Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Herra Heinamaki - 29.08.09 - klo:21:00
-
Päivän Aamulehdessä oli uutinen, että glyfosaatti on haitallisempaa kuin tähän asti on "tiedetty". Ainettahan on kaupiteltu suhteellisen haitattomana.
Kertokaapa asiaa tuntevat tarkemmin, mistä on kyse. Juttu kertoi aineen joutuvan juuristoon luultua paremmin ja ilmeisesti sieltä maaperään. Onko glyfosaatin hajoaminen maaperässä heikompaa kuin on arveltu? Mitä seuraa jatkuvasta glyfosaattikäsittelystä mm. suorakylvön yhteydessä? Kasvien resistenssin kasvamisesta on jo uutisoitu, mutta mitä muuta?
-
Päivän Aamulehdessä oli uutinen, että glyfosaatti on haitallisempaa kuin tähän asti on "tiedetty". Ainettahan on kaupiteltu suhteellisen haitattomana.
Kertokaapa asiaa tuntevat tarkemmin, mistä on kyse. Juttu kertoi aineen joutuvan juuristoon luultua paremmin ja ilmeisesti sieltä maaperään. Onko glyfosaatin hajoaminen maaperässä heikompaa kuin on arveltu? Mitä seuraa jatkuvasta glyfosaattikäsittelystä mm. suorakylvön yhteydessä? Kasvien resistenssin kasvamisesta on jo uutisoitu, mutta mitä muuta?
Maastullikin kirjoitti aiheesta lyhyen jutun, olikohan keskiviikon lehdessä. Väitöskirjasta kyse:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/Torjunta-aine%20glyfosaattia%20kulkeutuu%20kasvin%20juuristoon%20merki
-
Joo samaa tähän topiikkiin, suorakylvö loppuu ku tröppän kusi jos glyfo kielletään.... ;D
-
Päivän Aamulehdessä oli uutinen, että glyfosaatti on haitallisempaa kuin tähän asti on "tiedetty". Ainettahan on kaupiteltu suhteellisen haitattomana.
Kertokaapa asiaa tuntevat tarkemmin, mistä on kyse. Juttu kertoi aineen joutuvan juuristoon luultua paremmin ja ilmeisesti sieltä maaperään. Onko glyfosaatin hajoaminen maaperässä heikompaa kuin on arveltu? Mitä seuraa jatkuvasta glyfosaattikäsittelystä mm. suorakylvön yhteydessä? Kasvien resistenssin kasvamisesta on jo uutisoitu, mutta mitä muuta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Glyfosaatti
-
Tai sitten kaikki joutuu siirtyyn suorakylvöön,kun syyslevitys kielletään.
-
Joo samaa tähän topiikkiin, suorakylvö loppuu ku tröppän kusi jos glyfo kielletään.... ;D
Glyfosaatti kielletään. Monsanto menee konkurssiin.
-
Ensi vuonna jo ?
DDT ja amitrol saa seuraa maatalous-museon kaappiin ja lasivitriiniin,,,
::)
-
Ensi vuonna jo ?
DDT ja amitrol saa seuraa maatalous-museon kaappiin ja lasivitriiniin,,,
::)
Amitrol on hyvä aine... Ja kaapissa jäljellä hätävarana...
-
Ensi vuonna jo ?
DDT ja amitrol saa seuraa maatalous-museon kaappiin ja lasivitriiniin,,,
::)
Amitrol on hyvä aine... Ja kaapissa jäljellä hätävarana...
Etelänmatkan tuliaisena hätävarana...
-
Ensi vuonna jo ?
DDT ja amitrol saa seuraa maatalous-museon kaappiin ja lasivitriiniin,,,
::)
Amitrol on hyvä aine... Ja kaapissa jäljellä hätävarana...
Etelänmatkan tuliaisena hätävarana...
Ei tartte ku mennä keski-eurooppaan ja juoda paikallista maalaiskaivoista, niin saa amitroolia.
-
Ensi vuonna jo ?
DDT ja amitrol saa seuraa maatalous-museon kaappiin ja lasivitriiniin,,,
::)
Amitrol on hyvä aine... Ja kaapissa jäljellä hätävarana...
Etelänmatkan tuliaisena hätävarana...
Ei tartte ku mennä keski-eurooppaan ja juoda paikallista maalaiskaivoista, niin saa amitroolia.
Mitäs sun vinttikaivos antaa?
-
Ensi vuonna jo ?
DDT ja amitrol saa seuraa maatalous-museon kaappiin ja lasivitriiniin,,,
::)
Amitrol on hyvä aine... Ja kaapissa jäljellä hätävarana...
Etelänmatkan tuliaisena hätävarana...
Ei tartte ku mennä keski-eurooppaan ja juoda paikallista maalaiskaivoista, niin saa amitroolia.
Mitäs sun vinttikaivos antaa?
Hyvää tutkittua pohjavettä.
-
Ensi vuonna jo ?
DDT ja amitrol saa seuraa maatalous-museon kaappiin ja lasivitriiniin,,,
::)
Amitrol on hyvä aine... Ja kaapissa jäljellä hätävarana...
Etelänmatkan tuliaisena hätävarana...
Ei tartte ku mennä keski-eurooppaan ja juoda paikallista maalaiskaivoista, niin saa amitroolia.
Mitäs sun vinttikaivos antaa?
Hyvää tutkittua pohjavettä.
Uskoisko?
-
Muurahais pölyte vieläkin DDT tä ????
Sitä kun laittaa lakritsin kanssa poskeen niin polla säteilee vihreenä kolme viikkoa,,,,,SKN kertoi
männä viikolla Loimaan torilla
:o
-
Muurahais pölyte vieläkin DDT tä ????
Sitä kun laittaa lakritsin kanssa poskeen niin polla säteilee vihreenä kolme viikkoa,,,,,SKN kertoi
männä viikolla Loimaan torilla
:o
Ja sää saatanan uuvatti uskoit ja kokeilit. Ja todellakin näyttää polla säteilevän. ;D
-
Ensi vuonna jo ?
DDT ja amitrol saa seuraa maatalous-museon kaappiin ja lasivitriiniin,,,
::)
Amitrol on hyvä aine... Ja kaapissa jäljellä hätävarana...
Etelänmatkan tuliaisena hätävarana...
Ei tartte ku mennä keski-eurooppaan ja juoda paikallista maalaiskaivoista, niin saa amitroolia.
Mitäs sun vinttikaivos antaa?
Hyvää tutkittua pohjavettä.
Uskoisko?
Usko huvikses. Mutta minkä laatuista se sun myrkkypellon keskellä notkossa oleva rutakkokaivos antaa?
-
Usko huvikses. Mutta minkä laatuista se sun myrkkypellon keskellä notkossa oleva rutakkokaivos antaa?
[/quote]
Ihan hyvää vettä toi meidänkin kaivo antaa vaikka onkin "sata vuotta" vanha rengaskaivo. On juurikin mainitsemassasi paikassa ja veden laatua seurataan vuosittain. Laadultaan ollut aina hyvää, puhdasta vettä ilman mitään ks-ainejäämiä
-
Usko huvikses. Mutta minkä laatuista se sun myrkkypellon keskellä notkossa oleva rutakkokaivos antaa?
Ihan hyvää vettä toi meidänkin kaivo antaa vaikka onkin "sata vuotta" vanha rengaskaivo. On juurikin mainitsemassasi paikassa ja veden laatua seurataan vuosittain. Laadultaan ollut aina hyvää, puhdasta vettä ilman mitään ks-ainejäämiä
[/quote]
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
-
Usko huvikses. Mutta minkä laatuista se sun myrkkypellon keskellä notkossa oleva rutakkokaivos antaa?
Ihan hyvää vettä toi meidänkin kaivo antaa vaikka onkin "sata vuotta" vanha rengaskaivo. On juurikin mainitsemassasi paikassa ja veden laatua seurataan vuosittain. Laadultaan ollut aina hyvää, puhdasta vettä ilman mitään ks-ainejäämiä
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
[/quote]
On tutkittu, tai ainakin niistä on lausunto annettu ettei juomavedestä löytynyt ks-ainejäämiä. Itsekun ei mikään hydrologi tms. ole niin paha mennä sitten käsi raamatulla sitä vannomaan.
Tilanne oli sellanen että eräs "vakavasti" sairastunut vuokralainen tutkitutti ihan kaiken mahdollisen kaivoista kämppään kunnes todettiin että olikin kehittänyt allergian joillekin eläinpölyille ;)
-
Usko huvikses. Mutta minkä laatuista se sun myrkkypellon keskellä notkossa oleva rutakkokaivos antaa?
