Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Tiimo - 02.09.09 - klo:20:21
-
Paljonko puimurit vie polttoainetta hehtaarilla?
Oma "kelvoton kotimainen linnavuoren 7,4 litran moottorilla" on tänä syksynä kuluttanut 8 l/ha.
Mitattu tähän mennessä puidulle 135ha:lle. Puitu on ohraa ja kauraa. Satotasot yli 5000kg/ha (kaikki on ajettu vaaan läpi)
-
Kiinnostais tietää itseäkin. Määrittäminen on vaan hankalaa, kun ei ole polttoainemittaria farmarisäiliön yhteydessä. Voisi tietysti tehdä laskutoimituksia ja laittaa merkit tankin mittaletkuun (Sampo), mutta vähän epätarkka menetelmä tämäkin. Polttoaineen kulutus eri töissä jää muissakin hommissa aika epäselväksi, mutta ei oikein viitsi investoida siihen mittariin vain tämän tiedon takia. Ehtii tankkailemaan tolla veivilläkin.
-
Tuossa 8-11L/ hehtaari välillä vaihtelee jontikan kulutus. Riippuu silputaanko oljet, ajonopeudesta, lohkon mallista ym ym. Tc 54 nyykkärin omistaja moitti lähes 20 litran hehtaari kulustusta :o
-
Perkinssi vie jotain 8-10l/ha 8)
-
Tänä syksynä puinut lähinnä murskeviljoja,korsi vihreää ja vaatii voimaa. Kulutukset 11-15l/ha. Sadot olleet hyviä.
Tuo korkein kulutus tuli eilen,kasvusto kosteaa,tyhjennykset paikallaan ja noin 80% laossa. Ohraa lähti 8.2 tonnia hehtaarilta,tuoreena :) Meni tunti hehtaarilla,mikä hitainta puintia tänä syksynä. Tais mennä myös vähiten polttoainetta per tunti,kiitos eestaas ajon läpikasvaneen heinän vuoksi.
Näin kuuskasin CAT-perkiisseli, aiempi viiskasin vapari kone vei vähemmän hehtaarille/tonnille/tunnissa.
-
Sisutiisselille soppa maistuu. 3h, 4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.
-
Mikähän siihen kulutukseen puimurissa eniten vaikuttaa. Uskoisin sen olevan jokin muu kuin moottori. Samaa epäilen monissa muissakin koneissa. Laitteen kokonaishyötysuhde kun riippuu monesta. Myös ohjausjärjestelmällä oma osuutensa.
Perusteluna se, että liki kaikilla moottorivalmistajilla ominaiskulutus pyörii todistetusti luokassa 200 g/kWh molemmin puolin. Jos käytetään esimerkkinä Sampo 2085 puimuria, jossa nimellisteho jotain 135kW. Dieselin tiheys apaut 0,85 kg/litra. Tällöin jokaista kWh kohti kulutus on noin 0,235 litraa. Eli jos kyseisessä sampossa puintikoneisto, silppuri ja koneen liikuttelu rasittaa moottoria keskimäärin 100kW teholla, niin kulutus on 23,5 l/h.
Moottorivalmistajien hyötysuhde-ero ei tee tuohon kovin suurta muutosta. Huippumoottori voisi olla 190g/kWh, jolloin vastaavasti laskettuna kulutus päätyy lukemaan 22,4 l/h.
Eli ei se moottori ainakaan yksin selitä isoja eroja. Suurimmat erot taitavat tulla mittausvirheestä (sorry). Seuraavaksi suurin tai sitten se kaikkein suurin on puintiolosuhteiden erilaisuus.
Kulutuksen suhteen jossan listan puolivälissä tulee puimureiden tekniset erot.
Vai mitä?
-
Tosiaan on soppa maistunut 2085 Sampolle.
Oma koneeni on Sampo 3065 250 hp koneella 5,7 pöydällä.
Tänään tuli tämän vuoden puinteja mittariin 147 ha ja naftaa on tankattu 1193l. 8,12 l/ha sisältäen siirtoajot.
Valtaosa tähänastisista puinnista on ohraa ja vähän kauraa, kaikki oljet silpuksi.
Sisu dieseliä on aina moitittu janoisksi, mutta ei ainakaan tästä koneesta voi niin sanoa. POSITIIVINEN YLLÄTYS!
-
Mikähän siihen kulutukseen puimurissa eniten vaikuttaa. Uskoisin sen olevan jokin muu kuin moottori. Samaa epäilen monissa muissakin koneissa. Laitteen kokonaishyötysuhde kun riippuu monesta. Myös ohjausjärjestelmällä oma osuutensa.
