Jos jollakulla on ylimääräistä rahaa ajaa talvilaadulla, niin kulutus on ainakin viis prossaa heti suurempi..

Oma porilaiseni painaa 5,7 pöydällä 12tn säiliö tyhjänä. Vanhat 600-sarjan peltilootat on asia erikseen. Näyttää tuo NH 6050 olevan ihan samoisaa lukemissa.

Oma porilaiseni painaa 5,7 pöydällä 12tn säiliö tyhjänä. Vanhat 600-sarjan peltilootat on asia erikseen. Näyttää tuo NH 6050 olevan ihan samoisaa lukemissa.

EI aivan ole, vaikka luettelossa niin lukisikin; Puimuri on ilmoitettu n. 11 tn painoiseksi ilman pöytää ja lisävarusteita. Pöydästä (20ft) tulee paritonnia ja ruumentenlevittäjistä, yms. tulee viitisensataa päälle. Tyhjäpaino noin 13 500 kiloa. Tämän päälle 7,5 mottia viljaa, esim. kuivahkoa vehnää on noin 6000 kiloa. Tällöin kokonaispainoksi muodostuu 19 500 kiloa.

Voi toki olla, ettei Sampojenkaan painot ole ilmoitettu pöytien kanssa. Pöydät kun eivät ole nykypuimureissa enää koneen kiinteää kokonaisuutta vaan voit valita haluamasi mallin tarpeidesi mukaan! Muutoin tuo 3000-sarja on jo hieman jyhkeämmin toteutettu, mutta vierestä seuranneena koneen puintijälki ei vieläkään hivele silmää. Naapurin puinteja vuosia seuranneena osasin pysyä kyseisestä merkistä ja mallisarjasta erossa. En toki väitä etteikö osa syynä likaiseen tavaraan voisi olla penkin ja ratin välissäkin...?

Sisutiisselille soppa maistuu.  3h,  4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.

Uusi mittaus. 4,8h,  5,8ha yhessä lohkossa, olkia ei silputtu, siirtoajoa n.6km, 83L.  17,3L/h,  14,3L/ha, 3,87L/kuivaohratonni.

Kyllä 2-kelakone on irtipuinnilta aina 1-kelaista tehokkaampi. Puhtaus on sensijaan paljolti kiinni kuskin taidoista.
Olen joutunut ostamaan viljaa varsin paljon vuosien varrella.
Merkille on ollut pantava että toiset saa "historic" luokan koneilla aivan priimapuhdasta jälkeä ja toiset taas uusilla "super turbo xlx" koneilla on ajaneet säiliöön lähes kaiken mitä terä leikkaa.
Millaista ajonopeutta pidät 20-jalkaisella terällä NH6050 esim ohralla ja vaikka n.5000 sadolla?
Itsellä tulee öljykasvien puintia n. 100ha vuosittain ja nehän tahtoo "rähmätä" koneen sisältä perusteellisesti. Onko NH helppo puhdistaa tällaisesta liasta?

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 05.09.09 - klo:11:24

Oma porilaiseni painaa 5,7 pöydällä 12tn säiliö tyhjänä. Vanhat 600-sarjan peltilootat on asia erikseen. Näyttää tuo NH 6050 olevan ihan samoisaa lukemissa.

EI aivan ole, vaikka luettelossa niin lukisikin; Puimuri on ilmoitettu n. 11 tn painoiseksi ilman pöytää ja lisävarusteita. Pöydästä (20ft) tulee paritonnia ja ruumentenlevittäjistä, yms. tulee viitisensataa päälle. Tyhjäpaino noin 13 500 kiloa. Tämän päälle 7,5 mottia viljaa, esim. kuivahkoa vehnää on noin 6000 kiloa. Tällöin kokonaispainoksi muodostuu 19 500 kiloa.

...akselipainot ja silleen... Veikkaanpa, että liika on aina liikaa äläkä ny sit ala selittään mitää isoista renkaista...

Kyllä 2-kelakone on irtipuinnilta aina 1-kelaista tehokkaampi. Puhtaus on sensijaan paljolti kiinni kuskin taidoista.
Olen joutunut ostamaan viljaa varsin paljon vuosien varrella.
Merkille on ollut pantava että toiset saa "historic" luokan koneilla aivan priimapuhdasta jälkeä ja toiset taas uusilla "super turbo xlx" koneilla on ajaneet säiliöön lähes kaiken mitä terä leikkaa.
Millaista ajonopeutta pidät 20-jalkaisella terällä NH6050 esim ohralla ja vaikka n.5000 sadolla?
Itsellä tulee öljykasvien puintia n. 100ha vuosittain ja nehän tahtoo "rähmätä" koneen sisältä perusteellisesti. Onko NH helppo puhdistaa tällaisesta liasta?