Ihan hyvää vettä toi meidänkin kaivo antaa vaikka onkin "sata vuotta" vanha rengaskaivo. On juurikin mainitsemassasi paikassa ja veden laatua seurataan vuosittain. Laadultaan ollut aina hyvää, puhdasta vettä ilman mitään ks-ainejäämiä
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
[/quote]
Hälpätihämmää, häpäti hää....Hälpäti hämmää häpäti hää.....Hämmää häpäti hää.... ;D
-
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
[/quote]
Hälpätihämmää, häpäti hää....Hälpäti hämmää häpäti hää.....Hämmää häpäti hää.... ;D
[/quote]
SKN on ollut kansalaisopiston iltakursseilla. Osaa puhua landehandea, melkein myös raijasivua.
;D
-
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
Hälpätihämmää, häpäti hää....Hälpäti hämmää häpäti hää.....Hämmää häpäti hää.... ;D
[/quote]
SKN on ollut kansalaisopiston iltakursseilla. Osaa puhua landehandea, melkein myös raijasivua.
;D
[/quote]
On parempi laulaa häpäti hää, kun olla hiljempää....... Mää luulen et toi LandeHoo on Allu Tuppurainen eli Rölli, jos sen kans pääsis samalle aaltopituudelle kun sille puhuu sen omaa kieltä. "Kautta likaisten varpaitteni".... ;D
-
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
Hälpätihämmää, häpäti hää....Hälpäti hämmää häpäti hää.....Hämmää häpäti hää.... ;D
SKN on ollut kansalaisopiston iltakursseilla. Osaa puhua landehandea, melkein myös raijasivua.
;D
[/quote]
On parempi laulaa häpäti hää, kun olla hiljempää....... Mää luulen et toi LandeHoo on Allu Tuppurainen eli Rölli, jos sen kans pääsis samalle aaltopituudelle kun sille puhuu sen omaa kieltä. "Kautta likaisten varpaitteni".... ;D
[/quote]
;D ;D ;D
Veijareilla ei ole mitään sanottavaa.
-
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
Hälpätihämmää, häpäti hää....Hälpäti hämmää häpäti hää.....Hämmää häpäti hää.... ;D
SKN on ollut kansalaisopiston iltakursseilla. Osaa puhua landehandea, melkein myös raijasivua.
;D
On parempi laulaa häpäti hää, kun olla hiljempää....... Mää luulen et toi LandeHoo on Allu Tuppurainen eli Rölli, jos sen kans pääsis samalle aaltopituudelle kun sille puhuu sen omaa kieltä. "Kautta likaisten varpaitteni".... ;D
[/quote]
;D ;D ;D
Veijareilla ei ole mitään sanottavaa.
[/quote]
Otsikossa kaikki, kuten joku täällä usein kirjottaa.
-
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
Hälpätihämmää, häpäti hää....Hälpäti hämmää häpäti hää.....Hämmää häpäti hää.... ;D
SKN on ollut kansalaisopiston iltakursseilla. Osaa puhua landehandea, melkein myös raijasivua.
;D
[/quote]
On parempi laulaa häpäti hää, kun olla hiljempää....... Mää luulen et toi LandeHoo on Allu Tuppurainen eli Rölli, jos sen kans pääsis samalle aaltopituudelle kun sille puhuu sen omaa kieltä. "Kautta likaisten varpaitteni".... ;D
[/quote]
LandeHanden päivätarina?
http://www.youtube.com/watch?v=zBvkPCROSAM
-
Onko ks-aineet tosiaan tutkittu?
Hälpätihämmää, häpäti hää....Hälpäti hämmää häpäti hää.....Hämmää häpäti hää.... ;D
SKN on ollut kansalaisopiston iltakursseilla. Osaa puhua landehandea, melkein myös raijasivua.
;D
On parempi laulaa häpäti hää, kun olla hiljempää....... Mää luulen et toi LandeHoo on Allu Tuppurainen eli Rölli, jos sen kans pääsis samalle aaltopituudelle kun sille puhuu sen omaa kieltä. "Kautta likaisten varpaitteni".... ;D
[/quote]
LandeHanden päivätarina?
http://www.youtube.com/watch?v=zBvkPCROSAM
[/quote]
Läheltä liippaa. mutta meikä vaan syö peuroja. Huolellisen riiputtamisen jälkeen. ;D
-
;D
-
Mielenkiintoinen artikkeli maastullin 26.7. lehden toisella sivulla Glyforsaatin vaietuista epäkohdista. Vaikka onhan nuo asiat tiedossa olleet. Hyvä kun aloitetaan kirjoittelemaan täsmällisemmin. On ajan kysymys, että glyfosaatti kielletään.
-
Tuskin kielletään, sen varassa on iso osa maailman ruokahuollosta.
Parakvatti olisi varmaan edellä kieltolistalla, mutta siinäpä vain sekin sinnittelee. Haittavaikutuksia selvästi enemmän.
Veikkaan että rajoituksia tulee, ja voi olla että jää ainoastaan suorakylväjien käyttöön. Mutta siihenkin kuluu aikaa.
-
Taas tollasta vihreiden propakantaa! Ilman Glyfoa olis nälkä ollu jo monen maan ovella. Ja on muuten luomussa tänä suvena valvattia, voi kauheeee!!!!! :o
-
Taas tollasta vihreiden propakantaa! Ilman Glyfoa olis nälkä ollu jo monen maan ovella. Ja on muuten luomussa tänä suvena valvattia, voi kauheeee!!!!! :o
No eipä tänä vuonna täällä juurikaan valvattia ole, mataraa on mutta sen verran matalaa ettei haittaa, ja multavilla mailla pillike näkyy tänä vuonna pärjänneen rikoista.
http://picasaweb.google.fi/Veijo.Leino/Luomukuvia2010?feat=directlink
-
Taas tollasta vihreiden propakantaa! Ilman Glyfoa olis nälkä ollu jo monen maan ovella. Ja on muuten luomussa tänä suvena valvattia, voi kauheeee!!!!! :o
Ei näy valvattia, hieman ohdaketta. Kunnolla myöhästetyn kylvön ja kvickuppauksen johdosta johdosta juolavehnä taisi kuolla sukupuuttoon. :D
Tuo maastullin ulostulo on vain pieni piikki jäävuoren huipusta. Tästä vielä keskustellaan, vaikka kuinka suuri busines olisi. Kaatuihan Neuvostoliittokin.
Glyfosaatti siis aiheuttaa moniongelmaisuutta, jonka hallitseminen on varsin vaikeaa. SKNnä tiedetään agronetin moniongelmaiseksi ja johtunee juuri glyfon käytöstä.
-
Ilman Glyfoa olis nälkä ollu jo monen maan ovella.
Jos glyfosaattia ei olisi keksitty, olisi käytössä joku vaihtoehtoinen systeemi, joka käytännön paineessa olisi kehittynyt suunnilleen samaan pisteeseen kun nämä glyfosaattipohjaiset viljelymenetelmät. Saattaisi vielä olla, että jossain päin maailmaa (mm. Varsinais-Suomessa) ei aivan nykyisenkaltainen 100% glyfosaattiin pohjaava (vilja)monokulttuuriviljely olisi saavuttanut sellaista dominanssia kuin nykyään, vaan viljelykierrot ja -systeemit olisivat monimuotoisempia. Siitäkin olisi joitain ekologisia hyötyjä.
Petri
-
SKNnä tiedetään agronetin moniongelmaiseksi ja johtunee juuri glyfon käytöstä.
[/quote]
Landehoolla on vain yksi ongelma. Mutta sekin riittää. :D
-
Ilman Glyfoa olis nälkä ollu jo monen maan ovella.
Jos glyfosaattia ei olisi keksitty, olisi käytössä joku vaihtoehtoinen systeemi, joka käytännön paineessa olisi kehittynyt suunnilleen samaan pisteeseen kun nämä glyfosaattipohjaiset viljelymenetelmät. Saattaisi vielä olla, että jossain päin maailmaa (mm. Varsinais-Suomessa) ei aivan nykyisenkaltainen 100% glyfosaattiin pohjaava (vilja)monokulttuuriviljely olisi saavuttanut sellaista dominanssia kuin nykyään, vaan viljelykierrot ja -systeemit olisivat monimuotoisempia. Siitäkin olisi joitain ekologisia hyötyjä.
Petri
Mää oon sit taas syytön tohon monokulttuuriin. Apilanurmea on aina itellä kierrossa. Tosin apilaan ei glyfo tehoa, kyntö riittää. Mun mielestä glyfo on mitä parhain keksintö.