Perusteluna se, että liki kaikilla moottorivalmistajilla ominaiskulutus pyörii todistetusti luokassa 200 g/kWh molemmin puolin. Jos käytetään esimerkkinä Sampo 2085 puimuria, jossa nimellisteho jotain 135kW. Dieselin tiheys apaut 0,85 kg/litra. Tällöin jokaista kWh kohti kulutus on noin 0,235 litraa. Eli jos kyseisessä sampossa puintikoneisto, silppuri ja koneen liikuttelu rasittaa moottoria keskimäärin 100kW teholla, niin kulutus on 23,5 l/h.
Moottorivalmistajien hyötysuhde-ero ei tee tuohon kovin suurta muutosta. Huippumoottori voisi olla 190g/kWh, jolloin vastaavasti laskettuna kulutus päätyy lukemaan 22,4 l/h.
Eli ei se moottori ainakaan yksin selitä isoja eroja. Suurimmat erot taitavat tulla mittausvirheestä (sorry). Seuraavaksi suurin tai sitten se kaikkein suurin on puintiolosuhteiden erilaisuus.
Kulutuksen suhteen jossan listan puolivälissä tulee puimureiden tekniset erot.
Vai mitä?
Niin traktoripuolella ominaiskulutuksessa taisi olla edellissä KV:n vertailussa ainakin 20 % ero huonoimman ja parhaimman välillä. No, sisussa tais olla siinä testissä jotain vikaa mutta erot joka tapauksessa luokkaa 10-20 %.
Moottorin ominaisuuksien lisäksi tulee mielestäni olosuhteet, puimurin tekniiikka ja itse puimamies, ehkä tuossa järjestyksessä.
Isäntien mittausvirheeseen en usko. Ne jotka näitä mittailee niin niillä on mittarit tankeissa ja ei niillä kovinkaan isoja virheitä voi saada aikaiseksi. jotain prosentteja
-
Mikähän siihen kulutukseen puimurissa eniten vaikuttaa. Uskoisin sen olevan jokin muu kuin moottori. Samaa epäilen monissa muissakin koneissa. Laitteen kokonaishyötysuhde kun riippuu monesta. Myös ohjausjärjestelmällä oma osuutensa.
Perusteluna se, että liki kaikilla moottorivalmistajilla ominaiskulutus pyörii todistetusti luokassa 200 g/kWh molemmin puolin. Jos käytetään esimerkkinä Sampo 2085 puimuria, jossa nimellisteho jotain 135kW. Dieselin tiheys apaut 0,85 kg/litra. Tällöin jokaista kWh kohti kulutus on noin 0,235 litraa. Eli jos kyseisessä sampossa puintikoneisto, silppuri ja koneen liikuttelu rasittaa moottoria keskimäärin 100kW teholla, niin kulutus on 23,5 l/h.
Moottorivalmistajien hyötysuhde-ero ei tee tuohon kovin suurta muutosta. Huippumoottori voisi olla 190g/kWh, jolloin vastaavasti laskettuna kulutus päätyy lukemaan 22,4 l/h.
Eli ei se moottori ainakaan yksin selitä isoja eroja. Suurimmat erot taitavat tulla mittausvirheestä (sorry). Seuraavaksi suurin tai sitten se kaikkein suurin on puintiolosuhteiden erilaisuus.
Kulutuksen suhteen jossan listan puolivälissä tulee puimureiden tekniset erot.
Vai mitä?
Niin traktoripuolella ominaiskulutuksessa taisi olla edellissä KV:n vertailussa ainakin 20 % ero huonoimman ja parhaimman välillä. No, sisussa tais olla siinä testissä jotain vikaa mutta erot joka tapauksessa luokkaa 10-20 %.
Moottorin ominaisuuksien lisäksi tulee mielestäni olosuhteet, puimurin tekniiikka ja itse puimamies, ehkä tuossa järjestyksessä.
Isäntien mittausvirheeseen en usko. Ne jotka näitä mittailee niin niillä on mittarit tankeissa ja ei niillä kovinkaan isoja virheitä voi saada aikaiseksi. jotain prosentteja
4ha kolmessa palassa, saahan siinä hyvät litralukemat per hehtaari.
-
JD 950 vuosimalli 1973. Suora kutonen, 8 l hehtaarilla (45min) josta puoli litraa vuotoja ja litra pakoputkesta raakana.
