Neonikotinoideille lätkästiin kielto pelkästä epäilyksestä. Tuskin glyfolle ikinä kun takana on Monsanto ja Roundupin kestävät soijat/puuvillat. Vaikka WHO:lla täytyy asiasta olla kovat paperit kun vastassa on Monsanton lakimiesarmeija.

Neonikotinoideille lätkästiin kielto pelkästä epäilyksestä. Tuskin glyfolle ikinä kun takana on Monsanto ja Roundupin kestävät soijat/puuvillat. Vaikka WHO:lla täytyy asiasta olla kovat paperit kun vastassa on Monsanton lakimiesarmeija.

Kyllä täällä takapajuisessa euroopassa kielletään asioita pelkän epäilyksen takia. Ameriikassa toimitaan tehokkaasti ja suoraviivaisesti, hormooniliha, GM-viljely, ei ole todistetia niiden haitallisuudesta ihmisille, euroopassa nyherretään ja puuhastellaan tällaisten epäilyjen kanssa, Ilmankos eurooppa on lamassa, mutta Amerikassa talous on nousussa.

 Kyllähän viranomaiset voi kieltää aineen. Mutta Monsanto on ainakin G;M kasveille saanut vastuuvapauden, jos jotain terveydelle haitallista ilmenee. Glyfosaati ei ehkä kuulu siihen?

Mutta miksi suorakylvössä sitä käytetään, kun luomussakin suorakylvö onnistuu ?
Monet syvempää kyntöä harjoittavat eivät juurikaan juolaa tai ikäviä kestorikkakasveja
pelloilla joudu sietämään. Suorakylvötaloudessa viljelykierto ja aluskasvit pitänevät
rikat kurissa ?

Ovatko suorakylväjät mainosten uhreja, onko heille perusteettomasti luotu kuva
glyfosaattiruiskutusten välttämättömyydestä suorakylvössä ?

-SS-

Glyfokielto ei suorakylvössä olisi ongelma, juolavehnälle kyllä löytyy omat erikoisaineensa, tai sellainen niille  voidaan kehittää, jos nykyiset valikoivat aineet ei kelpaa, muut rikat lähtee muilla aineilla.

SS on kyllä oikeassa, Glyfosaatin käyttöä suorakylvössä pidetään jotenkin itsestäänselvänä automaattina, se on se helppous ja edullisuus.

Glyfokielto ei suorakylvössä olisi ongelma, juolavehnälle kyllä löytyy omat erikoisaineensa, tai sellainen niille  voidaan kehittää, jos nykyiset valikoivat aineet ei kelpaa, muut rikat lähtee muilla aineilla.

SS on kyllä oikeassa, Glyfosaatin käyttöä suorakylvössä pidetään jotenkin itsestäänselvänä automaattina, se on se helppous ja edullisuus.

Jos tarkoitat tehoaineita mm.

pyroksulaami
florasulaami
Propoksikarbatsoni
Sulfosulfuroni
ja muut sulfuronit

Nin näitä on jo lyhyen käytön jälkeen alkanut erittyä pohjavesiin, käyttää saisi vain
joka toinen vuosi , ja pohjavesialueilla ehdoton käyttökielto. Menee
kyllä vaikeammaksi - ja kalliimmaksi - ilman glyfosaattia. Lisäksi resistenssi
on keskisessä Euroopassa näillä nopeammin kehittynyt, esimerkiksi luohon osalta.

Kai sitä on vaan kaikki toivo laitettava aluskasveihin - tai sitten nurmiin,
perinteisellä menetelmällä, kolme niittonurmi/lannoitusvuotta, vahva ruis
perään, sitten voisi pari-kolme vuotta ehkä viljoja  aika hyvällä
menestyksellä viljellä, taas. Ja kyntöaurat takasi 16 - 18 - tuumaisiksi.