Kuka sitä käskee ruiskia jatkuvasti? No suorakylväjät ja kevytmuokkaajat. Loppupeleissä juolavehnään paras teho tulee kyllä mustalla kesannolla ja äestämisellä ja sihen loppusilaus rountupilla. Juolavehnä katoaa ku pieru saharaan. Huonoin teho tuntuu olevan syksyn sänkiruiskutuksella ja kynnöllä.
Itsekään en hyväksy pakkotuulennuttamista glyfolla. Pahaa tekee kattella syksyllä kuinka sikatila vetää ohrille aimo annoksen ainetta. Siitä puidaan ja syötetään sioille. ::)
-
Jaa, katos. SKNnällä alaa vaaleanvihertää! :D
-
Mää olen ruvennut miettiin, että jos kokeilisi sitä ruottalaisten menetelmää, että ensin lautamuokkaus heti puinnin jälkeen ja myöhemmin syksyllä kyntö.
Ei ton juolavehnän kanssa kukaan enää jaksa. Joka syksy tarttis levittää sitä johonkin päin ja silti lopputulos on vähän niin ja näin.
-
Mää olen ruvennut miettiin, että jos kokeilisi sitä ruottalaisten menetelmää, että ensin lautamuokkaus heti puinnin jälkeen ja myöhemmin syksyllä kyntö.
Ei ton juolavehnän kanssa kukaan enää jaksa. Joka syksy tarttis levittää sitä johonkin päin ja silti lopputulos on vähän niin ja näin.
Kynnät syksyllä, annat olla kesän ja sillon tällön äestelet. Syksyllä kunnon annos 450:stä lopuille vihreille ja annat hautua 6-9 viikkoo. Sit vielä uus kyntö. Ei oo paljon piippoja enää sen jälkeen. Kokeile?
-
Jaa, katos. SKNnällä alaa vaaleanvihertää! :D
Ei kuule viherrä. Jokanen tavallaan, mut ei luomuna.
-
Weijon kuvat luomuviljelmiltä ihan uskomattoman komeita,, antaa kyllä uskoa tällaiselle luomuun juuri siirtyneelle :) .
tosin näkyy olevan monipulista kalustoakin käytössä - kultivaatt . ym.
Tuosta glyfosaatista samaa mieltä ,että piileviä haittoja kyllä plajon, joita salaillaan, tuleehan kaikki tiedotus nykyään kaupan taholta.
itellä huomannu iho-oireita glfos. ruiskutuksen jälkeen.
-
Weijon kuvat luomuviljelmiltä ihan uskomattoman komeita,, antaa kyllä uskoa tällaiselle luomuun juuri siirtyneelle :) .
tosin näkyy olevan monipulista kalustoakin käytössä - kultivaatt . ym.
Tuosta glyfosaatista samaa mieltä ,että piileviä haittoja kyllä plajon, joita salaillaan, tuleehan kaikki tiedotus nykyään kaupan taholta.
itellä huomannu iho-oireita glfos. ruiskutuksen jälkeen.
Ja sinäkin polulta eksyny lammas.... ;D
Tuet hipoo pilviä joten kukkaro on kunnossa luomussa, muuten ihan moraalitonta rikkaruohojen viljelyä. Tää on mun mielipide. Ja jollakin toisella saattaa olla toisenlainen mielipide.
-
Ei muutakuin apteekin kanssa sopparia tekemään:
http://www.nettiukko.fi/blogi/2009/11/juolavehnan-juuri/ ;D
Ei kai juola ennenvanhaan mikään yleisin rikka ollut ?
Avokesantohan sen piti kurissa..Nykyään sehän on lähes rikollista toimintaa >:(
Ei taida nämä löytyä mistään luettavaksi?? Petrii??
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/tutkimus/hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=191343
SALONEN, J., HYVÖNEN, T., JALLI, H., PAJU, R., TANNI, E., MUOTILA, A. 1999. Rikkakasvien "10 kärjessä" ennen ja nyt. In: Mitä Suomi syö - ja millä hinnalla? : Agro-Food "99, Tampere 2.-4.2.1999. Agro-Food ry. p. P25.
-
Kyllä juolasta eroon pääsee luomussakin, vaatii vaan vähän töitä kun ei pysty glyfosaatilla oikaisemaan helpoman kautta.
Lautasta pari kertaa syksyllä ennen kyntöä. Keväällä ennen kylvöä pari kolme kertaa tarpeen mukaan lautasäestä tai normaalia äestä kun alkaa rikat nousemaan.
Itsellä sv1 ja viherlannoitus nurmessa kasvoi hyvä savikka ja pillike.
Rikat nurin niitokoneella ja odottelemaan mitä kylvetyt kasvit niitosta tykkää.
-
Ja sinäkin polulta eksyny lammas.... ;D
Tuet hipoo pilviä joten kukkaro on kunnossa luomussa, muuten ihan moraalitonta rikkaruohojen viljelyä. Tää on mun mielipide. Ja jollakin toisella saattaa olla toisenlainen mielipide.
Luomutuethan on siitä hyviä, ettei niitä tartte kenenkään kadehtia: nehän on ollu ihan vapaasti haettavissa kaikille
Tuosta kalustosta, siinä on yhteistyön voimaa, ei niitä pihankoristeeksi ole hankittu.
-
Kyllä juolasta eroon pääsee luomussakin, vaatii vaan vähän töitä kun ei pysty glyfosaatilla oikaisemaan helpoman kautta.
Lautasta pari kertaa syksyllä ennen kyntöä. Keväällä ennen kylvöä pari kolme kertaa tarpeen mukaan lautasäestä tai normaalia äestä kun alkaa rikat nousemaan.
Itsellä sv1 ja viherlannoitus nurmessa kasvoi hyvä savikka ja pillike.
Rikat nurin niitokoneella ja odottelemaan mitä kylvetyt kasvit niitosta tykkää.
Kyllähän se on tosi, että "kasvinsuojelu-ruiskutuksilla" paikataan viljelyteknisiä virheitä...
Tääl kulmil luomu-"viljelijät" ovatten joskus kehdannu ihmetellä, kun en omilla pelloilla ole aina ruutan kanssa sotkemassa... Sillä kun se autuus kuulemma tulee.
Ei täällä siltikään luomuun olla siirtymässä, kun ei ole vielä pakko ;D Ehkä seuraavat sukupolvet, kun norskit ovat ensin tyhjentäneet "pajatson" ja maa on halpaa ;D >:(
-
Ja sinäkin polulta eksyny lammas.... ;D
Tuet hipoo pilviä joten kukkaro on kunnossa luomussa, muuten ihan moraalitonta rikkaruohojen viljelyä. Tää on mun mielipide. Ja jollakin toisella saattaa olla toisenlainen mielipide.
Luomutuethan on siitä hyviä, ettei niitä tartte kenenkään kadehtia: nehän on ollu ihan vapaasti haettavissa kaikille
Tuosta kalustosta, siinä on yhteistyön voimaa, ei niitä pihankoristeeksi ole hankittu.
A-B vastaan C...... ;D ;D.
-
Kyllä juolasta eroon pääsee luomussakin, vaatii vaan vähän töitä kun ei pysty glyfosaatilla oikaisemaan helpoman kautta.
Lautasta pari kertaa syksyllä ennen kyntöä. Keväällä ennen kylvöä pari kolme kertaa tarpeen mukaan lautasäestä tai normaalia äestä kun alkaa rikat nousemaan.
Itsellä sv1 ja viherlannoitus nurmessa kasvoi hyvä savikka ja pillike.
Rikat nurin niitokoneella ja odottelemaan mitä kylvetyt kasvit niitosta tykkää.
Kyllähän se on tosi, että "kasvinsuojelu-ruiskutuksilla" paikataan viljelyteknisiä virheitä...
Tääl kulmil luomu-"viljelijät" ovatten joskus kehdannu ihmetellä, kun en omilla pelloilla ole aina ruutan kanssa sotkemassa... Sillä kun se autuus kuulemma tulee.
Ei täällä siltikään luomuun olla siirtymässä, kun ei ole vielä pakko ;D Ehkä seuraavat sukupolvet, kun norskit ovat ensin tyhjentäneet "pajatson" ja maa on halpaa ;D >:(
Naapurin siirtyessä luomuun rupesi glyfosaati ruiskuttajat olemaan hakusessa, niin tympäänyin ja päätin omatkin pellot laittaa luomuun.
Sitten päätin että kokeilaan että lähteekö se juolavehnä mekanisesti ilman 100000€ konepanostuksia pellosta.
Ei tuo ainakaan vielä ollut peltoja vallanut. Piti jopa ihmetellä kun niitettäessä oli niin vähän juolavehnää.
Se että se vaatii vähän enemmän työtä toisessa kohtaa pitää paikansa, mutta eipä tarvii myrkkyjä juosta ostamassa ja säästyy aikaa apulannan levitykseltä muihin pelto töihin.