Eipä puimuri paljoa kuluta, harvoin ne täydellä teholla käyvät. Sinä joka laskit nämä maksimikulutukset täydellä teholla, niin laske tuo toisinpäin. Eli laske millä teholla nämä puimurit ovat oikeasti käyneet koska kulutukset ovat näin pieniä. Tästä voisi saada kiinnostavia tietoja todellisista tehontarpeista.
Joskus tällä tavalla laskin, että 4 siipisen sarka-auran (14 tuumaa) vetoon olisi KESKIMÄÄRIN riittänyt 28 hevosvoimainen traktori... Siis ihan perustuen energiankulutukseen ja oikeaan peltoon ja työhön.
-
Mikähän siihen kulutukseen puimurissa eniten vaikuttaa.
Runsas olokisato, tuplakela ja "suurtehosilppuri"?
Onhan tuota asiaa tutkittu aiemminki http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=13&t=4940&p=40455#p40455
-
Sisutiisselille soppa maistuu. 3h, 4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.
Sen verran on tuosta asiasta kokemusta, että kun keväällä petti traktorin eturistikko,ja sain lainaksi naapurilta Valtran äkeineen päivineen, niin meinasi löysät päästä housuun, kun lainasession jälkeen tankkasin säiliön täyteen. Toki tuli valmistakin, 7.5 metrinen äjes perässä, mutta kyllä oli nälkä sillä! laskin kulutuksen silloin, mutta pää on senkin tiedon itsestään hävittänyt.
Oma kotimainen leikkuuajopuimakone, jossa on taivaan kiitos Perkins,pihistelee polttoainetta 8 litran tietämiin hehtaarilla.
-
Sisutiisselille soppa maistuu. 3h, 4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.
Sen verran on tuosta asiasta kokemusta, että kun keväällä petti traktorin eturistikko,ja sain lainaksi naapurilta Valtran äkeineen päivineen, niin meinasi löysät päästä housuun, kun lainasession jälkeen tankkasin säiliön täyteen. Toki tuli valmistakin, 7.5 metrinen äjes perässä, mutta kyllä oli nälkä sillä! laskin kulutuksen silloin, mutta pää on senkin tiedon itsestään hävittänyt.
Oma kotimainen leikkuuajopuimakone, jossa on taivaan kiitos Perkins,pihistelee polttoainetta 8 litran tietämiin hehtaarilla.
ongelmallista tuo kulutuksen mittaus on LUOTETTAVASTI normaaliolosuhteissa. jos kone erisuuntaan kallellaan tankatessa ja tankkiin menee 8l vähempi löpöä kun toiseen, eikö tästä saada jo litran kulutusero normityöpäivän ( 8h ) aikana :-\ :-\ :-\ :-\
-
ongelmallista tuo kulutuksen mittaus on LUOTETTAVASTI normaaliolosuhteissa. jos kone erisuuntaan kallellaan tankatessa ja tankkiin menee 8l vähempi löpöä kun toiseen, eikö tästä saada jo litran kulutusero normityöpäivän ( 8h ) aikana :-\ :-\ :-\ :-\
Meleko suuria korkeuseroja pitää tankkauspaikalla olla, että tommosia eroja saa aikaseksi ?-) Sampon tankissa on korkki on 20-30cm tankin yläreunaa korkiammalla, että pieni kallistelu tuskin vaikuttaa. Onhan se tietysti mahollista...
-
Mitä merkitystä puimurin polttoaineen kulutuksella on?
Pieneneekö kulutus jos sitä seuraa???
-
Ei mitään merkitystä; Verrata pitää Motoreiden G / kwh
:o
-
ongelmallista tuo kulutuksen mittaus on LUOTETTAVASTI normaaliolosuhteissa. jos kone erisuuntaan kallellaan tankatessa ja tankkiin menee 8l vähempi löpöä kun toiseen, eikö tästä saada jo litran kulutusero normityöpäivän ( 8h ) aikana :-\ :-\ :-\ :-\
Meleko suuria korkeuseroja pitää tankkauspaikalla olla, että tommosia eroja saa aikaseksi ?-) Sampon tankissa on korkki on 20-30cm tankin yläreunaa korkiammalla, että pieni kallistelu tuskin vaikuttaa. Onhan se tietysti mahollista...
riippuu paljon justiin tuosta tankin muodosta, sinne voi myös jäädä ilmatasku nurkkaan mutta yleispätevä neuvo näihin kulutuskisoihin on se amerikkalaisen auton omistajan neuvo: valehtele, niin ne tekee kaikki muutkin ;D ;D ;D ;D. ja kaatuko kukaan tuohon puimurin kulutukseen, pääasia on että pysyy kuluttamassa silloin ku kelit on hyvät
-
Ei mitään merkitystä; Verrata pitää Motoreiden G / kwh
:o
Mitä järkeä on vertaamisessa????