Ajonopeus vaihtelee suuresti oljen määrästä ja tavaran tuoreudesta riippuen. Alle 20 kosteuksista, 5 tn lyhyt kortista mallasohrasatoa puidessa nopeus on noin luokkaa 6-7 km/h. Hieman kuivanutta alle 3 tn satoa saa päästellä niin lujaa kuin keskialueen vaihteella pääsee, eli n. 14,5 km/h. Puolestaan runsas olkista hieman kosteaa syysvehnää kone ei siedä juuri yli 4 km/h vauhtia, kun alkaa tulla yli, normaalisti seuloilta. Tuplapuintikela ei juuri päästä tavaraa kohlimille muualla kuin juolavehnäisissä kohdissa, joten tappiot sitä kautta ovat melko harvinaisia.

NH valittiin suurelta osin juuri puhdistettavuuden vuoksi. Keski-isoissa puimureissa ei ole Sampon 3000-sarjalaisen, NH CS/CSX- ja JD Brassi-mallien lisäksi juuri muita helpohkosti puhdistettavia puimureita. Kahdesta jälkimmäisestäkin keltainen on kuitenkin mielestäni simppelimpi. NH:n heittokuljettimen etuosan saa irti, samoin seulat lähtee pois melko vaivattomasti, etenkin kahteen pekkaan. Heittokuljettimen loppuosa on kuitenkin kiinteä, joten vaatii melkeinpä sisälle kipuamista ja painepesuria, jos menee pahaan möhnään (pienen kerroksen saa tarvittaessa raaputettua sivuluukuista). Näin tein viime vuonna rypsin puinnin jälkeen. Perus lajikkeiden väliset puhdistukset ovat puolestaan todella helppoja; juuri toissapäivänä puhdistin koneen totaalisesti kolmeen kertaan, sateiden alta puitavien kiirreellisten eri lajikkeiden vuoksi...

Lainaus käyttäjältä: Shield - 05.09.09 - klo:12:42

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 05.09.09 - klo:11:24

Oma porilaiseni painaa 5,7 pöydällä 12tn säiliö tyhjänä. Vanhat 600-sarjan peltilootat on asia erikseen. Näyttää tuo NH 6050 olevan ihan samoisaa lukemissa.

EI aivan ole, vaikka luettelossa niin lukisikin; Puimuri on ilmoitettu n. 11 tn painoiseksi ilman pöytää ja lisävarusteita. Pöydästä (20ft) tulee paritonnia ja ruumentenlevittäjistä, yms. tulee viitisensataa päälle. Tyhjäpaino noin 13 500 kiloa. Tämän päälle 7,5 mottia viljaa, esim. kuivahkoa vehnää on noin 6000 kiloa. Tällöin kokonaispainoksi muodostuu 19 500 kiloa.

...akselipainot ja silleen... Veikkaanpa, että liika on aina liikaa äläkä ny sit ala selittään mitää isoista renkaista...

...Tiedossa!

Lainaus käyttäjältä: KJL - 05.09.09 - klo:20:05

...akselipainot ja silleen... Veikkaanpa, että liika on aina liikaa äläkä ny sit ala selittään mitää isoista renkaista...

...Tiedossa!

No joillakin maalajeilla voi olla ihan sama mitä akselipaino on, mutta kyseisillä mailla on sitte jotain muuta jännää ongelmaa... Mutta hyvä, että on tiedossa - beigekin.

Lainaus käyttäjältä: Shield - 05.09.09 - klo:21:23

Lainaus käyttäjältä: KJL - 05.09.09 - klo:20:05

...akselipainot ja silleen... Veikkaanpa, että liika on aina liikaa äläkä ny sit ala selittään mitää isoista renkaista...

...Tiedossa!

No joillakin maalajeilla voi olla ihan sama mitä akselipaino on, mutta kyseisillä mailla on sitte jotain muuta jännää ongelmaa... Mutta hyvä, että on tiedossa - beigekin.