Ensivuonna voi sitten olla että juolavehnää on pellolla vaikka muille jakaa, vaikka muut rikat onkin hävinneet.
-
SKNnä tiedetään agronetin moniongelmaiseksi ja johtunee juuri glyfon käytöstä.
Landehoolla on vain yksi ongelma. Mutta sekin riittää. :D
[/quote]
Ei Timppa mikään ongelma ole. Yksinkertaisia pitää ymmärtää. Niin ja sääliä.
-
Yksinkertaisia pitää ymmärtää. Niin ja sääliä.
[/quote]
Kumpaa noista landeadhd:n kohdalla tekis?
;D
Ymmärrystäkö? Sääliä?
-
Jaahas. Kyllhän se niin on että toi luomu on puuhastelua ja järjetöntä nykypäivän sääoloille. Mitä meilläpäin katsoo niin luomu-ukkelit pistää viljat karja rehuksi kun ei niistä muuhun ole(sää olot). Ajatelkaapas sitä että jos kaikki maailman pellot olisi luomussa niin sademetsätkään pelloksi raivaamalla ei riittäisi nykyiseen ruuan tuotantoon. Hyvä ajatushan se luomu on ei siinä mitään. Mutta realiteetit pitää ottaa huomioon. Sitten kun maailman väistöstä 2/3 hävitettäisiin niin voisin itsekkin luomuun siirtyä ja se tuntuisi järkevältäkin. Mediassa uskotellaan kansalaisille luomun ihannuutta mutta faktoja ei oteta huomioon. Nykyisin luomuun siirtyy isot karjatilat joilla 100emoa ja 300ha peltoa. Pellon anti syötetään karjalle ja vasikat pistetään välitykseen... Siinäpä voi kukin ajatella paljon viljeliä saa pelkästään tukia(kuluttajan veromarkkoja) yhdestä vasikasta:) Todellisuudessa luomulihan reali hinta kaupantiskillä voi lähennellä lähemmäks 100e/kg. Glyfosaatti on myrkkyä ja käyttöä pitäisi vähentää, mielellään lopettaa, mutta tämän aineen hyötyyn ei ole järkevää ratkaisua keksitty korvaamaan.... Olisiko nyky maataloudessa panostettava luomun ja perinteisen viljelyn välimuotoon!!! Esim tavanomaiseen viljelyyn ylimääräisiä palkokasvi tukia yms... jolla kannustettaisiin kemiallisen lannoitteen vähentämistä..
-
Turhapoiku nyt vaan laskeskelee ensin tavanomaisen panos-hyötysuhteita ja sitten kriekkuu uudestaan.
Aloitappa vaikka siitä, että apulantatyppikilon tuottamiseen tarvitaan kilo öljyä jne. Vaikka kuinka tulisi nälkä, niin pitääkö tuotannon peruselementit tuhota; maat myrkyttää ja muut luonnonvarat kuluttaa loppuun ns halvan ruuan takia.
-
Ei ton juolavehnän kanssa kukaan enää jaksa. Joka syksy tarttis levittää sitä johonkin päin ja silti lopputulos on vähän niin ja näin.
[/quote]
Ei sun kannattais kylvää ollenkaan sitä juolavehnää.
-
Jaahas. Kyllhän se niin on että toi luomu on puuhastelua ja järjetöntä nykypäivän sääoloille. Mitä meilläpäin katsoo niin luomu-ukkelit pistää viljat karja rehuksi kun ei niistä muuhun ole(sää olot). Ajatelkaapas sitä että jos kaikki maailman pellot olisi luomussa niin sademetsätkään pelloksi raivaamalla ei riittäisi nykyiseen ruuan tuotantoon. .......klip
Asiahan ei muuten ole aivan näin. Etenkin alueilla joissa ruuasta on pulaa, viljely on useimmiten hyvin kehittymätöntä. Näihin paikallisiin oloihin sovellettu luomuviljely parantaisi näiden alueiden ruuantuotantoa merkittävästi, ja luomuviljelyn perustana oleva maan viljavuuden vaaliminen takaisi ruuantuotannon pysyvyyden myös tulevaisuudessa. Luomuviljelyn keinoja on käytettävissä myös köyhillä alueilla, joissa työvoimaa usein on mutta ei rahaa.
Sen sijaan täällä tuntemamme tehoviljelyn keinot on monin paikoin johtaneet alueen väestön taloudelliseen katastrofiin ja maan tuhoutumiseen, ja lopulta viljelyskelpoisen maan ajautumisen suuromistajien haltuun.
-
Turhapoiku nyt vaan laskeskelee ensin tavanomaisen panos-hyötysuhteita ja sitten kriekkuu uudestaan.
Aloitappa vaikka siitä, että apulantatyppikilon tuottamiseen tarvitaan kilo öljyä jne. Vaikka kuinka tulisi nälkä, niin pitääkö tuotannon peruselementit tuhota; maat myrkyttää ja muut luonnonvarat kuluttaa loppuun ns halvan ruuan takia.
Eiköhän se sunkin rattoris hyrrää fossiilisella? Vai käykö se pierulla? Paljonko enämpi kuluu luomussa pöötä kun perinteisessä? Aika paljon. Kaikki ne sun kvickuppailus, kultivoinnit, niitot, kynnöt ja rikkaäestykset. Mitä tulee tohon rehun tekoon, pitää olla huomattavasti enämpi pinta-alaa elukoiden ruokintaan luomussa, josta taas jälleen kerran seuraa enämpi ajoa. Eli kulutus senkun kasvaa, öljynvaihtoja, rasvauksia, polttoöljyjä, suodattimia, akkuja, jnejne. Onko se si egoloogista? Vai? Mitä? Täh?
Rehellisesti sanottuna egoloogisin kylvömuoto taitaa olla se suorakylvö.
-
Jaahas. Kyllhän se niin on että toi luomu on puuhastelua ja järjetöntä nykypäivän sääoloille. Mitä meilläpäin katsoo niin luomu-ukkelit pistää viljat karja rehuksi kun ei niistä muuhun ole(sää olot). Ajatelkaapas sitä että jos kaikki maailman pellot olisi luomussa niin sademetsätkään pelloksi raivaamalla ei riittäisi nykyiseen ruuan tuotantoon. .......klip
Asiahan ei muuten ole aivan näin. Etenkin alueilla joissa ruuasta on pulaa, viljely on useimmiten hyvin kehittymätöntä. Näihin paikallisiin oloihin sovellettu luomuviljely parantaisi näiden alueiden ruuantuotantoa merkittävästi, ja luomuviljelyn perustana oleva maan viljavuuden vaaliminen takaisi ruuantuotannon pysyvyyden myös tulevaisuudessa. Luomuviljelyn keinoja on käytettävissä myös köyhillä alueilla, joissa työvoimaa usein on mutta ei rahaa.
Sen sijaan täällä tuntemamme tehoviljelyn keinot on monin paikoin johtaneet alueen väestön taloudelliseen katastrofiin ja maan tuhoutumiseen, ja lopulta viljelyskelpoisen maan ajautumisen suuromistajien haltuun.
Höpöhöpö! ;D
Viljelyn kehitys tarkottaa juurikin satotasojen parantamista KEMIALLISESTI. Luomua on ollut suomessa jo kristuksen ajoista lähtien. Minkä karja paskoo, sen pelto tuottaa...tai jotain sinnepäin.... ::)
-
Maamieskoulussa katsottiin opetusfilmiä biodynaamisesta viljelystä. Siinä äijä keitteli sianpaskalientä ja viskeli jotain yrttejä sekaan. Lopuksi laitto sen paskavellinsä lehmänsarvituppeihin, ja hautas tupet vuodeksi maahan. Kaiveksi sitten sarvet ylös, ja kippas sisälmyksen myrkkyruuttaansa. Joku kotitekonen kirvamyrkky siitä varmaan tuli. Voiskohan glyfoa tuolleen keitellä vaikka lehmän kusesta? :D
-
Maamieskoulussa katsottiin opetusfilmiä biodynaamisesta viljelystä. Siinä äijä keitteli sianpaskalientä ja viskeli jotain yrttejä sekaan. Lopuksi laitto sen paskavellinsä lehmänsarvituppeihin, ja hautas tupet vuodeksi maahan. Kaiveksi sitten sarvet ylös, ja kippas sisälmyksen myrkkyruuttaansa. Joku kotitekonen kirvamyrkky siitä varmaan tuli. Voiskohan glyfoa tuolleen keitellä vaikka lehmän kusesta? :D
Näin se menee ;D Kaikki pitää hulluna ??? mutta jos siihen sais tuen niin johan alkais kannattajia olla. Näin se on luomunkin kanssa. Tuet pois niin loppuu innostus. :-\
-
Höpöhöpö! ;D
Viljelyn kehitys tarkottaa juurikin satotasojen parantamista KEMIALLISESTI. Luomua on ollut suomessa jo kristuksen ajoista lähtien. Minkä karja paskoo, sen pelto tuottaa...tai jotain sinnepäin.... ::)
Sitten olis aika tehdä jotain noiden kemiallisten lannoitteiden happamoittavalle vaikutukselle ja etsiskellä jostain fosforiraaka-ainetta lisää. Viljojen satotaso ei enää kemikaaleilla nouse, suomipojat ottaa vaan sitä takamatkaa muihin kiinni. Muualla asiaa tarkastellaan jo eri vinkkelistä......maatalous on enimmäkseen orgaanista kemiaa ja biologiaa, eri kuppikunnat vaan näkee asian eri tavoin. Luomumiehillä on absolutistin vakaumus ja kemikaaliveljiä vaivaa paha monsantouskovaisuus.