Puimuri ottaa sen minkä ottaa ja sillä selvä.
-
Sampo 2045, 16ha puitu ja 176 litraa menovettä. N. 1ha/h puintisaavutus. Aika maltillinen kulutus sanoisin. 11L/ha
-
12-13l/ha syönyt 2055 sampo (3,9m pöytä) vehnän puinnisssa. Ajonopeus ollut keskimäärin 4,5km/h, olki silputtu ja paikallaan tyhjennys.
-
Mitä merkitystä puimurin polttoaineen kulutuksella on?
http://www.youtube.com/watch?v=O6mCUoRYN3Y
-
Tämä g/kwh on kaunis ajatus ilmoittaa kulutuksia. Käytännön työssä kun ajellaan kuitenkin osakuormalla niin nämä g/kwh kulutukset ei kiinnosta minua yhtään.
Merkitystä on siillä paljonko polttoainetta kuluu tehtyä työyksikköä kohti.
Autonkin kulutus ilmoitetaan ajettua 100km kohti, ei sillä grammat kiinnosta.
-
Mikähän siihen kulutukseen puimurissa eniten vaikuttaa.
Runsas olokisato, tuplakela ja "suurtehosilppuri"?
Onhan tuota asiaa tutkittu aiemminki http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=13&t=4940&p=40455#p40455
Näiden asioiden uskoisin itsekin vaikuttavan kulutukseen. Lisäksi on väärin mitata litroja hehtaaria kohti, vaan viljatonneja kohti ja vieläpä mielellään märkäpainona. Oma puimuri NH CS 6050rs haukkaa noin 3 litraa kuivatonnia kohti normaali korjuuolosuhteissa (puintikosteus noin +/-20 %). Moottorin tehoa tappiomittarin rajoilla puitaessa samoissa olosuhteissa kone haukkaa 5 tn kasvustossa noin 60-70 %. Oikein satoisassa syysvehnässä rasitusmittari on näyttänyt lähelle 85 %, eli noin 200 hevosvoimaa.
-
Oikeastaan olen Timpan linjoilla eli ei mitään merkitystä.
G/kwh kertoo jotain koneiden eroista.
Kun taas tarinat meidän isin kone vie noin 10 tai toinen 18 L / tunti ei kerro juuri mitään ?
Onko monikela kone, varstasilta tiukalla, silpun laatu, maa pehmeätä tai kovaa jne jne
Kinata tietty voi mistä vaan ja onhan kommentit kivoja lueskella ?
8) :o ???
-
Tämähän on mielenkiintoista. Saman viljamäärän irroittamiseen korsista puimureiden kuningas juo melkein tuplasti soppaa kelvottomaan kotimaiseen verrattuna jossa on se janoiseksi parjattu Sisu-diesel. Sillä läpimenneellä 1193l on puitu 768t viljaa (punnittu) ja lisäksi ajettu lohkojen väliset siirtoajot.
En väitä että kulutuseroilla tulee konkurssi tai pääsee miljonääriksi, rupesi vain asia kiinnostamaan kun polttoainetta kului mielestäni vähän.
Onhan se urakoitsijan kukkarolle plussaa jos säästää vaikka litran/jyvätonni.
-
Oikeastaan olen Timpan linjoilla eli ei mitään merkitystä.
G/kwh kertoo jotain koneiden eroista.
Tilakohtasta. Ainaki meillä on hyvä tietää kulutus suunnilleen, kun on kimppakone. Aina kun ei kannata käyä tankilla tilaa vaihtaessa, niin ompahan jotain lukuja, mitä voi laittaa vihkon nurkkaan muistiin. Siiinei G/kwh vois vähempää kiinnostaa :P
-
Tottahan Porilainen peltiloota vie vähemmän soppaa, onhan se selvästi köykääsin :D
-
Tottahan Porilainen peltiloota vie vähemmän soppaa, onhan se selvästi köykääsin :D
Totta! Kyllähän tuo omankin vehkeen lähes 20 tn kokonaismassa omansa hörppää. Tietysti myös puidun tavaran puhtaudelle kuin puintijäljellekin täytyy antaa oma arvonsa, jälkimäiselle etenkin kevennetymmissä muokkausmenetelmissä.