Mistähän Ryhti-kauraa saisi ? Se ei amitrooleja aikanaan kaivannut ?
Kyllä mä itse asiassa tän osaisin,  paremmin kuin nuorkorskeat
kemikaali-alit, ei meillä käytetty amitroolia, glyfosaattia ei ollut, ja pellot
olivat puhtaat. Avokesantoja taisi olla vuonna 1963 ja 1989.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 22.03.15 - klo:22:13

Glyfokielto ei suorakylvössä olisi ongelma, juolavehnälle kyllä löytyy omat erikoisaineensa, tai sellainen niille  voidaan kehittää, jos nykyiset valikoivat aineet ei kelpaa, muut rikat lähtee muilla aineilla.

SS on kyllä oikeassa, Glyfosaatin käyttöä suorakylvössä pidetään jotenkin itsestäänselvänä automaattina, se on se helppous ja edullisuus.

Jos tarkoitat tehoaineita mm.

pyroksulaami
florasulaami
Propoksikarbatsoni
Sulfosulfuroni
ja muut sulfuronit

Nin näitä on jo lyhyen käytön jälkeen alkanut erittyä pohjavesiin, käyttää saisi vain
joka toinen vuosi , ja pohjavesialueilla ehdoton käyttökielto. Menee
kyllä vaikeammaksi - ja kalliimmaksi - ilman glyfosaattia. Lisäksi resistenssi
on keskisessä Euroopassa näillä nopeammin kehittynyt, esimerkiksi luohon osalta.

Kai sitä on vaan kaikki toivo laitettava aluskasveihin - tai sitten nurmiin,
perinteisellä menetelmällä, kolme niittonurmi/lannoitusvuotta, vahva ruis
perään, sitten voisi pari-kolme vuotta ehkä viljoja  aika hyvällä
menestyksellä viljellä, taas. Ja kyntöaurat takasi 16 - 18 - tuumaisiksi.

Mistähän Ryhti-kauraa saisi ? Se ei amitrooleja aikanaan kaivannut ?
Kyllä mä itse asiassa tän osaisin,  paremmin kuin nuorkorskeat
kemikaali-alit, ei meillä käytetty amitroolia, glyfosaattia ei ollut, ja pellot
olivat puhtaat. Avokesantoja taisi olla vuonna 1963 ja 1989.

-SS-

Mites esim. kvitsalofoppi-P-etyyli?

  Viljan ruiskuttaminen glyfosaatilla kyllä ihmetyttää. Sehän ajettiin Suomeen ilman että viljelijät isommin sitä halusivat,vaikka Euroopassa sitä tiettävästi tehdään.

Valvattia ei saa täysin yhdettömiin millään, mutta sen kanssa voi elää. Tuossa alla on kuva porkkanapellosta, jossa toisessa reunassa tehtiin edellisvuonna apilanurmen lopetus keskikesän kesanto-kerääjäkasvi -yhdistelmällä, toinen reuna perinteisellä syyskynnöllä. Jokainen voi sitten arvailla, kumpi reuna on kumpaa.

Petri

Aika kova on ero

Aika kova on ero

On todellakin kova ero.

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 23.03.15 - klo:11:46

Aika kova on ero

On todellakin kova ero.

Kova on 

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 23.03.15 - klo:11:46

Aika kova on ero

On todellakin kova ero.

Kirjoita nyt vielä jatkoksi Opelmiehenkin mielipide :"Kova ero on, todellakin"

Ja sitten vielä vaikka opelmies jr:nkin mielipide : "Kova ero"

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.03.15 - klo:16:45

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 23.03.15 - klo:11:46

Aika kova on ero

On todellakin kova ero.

Kova on 

Puhutaanko nyt Sknn ja glyfopurkin erosta?

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 23.03.15 - klo:16:58

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.03.15 - klo:16:45

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 23.03.15 - klo:11:46

Aika kova on ero

On todellakin kova ero.

Kova on 

Puhutaanko nyt Sknn ja glyfopurkin erosta?

Kyllä, ero ottaa koville