nautakarjan rehujen tuotannossa satotaso lähti nousuun vasta biologisten keinojen myötä. Ässkooännäkin hokee sitä maamieskoulun aivopesua vaan ulos, eikä kehitä omia taitojaan ;D ;D
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen glyfosaatista.....yksivuotinen raiheinä on tehokas juolan tappaja. Sitä ei tosin saa 2.4 kuutioisen amazonen tankkiin syksyllä kaupasta, vaan se olis osattava kylvää keväällä sinne viljan alle.
-
Viljelyn kehitys tarkottaa juurikin satotasojen parantamista KEMIALLISESTI. Luomua on ollut suomessa jo kristuksen ajoista lähtien. Minkä karja paskoo, sen pelto tuottaa...tai jotain sinnepäin.... ::)
Tuo kemia on vähän kuin doping urheilussa... Viljelyn kehitys lähtee enemmänkin tiettyjen perusteiden ymmärtämisestä. Meillä merkittävin edistysaskel oli aikanaan, kun siirryttiin 1800-luvun loppupuolella kiertoviljelyyn, jossa entinen jumalanpilkka (eläinrehua ihmisruokapellolla) otettiin vakiokäytännöksi, jolloin viljapeltojen viljavuus kehittyi ja kotieläintuotannon myötä saatiin ruokaturvallisuutta parannettua.
Glyfosaatilla on mahdollista oikaista erinäisiä perusjuttuja aika rajusti. Mielestäni on aika vaarallista, että koko viljelyn "kestävyys" on yhden torjunta-aineen varassa.
Petri
-
Höpöhöpö! ;D
Viljelyn kehitys tarkottaa juurikin satotasojen parantamista KEMIALLISESTI. Luomua on ollut suomessa jo kristuksen ajoista lähtien. Minkä karja paskoo, sen pelto tuottaa...tai jotain sinnepäin.... ::)
Sitten olis aika tehdä jotain noiden kemiallisten lannoitteiden happamoittavalle vaikutukselle ja etsiskellä jostain fosforiraaka-ainetta lisää. Viljojen satotaso ei enää kemikaaleilla nouse, suomipojat ottaa vaan sitä takamatkaa muihin kiinni. Muualla asiaa tarkastellaan jo eri vinkkelistä......maatalous on enimmäkseen orgaanista kemiaa ja biologiaa, eri kuppikunnat vaan näkee asian eri tavoin. Luomumiehillä on absolutistin vakaumus ja kemikaaliveljiä vaivaa paha monsantouskovaisuus.
nautakarjan rehujen tuotannossa satotaso lähti nousuun vasta biologisten keinojen myötä. Ässkooännäkin hokee sitä maamieskoulun aivopesua vaan ulos, eikä kehitä omia taitojaan ;D ;D
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen glyfosaatista.....yksivuotinen raiheinä on tehokas juolan tappaja. Sitä ei tosin saa 2.4 kuutioisen amazonen tankkiin syksyllä kaupasta, vaan se olis osattava kylvää keväällä sinne viljan alle.
No en jaksa ny vääntää. ;D
-
Turhapoiku nyt vaan laskeskelee ensin tavanomaisen panos-hyötysuhteita ja sitten kriekkuu uudestaan.
Aloitappa vaikka siitä, että apulantatyppikilon tuottamiseen tarvitaan kilo öljyä jne. Vaikka kuinka tulisi nälkä, niin pitääkö tuotannon peruselementit tuhota; maat myrkyttää ja muut luonnonvarat kuluttaa loppuun ns halvan ruuan takia.
Eiköhän se sunkin rattoris hyrrää fossiilisella? Vai käykö se pierulla? Paljonko enämpi kuluu luomussa pöötä kun perinteisessä? Aika paljon. Kaikki ne sun kvickuppailus, kultivoinnit, niitot, kynnöt ja rikkaäestykset. Mitä tulee tohon rehun tekoon, pitää olla huomattavasti enämpi pinta-alaa elukoiden ruokintaan luomussa, josta taas jälleen kerran seuraa enämpi ajoa. Eli kulutus senkun kasvaa, öljynvaihtoja, rasvauksia, polttoöljyjä, suodattimia, akkuja, jnejne. Onko se si egoloogista? Vai? Mitä? Täh?
Rehellisesti sanottuna egoloogisin kylvömuoto taitaa olla se suorakylvö.
Normi-viljatilan fossiilisen kulutuksesta puolet menee lannoitetypen tuotantoon ja neljännes viljankuivaukseen. Minä kun lannoitan lannalla ja apilalla sekä kuivaan viljat vain auringon lämmittämällä ilmalla, voin pörrätä aivan mahdottomasti kultivaattorilla ja rikkaäkeellä.
-
Turhapoiku nyt vaan laskeskelee ensin tavanomaisen panos-hyötysuhteita ja sitten kriekkuu uudestaan.
Aloitappa vaikka siitä, että apulantatyppikilon tuottamiseen tarvitaan kilo öljyä jne. Vaikka kuinka tulisi nälkä, niin pitääkö tuotannon peruselementit tuhota; maat myrkyttää ja muut luonnonvarat kuluttaa loppuun ns halvan ruuan takia.
Eiköhän se sunkin rattoris hyrrää fossiilisella? Vai käykö se pierulla? Paljonko enämpi kuluu luomussa pöötä kun perinteisessä? Aika paljon. Kaikki ne sun kvickuppailus, kultivoinnit, niitot, kynnöt ja rikkaäestykset. Mitä tulee tohon rehun tekoon, pitää olla huomattavasti enämpi pinta-alaa elukoiden ruokintaan luomussa, josta taas jälleen kerran seuraa enämpi ajoa. Eli kulutus senkun kasvaa, öljynvaihtoja, rasvauksia, polttoöljyjä, suodattimia, akkuja, jnejne. Onko se si egoloogista? Vai? Mitä? Täh?
Rehellisesti sanottuna egoloogisin kylvömuoto taitaa olla se suorakylvö.
Ei noita kovemman muokkauksen keinoja joka vuosi käytetä, usein vain joka viides vuosi, toisinaan paljon harvemminkin. Vapaavuoroisia peltoja on osa, joilla ei kulu kuin niiton verran menovettä. Kokemuksen mukaan pöötä ei kulu niinkään paljon keskimäärin kuin. tavanomaisessa. Tavanomaisessa sensijaan kuluu sitä yllättävän paljon muuhun kuin varsinaiseen peltoviljelyyn. Rehunteosta sulla on näköjään vain oma näkemys, ei kokemusta. Tuo suorakylvön ekologisuuskin, keskimäärin, on jo aika lailla ammuttu alas. Sitäpaitsi aitosuorakylvö harvoin onnistuu pitkällä aikavälillä Suomessa kovinkaan menestyksellisesti. Ja rahaa kuluu kaikenlaisiin monsanton aineisiin hurumykke.
Tuo vinkuminen nälkäisten ruokkimista on vain puheen siirtämistä sivuraiteille. Kuka teistä keväällä miettii maailman nälkäisiä kun viljelysuunnitelmia tehdään? Oma kukkaro on mielessä ja Monsanto ja Yara kärkkymässä omiaan pois. Myrkkyfirmat eivät koskaan ole halunneet kuin voittoja osakkeenomistajilleen ja senkin vastuuttomasti sekä köyhiä ja nälkäisiä miettimättä.
Ei kenelläkään köyhällä ole niitä varaa ostaa. Ja jos näiden tuloksilla joitakin ruokitaan, niin moneen kertaan tuetuista ylijäämistä on kyse.