-
Kulutus per Tonni olisi hyvä jos mittaa myös peltoon meneet tonnit 8)
-
Jos jollakulla on ylimääräistä rahaa ajaa talvilaadulla, niin kulutus on ainakin viis prossaa heti suurempi..
-
Oma porilaiseni painaa 5,7 pöydällä 12tn säiliö tyhjänä. Vanhat 600-sarjan peltilootat on asia erikseen. Näyttää tuo NH 6050 olevan ihan samoisaa lukemissa.
-
Oma porilaiseni painaa 5,7 pöydällä 12tn säiliö tyhjänä. Vanhat 600-sarjan peltilootat on asia erikseen. Näyttää tuo NH 6050 olevan ihan samoisaa lukemissa.
EI aivan ole, vaikka luettelossa niin lukisikin; Puimuri on ilmoitettu n. 11 tn painoiseksi ilman pöytää ja lisävarusteita. Pöydästä (20ft) tulee paritonnia ja ruumentenlevittäjistä, yms. tulee viitisensataa päälle. Tyhjäpaino noin 13 500 kiloa. Tämän päälle 7,5 mottia viljaa, esim. kuivahkoa vehnää on noin 6000 kiloa. Tällöin kokonaispainoksi muodostuu 19 500 kiloa.
Voi toki olla, ettei Sampojenkaan painot ole ilmoitettu pöytien kanssa. Pöydät kun eivät ole nykypuimureissa enää koneen kiinteää kokonaisuutta vaan voit valita haluamasi mallin tarpeidesi mukaan! Muutoin tuo 3000-sarja on jo hieman jyhkeämmin toteutettu, mutta vierestä seuranneena koneen puintijälki ei vieläkään hivele silmää. Naapurin puinteja vuosia seuranneena osasin pysyä kyseisestä merkistä ja mallisarjasta erossa. En toki väitä etteikö osa syynä likaiseen tavaraan voisi olla penkin ja ratin välissäkin...?
-
Sisutiisselille soppa maistuu. 3h, 4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.
Uusi mittaus. 4,8h, 5,8ha yhessä lohkossa, olkia ei silputtu, siirtoajoa n.6km, 83L. 17,3L/h, 14,3L/ha, 3,87L/kuivaohratonni.
-
Kyllä 2-kelakone on irtipuinnilta aina 1-kelaista tehokkaampi. Puhtaus on sensijaan paljolti kiinni kuskin taidoista.
Olen joutunut ostamaan viljaa varsin paljon vuosien varrella.
Merkille on ollut pantava että toiset saa "historic" luokan koneilla aivan priimapuhdasta jälkeä ja toiset taas uusilla "super turbo xlx" koneilla on ajaneet säiliöön lähes kaiken mitä terä leikkaa.
Millaista ajonopeutta pidät 20-jalkaisella terällä NH6050 esim ohralla ja vaikka n.5000 sadolla?
Itsellä tulee öljykasvien puintia n. 100ha vuosittain ja nehän tahtoo "rähmätä" koneen sisältä perusteellisesti. Onko NH helppo puhdistaa tällaisesta liasta?
-
Oma porilaiseni painaa 5,7 pöydällä 12tn säiliö tyhjänä. Vanhat 600-sarjan peltilootat on asia erikseen. Näyttää tuo NH 6050 olevan ihan samoisaa lukemissa.
EI aivan ole, vaikka luettelossa niin lukisikin; Puimuri on ilmoitettu n. 11 tn painoiseksi ilman pöytää ja lisävarusteita. Pöydästä (20ft) tulee paritonnia ja ruumentenlevittäjistä, yms. tulee viitisensataa päälle. Tyhjäpaino noin 13 500 kiloa. Tämän päälle 7,5 mottia viljaa, esim. kuivahkoa vehnää on noin 6000 kiloa. Tällöin kokonaispainoksi muodostuu 19 500 kiloa.
...akselipainot ja silleen... Veikkaanpa, että liika on aina liikaa äläkä ny sit ala selittään mitää isoista renkaista...
-
Kyllä 2-kelakone on irtipuinnilta aina 1-kelaista tehokkaampi. Puhtaus on sensijaan paljolti kiinni kuskin taidoista.
Olen joutunut ostamaan viljaa varsin paljon vuosien varrella.
