelle on sitten se oikea hinta? Eikä kirvesmieskään ole syypää navettojen kalleuteen. Hyvin tehty on kuiten pitkän päälle edullinen.

ja onneksi navetat maksaa ei pähän jokaisella ole 1000 lehmää ja siitä seuraavaa ylituotantoa joka olisi vielä isompi kuin nyt. Pitäähän raha saada kiertämään että järjestelmä toimii.