Kuten edellä mainittiin nälkäiset ovat köyhiä ja heillä ei ole varaa ostaa juuri mitään ruokaa. Monsanton menetelmin tuotetut ovat aivan liian kalliita heille. Ne ovat tarkoitettu hyvinvointi-ihmisten ruuan hinnan halventamiseksi. Läski-ameriikkalaiset ovat siitä ääriesimerkki.
Köyhillä ei ole muuta mielekästä keinoa ruokansa tuottamiseksi kuin omavarainen biologinen tuotanto, jossa luonnon antamin mahdollisuuksin ilman rahaa kasvatetaan oma ruoka.
Oletkos nuuten, SKNnä tarkastanut omat ja jälkeläistesi pyrstösulat kun sitä roskaruuan ainesta kasvatat ja varmaan syötkin? ’Mäkkärivariksilta’ on nääs lentoonlähtöongelmia sulkien katkeilemisen takia.
-
Liittykös tämä yhtäänmihinkään...http://www.mindfully.org/GE/Madagascar-Rice-Revolution.htm
...ja Braunilla loput.
-
Mitä rehuntekoon tulee, on ollut ilo seurata sitä noukkarirallia jota luomut harrastaa. Kolmella rattorilla rallataan kolme kertaa kaudessa 4 kylän alueella. Perinteisen tyylin tilalla sama määrä ammuja, 2 kertaa riittää lähes puolet pienemmällä pinta-alalla. Johtuneeko sitten tuo luomun isompi ajomäärä vaan siitä että on kova halu ajella? Vai oliko se kuitenkin niin että se lannotus tavanomaisessa auttaa sitä nurmea kasvamaan tehokkaamin kun apila/lanta/pyhähenki-menetelmä?
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Kyl maar ne persesulat on kunnossa, vauhtia ei ainakaan ole hidastanut.... ;D
Jaa niin, keskimääräinen kasvinsuojelulasku/ha on ollut 15-30e/ha. 360 glyfonautti maksaa n.4e/l, sitä 3L/ha on 12e. Kallista?
4 pyttynen huippuunsa kutiteltu suolahden tuote imee liki 20l/tunnissa kynnössä. Sihen vielä hanhenjalka-ajoa ja muuta äestyksen tapaista toimintaa sekä niittomurskausta, saattaa olla et näillä pöö hinnoilla kuitenkin se suorakylvö on HALVEMPAA. Toki luomussa säästyy kuivauskustannuksia kun sadot on puolet tavanomaisesta ja siilotilan tarve saman verran pienempi.
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
-
Mitä rehuntekoon tulee, on ollut ilo seurata sitä noukkarirallia jota luomut harrastaa. Kolmella rattorilla rallataan kolme kertaa kaudessa 4 kylän alueella. Perinteisen tyylin tilalla sama määrä ammuja, 2 kertaa riittää lähes puolet pienemmällä pinta-alalla. Johtuneeko sitten tuo luomun isompi ajomäärä vaan siitä että on kova halu ajella? Vai oliko se kuitenkin niin että se lannotus tavanomaisessa auttaa sitä nurmea kasvamaan tehokkaamin kun apila/lanta/pyhähenki-menetelmä?
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Kyl maar ne persesulat on kunnossa, vauhtia ei ainakaan ole hidastanut.... ;D
Jaa niin, keskimääräinen kasvinsuojelulasku/ha on ollut 15-30e/ha. 360 glyfonautti maksaa n.4e/l, sitä 3L/ha on 12e. Kallista?
4 pyttynen huippuunsa kutiteltu suolahden tuote imee liki 20l/tunnissa kynnössä. Sihen vielä hanhenjalka-ajoa ja muuta äestyksen tapaista toimintaa sekä niittomurskausta, saattaa olla et näillä pöö hinnoilla kuitenkin se suorakylvö on HALVEMPAA. Toki luomussa säästyy kuivauskustannuksia kun sadot on puolet tavanomaisesta ja siilotilan tarve saman verran pienempi.
Eipä näistä laskelmistasi oikeastaan muuta sanomista ole kuin että jos noihin olet tyytyväinen ja ne vahvistavat uskoasi niin eipä siinä mitään ;D ;D ;D
Itsepetos on kuitenkin siitä kiva, että siitä ei ole muille haittaa
-
Mitä rehuntekoon tulee, on ollut ilo seurata sitä noukkarirallia jota luomut harrastaa. Kolmella rattorilla rallataan kolme kertaa kaudessa 4 kylän alueella. Perinteisen tyylin tilalla sama määrä ammuja, 2 kertaa riittää lähes puolet pienemmällä pinta-alalla. Johtuneeko sitten tuo luomun isompi ajomäärä vaan siitä että on kova halu ajella? Vai oliko se kuitenkin niin että se lannotus tavanomaisessa auttaa sitä nurmea kasvamaan tehokkaamin kun apila/lanta/pyhähenki-menetelmä?
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Kyl maar ne persesulat on kunnossa, vauhtia ei ainakaan ole hidastanut.... ;D
Jaa niin, keskimääräinen kasvinsuojelulasku/ha on ollut 15-30e/ha. 360 glyfonautti maksaa n.4e/l, sitä 3L/ha on 12e. Kallista?
4 pyttynen huippuunsa kutiteltu suolahden tuote imee liki 20l/tunnissa kynnössä. Sihen vielä hanhenjalka-ajoa ja muuta äestyksen tapaista toimintaa sekä niittomurskausta, saattaa olla et näillä pöö hinnoilla kuitenkin se suorakylvö on HALVEMPAA. Toki luomussa säästyy kuivauskustannuksia kun sadot on puolet tavanomaisesta ja siilotilan tarve saman verran pienempi.
Jaa ettei myrkyt maksakkaan juri mitään, eikä apulanta? Halvempaa kuin taivaalta kaapattu apilatyppi.
Aika pienestä reijästä sinä tätä mualimaa tiirailet.
-
Mitä rehuntekoon tulee, on ollut ilo seurata sitä noukkarirallia jota luomut harrastaa. Kolmella rattorilla rallataan kolme kertaa kaudessa 4 kylän alueella. Perinteisen tyylin tilalla sama määrä ammuja, 2 kertaa riittää lähes puolet pienemmällä pinta-alalla. Johtuneeko sitten tuo luomun isompi ajomäärä vaan siitä että on kova halu ajella? Vai oliko se kuitenkin niin että se lannotus tavanomaisessa auttaa sitä nurmea kasvamaan tehokkaamin kun apila/lanta/pyhähenki-menetelmä?
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Kyl maar ne persesulat on kunnossa, vauhtia ei ainakaan ole hidastanut.... ;D
Jaa niin, keskimääräinen kasvinsuojelulasku/ha on ollut 15-30e/ha. 360 glyfonautti maksaa n.4e/l, sitä 3L/ha on 12e. Kallista?
4 pyttynen huippuunsa kutiteltu suolahden tuote imee liki 20l/tunnissa kynnössä. Sihen vielä hanhenjalka-ajoa ja muuta äestyksen tapaista toimintaa sekä niittomurskausta, saattaa olla et näillä pöö hinnoilla kuitenkin se suorakylvö on HALVEMPAA. Toki luomussa säästyy kuivauskustannuksia kun sadot on puolet tavanomaisesta ja siilotilan tarve saman verran pienempi.
Jaa ettei myrkyt maksakkaan juri mitään, eikä apulanta? Halvempaa kuin taivaalta kaapattu apilatyppi.
Aika pienestä reijästä sinä tätä mualimaa tiirailet.
Tuleehan sitä taivaalta. Mut kun tuotannon tarvis olla tehokasta. Apilasta kun ei millään opilla saa kymmeniäkiloja typpeä. Jos haluaa vehnälle saada valkuaiset tappiin (yli 15.5%) on pakko käyttää muutakin kun viherlannotusta ja pasolaattoria. Mut sovitaan ny niin et sää katot omasta isommasta sontaluukustas ja mää sit vaikka siitä vähän pienemästä. Tää on sama asia ku koittas vasuria/demaria saada innostumaan maataloustukien hyödyistä.... Eli jankkaamiseks menee taas. ;D
-
Mitäs Weke ja Landepönde sanoo tästä?
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=random&cat=28&pos=-5122
;D ;D ;D
-
Mitäs Weke ja Landepönde sanoo tästä?
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=random&cat=28&pos=-5122
;D ;D ;D
ööö.... siis toihan näyttää kasvinsuojeluruiskulta, on vaan pienempi?
-
Mitäs Weke ja Landepönde sanoo tästä?
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=random&cat=28&pos=-5122
;D ;D ;D
Investointi siltä varalta ettei rahavarat pääse ylitämään pankkitilin ylärajaa.