Merkille on ollut pantava että toiset saa "historic" luokan koneilla aivan priimapuhdasta jälkeä ja toiset taas uusilla "super turbo xlx" koneilla on ajaneet säiliöön lähes kaiken mitä terä leikkaa.
Millaista ajonopeutta pidät 20-jalkaisella terällä NH6050 esim ohralla ja vaikka n.5000 sadolla?
Itsellä tulee öljykasvien puintia n. 100ha vuosittain ja nehän tahtoo "rähmätä" koneen sisältä perusteellisesti. Onko NH helppo puhdistaa tällaisesta liasta?
Ajonopeus vaihtelee suuresti oljen määrästä ja tavaran tuoreudesta riippuen. Alle 20 kosteuksista, 5 tn lyhyt kortista mallasohrasatoa puidessa nopeus on noin luokkaa 6-7 km/h. Hieman kuivanutta alle 3 tn satoa saa päästellä niin lujaa kuin keskialueen vaihteella pääsee, eli n. 14,5 km/h. Puolestaan runsas olkista hieman kosteaa syysvehnää kone ei siedä juuri yli 4 km/h vauhtia, kun alkaa tulla yli, normaalisti seuloilta. Tuplapuintikela ei juuri päästä tavaraa kohlimille muualla kuin juolavehnäisissä kohdissa, joten tappiot sitä kautta ovat melko harvinaisia.
NH valittiin suurelta osin juuri puhdistettavuuden vuoksi. Keski-isoissa puimureissa ei ole Sampon 3000-sarjalaisen, NH CS/CSX- ja JD Brassi-mallien lisäksi juuri muita helpohkosti puhdistettavia puimureita. Kahdesta jälkimmäisestäkin keltainen on kuitenkin mielestäni simppelimpi. NH:n heittokuljettimen etuosan saa irti, samoin seulat lähtee pois melko vaivattomasti, etenkin kahteen pekkaan. Heittokuljettimen loppuosa on kuitenkin kiinteä, joten vaatii melkeinpä sisälle kipuamista ja painepesuria, jos menee pahaan möhnään (pienen kerroksen saa tarvittaessa raaputettua sivuluukuista). Näin tein viime vuonna rypsin puinnin jälkeen. Perus lajikkeiden väliset puhdistukset ovat puolestaan todella helppoja; juuri toissapäivänä puhdistin koneen totaalisesti kolmeen kertaan, sateiden alta puitavien kiirreellisten eri lajikkeiden vuoksi...
Oma porilaiseni painaa 5,7 pöydällä 12tn säiliö tyhjänä. Vanhat 600-sarjan peltilootat on asia erikseen. Näyttää tuo NH 6050 olevan ihan samoisaa lukemissa.
EI aivan ole, vaikka luettelossa niin lukisikin; Puimuri on ilmoitettu n. 11 tn painoiseksi ilman pöytää ja lisävarusteita. Pöydästä (20ft) tulee paritonnia ja ruumentenlevittäjistä, yms. tulee viitisensataa päälle. Tyhjäpaino noin 13 500 kiloa. Tämän päälle 7,5 mottia viljaa, esim. kuivahkoa vehnää on noin 6000 kiloa. Tällöin kokonaispainoksi muodostuu 19 500 kiloa.
...akselipainot ja silleen... Veikkaanpa, että liika on aina liikaa äläkä ny sit ala selittään mitää isoista renkaista...
...Tiedossa!
-
...akselipainot ja silleen... Veikkaanpa, että liika on aina liikaa äläkä ny sit ala selittään mitää isoista renkaista...
...Tiedossa!
No joillakin maalajeilla voi olla ihan sama mitä akselipaino on, mutta kyseisillä mailla on sitte jotain muuta jännää ongelmaa... Mutta hyvä, että on tiedossa - beigekin.
-
...akselipainot ja silleen... Veikkaanpa, että liika on aina liikaa äläkä ny sit ala selittään mitää isoista renkaista...
...Tiedossa!
No joillakin maalajeilla voi olla ihan sama mitä akselipaino on, mutta kyseisillä mailla on sitte jotain muuta jännää ongelmaa... Mutta hyvä, että on tiedossa - beigekin.
Ollaan pyritty välttää täysillä säiliöillä ajoa märillä pelloilla ja renkaistus on kunnossa, joskaan ei poista maan tiivistymistä syvemmältä. Suorakylvö ja viherkesantokierto koko pinta-alalla parantanut maan yleistä kantavuutta. Ojitukset ja pintojen muodot laitettu melko hyvin kuntoon yms. eli lähes kaikki mahdollinen tehty tilanteen hallitsemiseksi? Muutoinhan CS on vielä "melko kevyt" kone. NH CX/CR-mallisarjojen painot alkavat 16 tonnista + pöydän paino, joten puhutaan helposti säiliöt täynnä kymmennentuhatta kiloa raskaammasta raudasta...ja näitäkin Suomesta löytyy!