Ollaan pyritty välttää täysillä säiliöillä ajoa märillä pelloilla ja renkaistus on kunnossa, joskaan ei poista maan tiivistymistä syvemmältä. Suorakylvö ja viherkesantokierto koko pinta-alalla parantanut maan yleistä kantavuutta. Ojitukset ja pintojen muodot laitettu melko hyvin kuntoon yms. eli lähes kaikki mahdollinen tehty tilanteen hallitsemiseksi? Muutoinhan CS on vielä "melko kevyt" kone. NH CX/CR-mallisarjojen painot alkavat 16 tonnista + pöydän paino, joten puhutaan helposti säiliöt täynnä kymmennentuhatta kiloa raskaammasta raudasta...ja näitäkin Suomesta löytyy!

Lainaus käyttäjältä: Kaupoi - 03.09.09 - klo:20:42

Sisutiisselille soppa maistuu.  3h,  4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.

Uusi mittaus. 4,8h,  5,8ha yhessä lohkossa, olkia ei silputtu, siirtoajoa n.6km, 83L.  17,3L/h,  14,3L/ha, 3,87L/kuivaohratonni.

Äkkiseltään räknäillen,kuinka hiljaa ajat vai mikä syynä ko. tuntitehoon/kulutukseen? Kun äkkiseltään aika kauan mennyt ko. lohkolla,vaikka olisi huonokuntoista tietäkin tuo siirtoajo. Ainakin satotason osalta?


Onko mitään positiivista kerrottavaa tästä "uudesta" koneesta verrattuna vanhaan?

Kaverilla viime vuonna tullut 2065,ja sillä kulutukset myös juhlavia ellei anna palaa tappiomittaria seuraillen. Aluksi oli järkytys kulutuksien osalta mutta vauhdin lisääminen vaikuttui vain puintitehoon ja hehtaarikulutukseen,tuntikulutus säilyi sunnilleen ennallaan.

Kulutksien vertaaminen eripuolilla maata hiukan hämäävää,mitä pohjoisemmaksi mennään,sitä pitempi kortisia kasvustot suhteessa jyvämassaan.  Hyvänä esimerkkinä tänä vuonna ensimmäisenä puimani Voitto-ohra kaverille, 7.5 hehtaaria,kuivattu sato 5.2tn/ha ja Mchalella paalattuja paaleja ko. lohkolta 69Kpl. Enkä puinut mitenkään lyhyeen sänkeen,kasvusto oli keskimääräistä.
Tuoresadoltaan 8.2tn/ha ohrassa oli normivankka olki,paaleja lienee tullut pitkälle toistakymmentä hehtaarilta.

Shield olet näkyjään pohdiskellut täysin samoja koneita kuin minäkin. Brassi JDt totesin lähes toivottomiksi putsata kunnolla. NH oli kohtuu hyvä mutta Sampo vei voiton.Seulat viettopinnat ja kohlinten puhjat kun voi irroittaa ja pestä vaikka painenpesurilla. Irroitus vie 1 mieheltä maks 10 min.
Hintaero 2v sitten oli hyvin pieni NH6050/SR3065
Puintinopeudet on suunnilleen samoja mita kotimaisella "kikottimella" pystyy ajelemaan. Nykyinen koneeni on toinen 3000-sarjalainen minulla. Eroa vanhempaan on pidempi seulasto + seulojen tyyppi ja CSP ravistelija sylinteri kohlinten päällä. Sampo on tunnetusti ajanut tavaraa yli kohlimilta,CSP auttaa tähän huomattavasti. Sitä enemmän mitä kosteampi olki on.
Nyt ottaisin 6,1m pöydän 5,7 sijaan jos saisi vaihtaa. On raskasta ajella kovilla nopeuksilla heikoissa kasvustoissa jotta saisi koneeseen tavaraa tarpeeksi ja puititulos olisi laadukas.
Miten 2-kela kone reagoi jos heikossa kasvustossa ei nosta nopeutta, heikkeneekö puintijälki? (Vihneitä kiinni ohrassa tai vehnän sekaan puhtaaksipuimattomia jyviä)

Shield olet näkyjään pohdiskellut täysin samoja koneita kuin minäkin. Brassi JDt totesin lähes toivottomiksi putsata kunnolla. NH oli kohtuu hyvä mutta Sampo vei voiton.Seulat viettopinnat ja kohlinten puhjat kun voi irroittaa ja pestä vaikka painenpesurilla. Irroitus vie 1 mieheltä maks 10 min.
Hintaero 2v sitten oli hyvin pieni NH6050/SR3065
Puintinopeudet on suunnilleen samoja mita kotimaisella "kikottimella" pystyy ajelemaan. Nykyinen koneeni on toinen 3000-sarjalainen minulla. Eroa vanhempaan on pidempi seulasto + seulojen tyyppi ja CSP ravistelija sylinteri kohlinten päällä. Sampo on tunnetusti ajanut tavaraa yli kohlimilta,CSP auttaa tähän huomattavasti. Sitä enemmän mitä kosteampi olki on.
Nyt ottaisin 6,1m pöydän 5,7 sijaan jos saisi vaihtaa. On raskasta ajella kovilla nopeuksilla heikoissa kasvustoissa jotta saisi koneeseen tavaraa tarpeeksi ja puititulos olisi laadukas.
Miten 2-kela kone reagoi jos heikossa kasvustossa ei nosta nopeutta, heikkeneekö puintijälki? (Vihneitä kiinni ohrassa tai vehnän sekaan puhtaaksipuimattomia jyviä)