-
>>>>Tuleehan sitä taivaalta. Mut kun tuotannon tarvis olla tehokasta. Apilasta kun ei millään opilla saa kymmeniäkiloja typpeä. Jos haluaa vehnälle saada valkuaiset tappiin (yli 15.5%) on pakko käyttää muutakin kun viherlannotusta ja pasolaattoria. Mut sovitaan ny niin et sää katot omasta isommasta sontaluukustas ja mää sit vaikka siitä vähän pienemästä. Tää on sama asia ku koittas vasuria/demaria saada innostumaan maataloustukien hyödyistä.... Eli jankkaamiseks menee taas. Virnistää
*****Apilasta jää hyvässä lykyssä maahan toista sataa kiloa typpeä hidasliukoiseen muotoon, samalla multavuus ja maan rakenne paranee mukavasti. Siinäkin on eri opit.
Tehokkuudesta en puhuisi silloin kun lannoitetaan apulantaa yli viidelle viljatonnille ja saadaan 3,2 tonnia.
Näinhän se keskimäärin menee tänä kesänä. Mistäs otat talteen tuon helppoliukoisen karkulaisen?
Normaali keskisato on 3,5 tn:n luokkaa. Joten siitäkin karkaa melkolailla.
Et sinä saa vehnääsi koskaan 15,5 prosenttia valkuaista. Siinäkin yritetään liikoja ja ravinteita karkaa taas.
Jankutusta se tosiasioiden kampittaminen helposti on, jotta jatka vaan sitä.
-
Mitäs Weke ja Landepönde sanoo tästä?
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=random&cat=28&pos=-5122
;D ;D ;D
Tyyriin näköistä touhua. Lieneekö maksaa koskaan itteään takaisin. Tietenkin jos on monsanton piilolinssit silmissä! ;D
-
>>>>Tuleehan sitä taivaalta. Mut kun tuotannon tarvis olla tehokasta. Apilasta kun ei millään opilla saa kymmeniäkiloja typpeä. Jos haluaa vehnälle saada valkuaiset tappiin (yli 15.5%) on pakko käyttää muutakin kun viherlannotusta ja pasolaattoria. Mut sovitaan ny niin et sää katot omasta isommasta sontaluukustas ja mää sit vaikka siitä vähän pienemästä. Tää on sama asia ku koittas vasuria/demaria saada innostumaan maataloustukien hyödyistä.... Eli jankkaamiseks menee taas. Virnistää
*****Apilasta jää hyvässä lykyssä maahan toista sataa kiloa typpeä hidasliukoiseen muotoon, samalla multavuus ja maan rakenne paranee mukavasti. Siinäkin on eri opit.
Tehokkuudesta en puhuisi silloin kun lannoitetaan apulantaa yli viidelle viljatonnille ja saadaan 3,2 tonnia.
Näinhän se keskimäärin menee tänä kesänä. Mistäs otat talteen tuon helppoliukoisen karkulaisen?
Normaali keskisato on 3,5 tn:n luokkaa. Joten siitäkin karkaa melkolailla.
Et sinä saa vehnääsi koskaan 15,5 prosenttia valkuaista. Siinäkin yritetään liikoja ja ravinteita karkaa taas.
Jankutusta se tosiasioiden kampittaminen helposti on, jotta jatka vaan sitä.
Jaa en vai? Missä on vika jos ei esim. Anniinalla saa yli 15%? No lannotuksessa. Trappe ja Eepos asia erikseen. Jos nyt satun löytämään esinäytelapun ni laitan sen tonne kuvablokiin. Ja jos ei löydy ni pannaan sitten uusi ku saadaan vehnää siiloon. Veikkaan 16. Katotaan si.
-
Jaa en vai? Missä on vika jos ei esim. Anniinalla saa yli 15%? No lannotuksessa.
Ei kun satomäärässä. Leipävehnästä suurin osa tässä maailmassa tuotetaan alle 4 tonnin sadoilla. Toimis ihan hyvin täälläkin, vaan kun uskomus on se isopaljoperha on AINUA OIKIA tehokas. Pellon hinta on tässä naurettavassa täppäröinnissä jo tärvelty ja noususuunta ei isompia satoja kannattavammaksi muuta. Jatkuva huippusadon jahtaaminen ei ole tehokasta.
-
Jaa en vai? Missä on vika jos ei esim. Anniinalla saa yli 15%? No lannotuksessa.
Ei kun satomäärässä. Leipävehnästä suurin osa tässä maailmassa tuotetaan alle 4 tonnin sadoilla. Toimis ihan hyvin täälläkin, vaan kun uskomus on se isopaljoperha on AINUA OIKIA tehokas. Pellon hinta on tässä naurettavassa täppäröinnissä jo tärvelty ja noususuunta ei isompia satoja kannattavammaksi muuta. Jatkuva huippusadon jahtaaminen ei ole tehokasta.
Tästä oli joskus jo juttua lehdessä. Ei ole järkevää jahdata huippu leipävehnäsatoa hehtaarilta näillä ympäristötuen lannoitusmäärillä.
Kaikki satoisiksi jalostetut leipävehnä lajikeet kärsivät käytännössä typen puuteesta, kun ympäristötuen maksimit jarruttavat ravinteiden kylvöä.
-
4000kg keskisadolla ei ole mahdottomuus repiä yli 15.5 valkuaisia Anniinasta ja Quarnasta, näillä uusillakaan lannoitussäädöksillä. Tai ainakaan ei itellä ole ollut. Epoksen kanssa ei auta vaikka tekisi mitä. Valkuaiset toppaa viimeistään 13%.
-
Jaa en vai? Missä on vika jos ei esim. Anniinalla saa yli 15%? No lannotuksessa.
Ei kun satomäärässä. Leipävehnästä suurin osa tässä maailmassa tuotetaan alle 4 tonnin sadoilla. Toimis ihan hyvin täälläkin, vaan kun uskomus on se isopaljoperha on AINUA OIKIA tehokas. Pellon hinta on tässä naurettavassa täppäröinnissä jo tärvelty ja noususuunta ei isompia satoja kannattavammaksi muuta. Jatkuva huippusadon jahtaaminen ei ole tehokasta.
Tilakohtainen asia toi täppäröinti ja muu. ::)
-
4000kg keskisadolla ei ole mahdottomuus repiä yli 15.5 valkuaisia Anniinasta ja Quarnasta, näillä uusillakaan lannoitussäädöksillä. Tai ainakaan ei itellä ole ollut. Epoksen kanssa ei auta vaikka tekisi mitä. Valkuaiset toppaa viimeistään 13%.
Tuohon pitäisi jo luomussakin päästä. Parivuotta viherlannoitusta ja kylvön yhteydessä viljo-lantaa 1000kg hehtaarille, niin en pitäisi mahdottomana.
-
4000kg keskisadolla ei ole mahdottomuus repiä yli 15.5 valkuaisia Anniinasta ja Quarnasta, näillä uusillakaan lannoitussäädöksillä. Tai ainakaan ei itellä ole ollut. Epoksen kanssa ei auta vaikka tekisi mitä. Valkuaiset toppaa viimeistään 13%.
Tuohon pitäisi jo luomussakin päästä. Parivuotta viherlannoitusta ja kylvön yhteydessä viljo-lantaa 1000kg hehtaarille, niin en pitäisi mahdottomana.
120kg typpimäärällä onnistuu hyvinkin.
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
Sanotko sää vastauksen vai mää? ;D
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
Muinoin Kemiran (vai oiko vielä Rikkihappotehtaan) konsulentti hehkutti apulannan hyvyyksiä ja käski viedä karjanpaskat kaatopaikalle. Johon kylän tuumailija mutisi, että onkin ihmetellyt kun ''paskapatterin kohdalla ei mikään tahdo kasvaa''.
SKNnällä tahtoo mennä jo senat sakaisin kun puhutaan karjapuolesta. Parempi katsoa sontaluukun kuin monsanton pullonpohjan läpi. Ja maa kasvattaa.
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
Sanotko sää vastauksen vai mää? ;D
Sano vaan, niin saan jonkinlaista todistusaineistoa.
Petri
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
Sanotko sää vastauksen vai mää? ;D
Sano vaan, niin saan jonkinlaista todistusaineistoa.
Petri
Niihin lähimmäisiin kappaleisiin vuodesta toiseen.... ;D ;D
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
Sanotko sää vastauksen vai mää? ;D
Sano vaan, niin saan jonkinlaista todistusaineistoa.
Petri
Niihin lähimmäisiin kappaleisiin vuodesta toiseen.... ;D ;D
:-X
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
Sanotko sää vastauksen vai mää? ;D
Sano vaan, niin saan jonkinlaista todistusaineistoa.
