On niin vilkasta keskustelua ettei meinaa perässä pysyä…
Jotain epäloogista on yleensä järkevän Adaminkin jutuissa.
Perustelen asiaa lähinnä sillä, että tuotantoon suhteutettuna vilja on jo nyt tuetuin maatalouden osa. Jokaista tuotettua viljatonnia kohti tukea on reilu 100 euroa, eikä suhteelliset edellytykset ole niin nopeasti paranemassa. Lähinnä ihmetyttää tämä asenne, josta maitomiehiä syytätte: kaikkien pitää saada viljellä sitä mitä osaa tai sitten on oltava jokin lhp:n tapainen pelastusrengas. Miksi näin?
En ymmärrä kritiikkiä sitä kohtaan, että koitetaan ratkaista vilja-alan ongelmia. Meillä on liikaa rehuviljaa. Ajattelen asian niin, että on viljelijöitä, jotka laskevat kumpi kannattaa paremmin. Näennäinen rehuviljan viljely vai peltojen kesannointi. Nyt on sellainen tilanne, että pitää viljellä peltoja saadakseen paremmat tuet. Jos LHP alaa saisi enemmän, olisi isompi houkutus lopettaa puuhastelu ja siirtyä maisemanhoitajaksi. Mikä tässä on pahasta? Käytännössä on sama onko pelto viljalla vai LHP:nä koska tuet on kutakuinkin samat. Mun mielestäni olisi ympäristön, luonnonvarojen säästämisen, kaiken viljelyyn liittyvän kulutuksen kannalta parempi, että hyödytön viljely korvautuisi maisemanhoidolla. Ne joita homma kiinnostaa, saisivat viljellä ja ne joita ei, saisivat viettää maisemanhoitajan päiviä Esson baarissa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että karjaporukka pelkää tästä aiheutuvia uhkakuvia. Rehuviljan hinnan nousu, pellon saannin vaikeutuminen ja ihan pelkkä kateus.
Mutta tosiasia on, että ei tämmöinen alle sadan euron oleva viljanhinnoittelu ole mistään kotoisin. Kyllä se täytyy karjamiehenkin ymmärtää. Jos ei LHP vaihtoehto kelpaa, niin mikä systeemi sitten on parempi. Jonkinlainen takuuhinta tms. pitäisi olla, mutta kuinka se toteutetaan. Siinä haastan karjamiehet mukaan kehityskeskusteluun.