-
Sisutiisselille soppa maistuu. 3h, 4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.
Uusi mittaus. 4,8h, 5,8ha yhessä lohkossa, olkia ei silputtu, siirtoajoa n.6km, 83L. 17,3L/h, 14,3L/ha, 3,87L/kuivaohratonni.
Äkkiseltään räknäillen,kuinka hiljaa ajat vai mikä syynä ko. tuntitehoon/kulutukseen? Kun äkkiseltään aika kauan mennyt ko. lohkolla,vaikka olisi huonokuntoista tietäkin tuo siirtoajo. Ainakin satotason osalta?
Onko mitään positiivista kerrottavaa tästä "uudesta" koneesta verrattuna vanhaan? :)
Kaverilla viime vuonna tullut 2065,ja sillä kulutukset myös juhlavia ellei anna palaa tappiomittaria seuraillen. Aluksi oli järkytys kulutuksien osalta mutta vauhdin lisääminen vaikuttui vain puintitehoon ja hehtaarikulutukseen,tuntikulutus säilyi sunnilleen ennallaan.
Kulutksien vertaaminen eripuolilla maata hiukan hämäävää,mitä pohjoisemmaksi mennään,sitä pitempi kortisia kasvustot suhteessa jyvämassaan. Hyvänä esimerkkinä tänä vuonna ensimmäisenä puimani Voitto-ohra kaverille, 7.5 hehtaaria,kuivattu sato 5.2tn/ha ja Mchalella paalattuja paaleja ko. lohkolta 69Kpl. Enkä puinut mitenkään lyhyeen sänkeen,kasvusto oli keskimääräistä.
Tuoresadoltaan 8.2tn/ha ohrassa oli normivankka olki,paaleja lienee tullut pitkälle toistakymmentä hehtaarilta.
-
Shield olet näkyjään pohdiskellut täysin samoja koneita kuin minäkin. Brassi JDt totesin lähes toivottomiksi putsata kunnolla. NH oli kohtuu hyvä mutta Sampo vei voiton.Seulat viettopinnat ja kohlinten puhjat kun voi irroittaa ja pestä vaikka painenpesurilla. Irroitus vie 1 mieheltä maks 10 min.
Hintaero 2v sitten oli hyvin pieni NH6050/SR3065
Puintinopeudet on suunnilleen samoja mita kotimaisella "kikottimella" pystyy ajelemaan. Nykyinen koneeni on toinen 3000-sarjalainen minulla. Eroa vanhempaan on pidempi seulasto + seulojen tyyppi ja CSP ravistelija sylinteri kohlinten päällä. Sampo on tunnetusti ajanut tavaraa yli kohlimilta,CSP auttaa tähän huomattavasti. Sitä enemmän mitä kosteampi olki on.
Nyt ottaisin 6,1m pöydän 5,7 sijaan jos saisi vaihtaa. On raskasta ajella kovilla nopeuksilla heikoissa kasvustoissa jotta saisi koneeseen tavaraa tarpeeksi ja puititulos olisi laadukas.
Miten 2-kela kone reagoi jos heikossa kasvustossa ei nosta nopeutta, heikkeneekö puintijälki? (Vihneitä kiinni ohrassa tai vehnän sekaan puhtaaksipuimattomia jyviä)
-
Shield olet näkyjään pohdiskellut täysin samoja koneita kuin minäkin. Brassi JDt totesin lähes toivottomiksi putsata kunnolla. NH oli kohtuu hyvä mutta Sampo vei voiton.Seulat viettopinnat ja kohlinten puhjat kun voi irroittaa ja pestä vaikka painenpesurilla. Irroitus vie 1 mieheltä maks 10 min.
Hintaero 2v sitten oli hyvin pieni NH6050/SR3065
Puintinopeudet on suunnilleen samoja mita kotimaisella "kikottimella" pystyy ajelemaan. Nykyinen koneeni on toinen 3000-sarjalainen minulla. Eroa vanhempaan on pidempi seulasto + seulojen tyyppi ja CSP ravistelija sylinteri kohlinten päällä. Sampo on tunnetusti ajanut tavaraa yli kohlimilta,CSP auttaa tähän huomattavasti. Sitä enemmän mitä kosteampi olki on.