Brassi Jontikat ovat kuitenkin huomattavasti helpompia putsata kuin saksan versiot. Niissä kun säiliö on todella epämääräisen muotoinen ja puhdistusreiät olemattomat. Samoin tyhjennysjärjestelmä nousu ja vaaraputkineen jättää viljaa uumeniinsa (CS tyhjennysputki tyhjenee alhaalta täysin tyhjäksi). Seulojen alla viljaruuvin pohja pultattu ja rajaisruuvi ei ole lainkaan avattavissa. Samoin heittokuljettimen korvaavien kuljetusruuvien pohjat todella vaikeat puhdistettavat, joten W- ja T-sarjat eivät ainakaan sovellu siemenviljelijöille (vaikka tiedän niitä kyseisissä töissä Suomessakin olevan)!

...Mutta takaisin asiaan eli NH:n puintitulokseen; Olen pyrkinyt kaiken aikaa ajaa tappiomittarin tuntumassa, joten kovasti ei ole kokemusta liian hitaasta etenemisestä. Tietysti laot ovat asia erikseen ja silloin on tupannut tavaran laatu myös säiliössä helposti heikkenemään (yllätys!). Sen olen huomannut, että joissain tilanteissa 2-kela järjestelmä aikaansaa kyllä enemmän olkisilppua seuloille ja tätä kautta myös säiliöön. Toki toisenkin kelan nopeuden ja varstasillan välin voi tällaisessa tapauksessa säätää tilanteeseen sopivaksi. Tällaisia alueita ollut pinta-alallisesti kuitenkin niin vähän, ettei ylimääräisiä säätöjä ole jaksanut tätä varten tehdä. Vihneiden irtipuintiin laitteessa on käännettävät hankauslevyt mallia pika, joita en ole vielä joutunut kokeilemaan. Muutoin vihneiden irtipuinnissa ei ole vielä ilmennyt ongelmia. Tähän asti ollut kaikin puolin erittäin tyytyväinen laitteen puintijälkeen!

Lainaus käyttäjältä: Kaupoi - 03.09.09 - klo:20:42

Sisutiisselille soppa maistuu.  3h,  4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.

Uusi mittaus. 4,8h,  5,8ha yhessä lohkossa, olkia ei silputtu, siirtoajoa n.6km, 83L.  17,3L/h,  14,3L/ha, 3,87L/kuivaohratonni.

Vieläkö mitattaan?
5,5h,   5,93ha kahessa vierekkäisissä lohkoissa. Olet silipuksi, siirtoajoa n.22km, n.70%purku rinnalta. 128L.  23,3L/h,  22,1L/ha, n.3,8L/kuivaohratonni.
Näyttäs silippuri nostavan kulutusta aika palijo.

~120l tankkasin viimeksi. Sillä puitiin ~290hl tuoreena vehnää, ala jotain 4,5ha + 7ha rypsiä, ajonopeus 3,5km/h. 10,5l/ha suunnilleen, sampo 2055 ja siirtoajoa reilu 15km.

Meillä kotimainen 32 jalkainen ottaa semmosen 30 litraa tunnissa.

Mittaripumput on ollut jo kauan ja mielenkiinnosta näitä on kateltu.

SR 600 2 kappaletta, nää menee aika tarkaan 8 litraa hehtaaria kohden, ohralla jää selvästi alle. SR 690 turbo viekin sit huomattavasti enämpi, hehtaaria kohti menee arviolta liki 15 litraa.

Mut toi erohan nyt tulee tietty polttoainelaitteista, noi vanhemmat Sampot CAV laitteilla ja ne koneethan on tunnetusti pihimpiä kuin BOsCH rivari. Mut kyllä 690 turbollisena sit vääntääkin eri malliin, ja toki siinä tiuhempi silppuri ja pitkä tyhjööputkikin verottaa omansa.