Nyt ottaisin 6,1m pöydän 5,7 sijaan jos saisi vaihtaa. On raskasta ajella kovilla nopeuksilla heikoissa kasvustoissa jotta saisi koneeseen tavaraa tarpeeksi ja puititulos olisi laadukas.
Miten 2-kela kone reagoi jos heikossa kasvustossa ei nosta nopeutta, heikkeneekö puintijälki? (Vihneitä kiinni ohrassa tai vehnän sekaan puhtaaksipuimattomia jyviä)
Brassi Jontikat ovat kuitenkin huomattavasti helpompia putsata kuin saksan versiot. Niissä kun säiliö on todella epämääräisen muotoinen ja puhdistusreiät olemattomat. Samoin tyhjennysjärjestelmä nousu ja vaaraputkineen jättää viljaa uumeniinsa (CS tyhjennysputki tyhjenee alhaalta täysin tyhjäksi). Seulojen alla viljaruuvin pohja pultattu ja rajaisruuvi ei ole lainkaan avattavissa. Samoin heittokuljettimen korvaavien kuljetusruuvien pohjat todella vaikeat puhdistettavat, joten W- ja T-sarjat eivät ainakaan sovellu siemenviljelijöille (vaikka tiedän niitä kyseisissä töissä Suomessakin olevan)!
...Mutta takaisin asiaan eli NH:n puintitulokseen; Olen pyrkinyt kaiken aikaa ajaa tappiomittarin tuntumassa, joten kovasti ei ole kokemusta liian hitaasta etenemisestä. Tietysti laot ovat asia erikseen ja silloin on tupannut tavaran laatu myös säiliössä helposti heikkenemään (yllätys!). Sen olen huomannut, että joissain tilanteissa 2-kela järjestelmä aikaansaa kyllä enemmän olkisilppua seuloille ja tätä kautta myös säiliöön. Toki toisenkin kelan nopeuden ja varstasillan välin voi tällaisessa tapauksessa säätää tilanteeseen sopivaksi. Tällaisia alueita ollut pinta-alallisesti kuitenkin niin vähän, ettei ylimääräisiä säätöjä ole jaksanut tätä varten tehdä. Vihneiden irtipuintiin laitteessa on käännettävät hankauslevyt mallia pika, joita en ole vielä joutunut kokeilemaan. Muutoin vihneiden irtipuinnissa ei ole vielä ilmennyt ongelmia. Tähän asti ollut kaikin puolin erittäin tyytyväinen laitteen puintijälkeen!
-
Sisutiisselille soppa maistuu. 3h, 4,1ha kolmessa lohkossa, 68L. 23L/h ja 16,6L/ha. Puimuri siis S-R 2085 -08 ja olet silipuksi.
Uusi mittaus. 4,8h, 5,8ha yhessä lohkossa, olkia ei silputtu, siirtoajoa n.6km, 83L. 17,3L/h, 14,3L/ha, 3,87L/kuivaohratonni.
Vieläkö mitattaan?
5,5h, 5,93ha kahessa vierekkäisissä lohkoissa. Olet silipuksi, siirtoajoa n.22km, n.70%purku rinnalta. 128L. 23,3L/h, 22,1L/ha, n.3,8L/kuivaohratonni.
Näyttäs silippuri nostavan kulutusta aika palijo.
-
~120l tankkasin viimeksi. Sillä puitiin ~290hl tuoreena vehnää, ala jotain 4,5ha + 7ha rypsiä, ajonopeus 3,5km/h. 10,5l/ha suunnilleen, sampo 2055 ja siirtoajoa reilu 15km.
-
Meillä kotimainen 32 jalkainen ottaa semmosen 30 litraa tunnissa.
Mittaripumput on ollut jo kauan ja mielenkiinnosta näitä on kateltu.
SR 600 2 kappaletta, nää menee aika tarkaan 8 litraa hehtaaria kohden, ohralla jää selvästi alle. SR 690 turbo viekin sit huomattavasti enämpi, hehtaaria kohti menee arviolta liki 15 litraa.
Mut toi erohan nyt tulee tietty polttoainelaitteista, noi vanhemmat Sampot CAV laitteilla ja ne koneethan on tunnetusti pihimpiä kuin BOsCH rivari. Mut kyllä 690 turbollisena sit vääntääkin eri malliin, ja toki siinä tiuhempi silppuri ja pitkä tyhjööputkikin verottaa omansa.