Petri
Niihin lähimmäisiin kappaleisiin vuodesta toiseen.... ;D ;D
Niistä ei olekkaan AIKUISTEN OIKEASTI otettu sitten varmaan maanäytteitä sotien jälkeen. ;D
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
Eikö sitä karjanlantaa voi ajatella "jatkaa" niillä parilla siistillä pussilla?
Miksi aina joko/tai?
Ai nii, se ajomatka maksaa... Eikun lisää peltoa vaan maakunnasta... Lähipelloille vaan...
Nytkin ekan sadon jälkeen lietteellä puolet 2.sadon typestä, loppu puolikas oli tavoite laittaa niistä siisteistä säkeistä, ei vaan o tullu vielä tarpeeksi sadetta! :o :'(
Arvaako näin "myöhään" lyödä peltoon vielä 50+40 typpeä/ha, vai kärsiikö talvehtiminen heinällä? Siis kunhan saisi nuo haivenet korjattua ensin pois ja vielä jos sitä vettä alkaisi tulemaan... Aika mukavasti on heinät alkaneet jo ruskettumaan, ja ilman glyfosaattia... ;D
-
Sama lannoituksessa. Paskaa kärrätään pattereihin pitkin poikin kyliä ympäri vuoden. Sihen vielä lieteralli päälle. Perinteisen porukka ajaa fiksusti keväällä yhden ja kesällä yhden kerran lohkon reunaan säkkikärryt ja levitinrattorin.
Onkos tuo kuvaamasi perinteisen porukka viimeinkin keksinyt sen tapin, jonka voi elukan prseeseen asentaa, ettei sitä pskaa tule ollenkaan?
Petri
Eiköhän ne saman verra pasko. ;D
Tästä olen samaa mieltä. Nyt se jatkokysymys: mitä tapahtuu perinteisen porukan kotieläinten lannalle, jos lannoitus hoidetaan (luomuviljelijöistä poiketen) niillä muutamalla siistillä pellonreunassa olevalla säkillä?
Petri
Eikö sitä karjanlantaa voi ajatella "jatkaa" niillä parilla siistillä pussilla?
Miksi aina joko/tai?
Ai nii, se ajomatka maksaa... Eikun lisää peltoa vaan maakunnasta... Lähipelloille vaan...
Nytkin ekan sadon jälkeen lietteellä puolet 2.sadon typestä, loppu puolikas oli tavoite laittaa niistä siisteistä säkeistä, ei vaan o tullu vielä tarpeeksi sadetta! :o :'(
Arvaako näin "myöhään" lyödä peltoon vielä 50+40 typpeä/ha, vai kärsiikö talvehtiminen heinällä? Siis kunhan saisi nuo haivenet korjattua ensin pois ja vielä jos sitä vettä alkaisi tulemaan... Aika mukavasti on heinät alkaneet jo ruskettumaan, ja ilman glyfosaattia... ;D
SV1 pellolla alkaa 1.3 metriset paalit hävitä apilikkoon. Ensimmäinen sato kerättiin juhannusviikon alussa. ;D
-
SV1 pellolla alkaa 1.3 metriset paalit hävitä apilikkoon. Ensimmäinen sato kerättiin juhannusviikon alussa. ;D
Oot myöhässä. Lypsylehmille apila tulis korjata aikaisella nuppuasteella ;)
-
SV1 pellolla alkaa 1.3 metriset paalit hävitä apilikkoon. Ensimmäinen sato kerättiin juhannusviikon alussa. ;D
Oot myöhässä. Lypsylehmille apila tulis korjata aikaisella nuppuasteella ;)
Joo vai?
-
SV1 pellolla alkaa 1.3 metriset paalit hävitä apilikkoon. Ensimmäinen sato kerättiin juhannusviikon alussa. ;D
Oot myöhässä. Lypsylehmille apila tulis korjata aikaisella nuppuasteella ;)
Harjoitellaan vasta tätä luomuviljelyä.
-
Miksi aina joko/tai?
No, sehän tässä on se suurin ongelma, tämä mustavalkoisuus. Tulevaisuuden maatalous on varmaan joku hybridi - jos siis päätettäisiin keskuskomiteassa, miten maailma pelastuu - mutta todellisuudessa on erilaisia tapoja, joita jokaista yhdessä ja erikseen kehittämällä homma toimii paljon paremmin kuin sen keskuskomitean päättämällä tavalla.
Se, miksi lähdin tähän lantarallikeskusteluun, liittyy tuohon usein heitettyyn kritiikkiin luomuviljelijöiden karjanlantaan nojaavasta lannoituksesta (ks. vaikka antiluomu.org). Kun sitä perstulppaa ei ole keksitty, on noilla "tavanomaisilla" ihan sama lanta käytössä, vaikka sen hurmoshenkisimmät luomukriitikot helposti unohtavatkin ylistäessään väkilannoitteiden hyviä puolia (joita niitäkin on).
Petri
-
Miksi aina joko/tai?
No, sehän tässä on se suurin ongelma, tämä mustavalkoisuus. Tulevaisuuden maatalous on varmaan joku hybridi - jos siis päätettäisiin keskuskomiteassa, miten maailma pelastuu - mutta todellisuudessa on erilaisia tapoja, joita jokaista yhdessä ja erikseen kehittämällä homma toimii paljon paremmin kuin sen keskuskomitean päättämällä tavalla.
Se, miksi lähdin tähän lantarallikeskusteluun, liittyy tuohon usein heitettyyn kritiikkiin luomuviljelijöiden karjanlantaan nojaavasta lannoituksesta (ks. vaikka antiluomu.org). Kun sitä perstulppaa ei ole keksitty, on noilla "tavanomaisilla" ihan sama lanta käytössä, vaikka sen hurmoshenkisimmät luomukriitikot helposti unohtavatkin ylistäessään väkilannoitteiden hyviä puolia (joita niitäkin on).
Petri
Mä olen kas aina ihmetellyt tätä "luomukansaa". Typen pystyy saamaan ilmasta mutta mistä tulee se fosfori ja kali joka poistuu maidon, lihan, yms tuoteen mukana mikä myydään tilata pois. tiedän että on keinoja? Onko ne sitten ympäristöystävallisempiä kuin lannoiteet.
Sehän on oikein tutkittu juttu että luomupellolta huuhtoutuu enemmän ravinteita kuin tavanomaisesta.
-
Mä olen kas aina ihmetellyt tätä "luomukansaa". Typen pystyy saamaan ilmasta mutta mistä tulee se fosfori ja kali joka poistuu maidon, lihan, yms tuoteen mukana mikä myydään tilata pois. tiedän että on keinoja? Onko ne sitten ympäristöystävallisempiä kuin lannoiteet.
Sehän on oikein tutkittu juttu että luomupellolta huuhtoutuu enemmän ravinteita kuin tavanomaisesta.
Jos ostaa valkuaista ruokintaan, tulee pääravinteita lähes sama määrä kuin tuotteissa poistuu. Riippuu tietysti tuotannon intensiteetistä ja ravinnekierron kannalta optimi olisi tietysti se tilanne, jossa virrat olisivat suurinpiirtein tasapainossa. Maidontuotannossa kalsium ja magnesium on taseeltaan negatiivisia, niitä on ostettava lisää. Mikroravinteissa on sitten omat juttunsa.....
Lantaralli vs. apulantakeskustelu: mun mielestä sellainen viljelykierto, johon on sisällytetty "ylläpito"kalkitus, ei ole toimiva kierto. Pidemmällä aikavälillä tulee halvemmaksi siirtää lantaa kauemmas kuin viljellä kahden kerroksen peltoja....
-
Mä olen kas aina ihmetellyt tätä "luomukansaa". Typen pystyy saamaan ilmasta mutta mistä tulee se fosfori ja kali joka poistuu maidon, lihan, yms tuoteen mukana mikä myydään tilata pois. tiedän että on keinoja? Onko ne sitten ympäristöystävallisempiä kuin lannoiteet.
Sehän on oikein tutkittu juttu että luomupellolta huuhtoutuu enemmän ravinteita kuin tavanomaisesta.
Jos ostaa valkuaista ruokintaan, tulee pääravinteita lähes sama määrä kuin tuotteissa poistuu. Riippuu tietysti tuotannon intensiteetistä ja ravinnekierron kannalta optimi olisi tietysti se tilanne, jossa virrat olisivat suurinpiirtein tasapainossa. Maidontuotannossa kalsium ja magnesium on taseeltaan negatiivisia, niitä on ostettava lisää. Mikroravinteissa on sitten omat juttunsa.....
Lantaralli vs. apulantakeskustelu: mun mielestä sellainen viljelykierto, johon on sisällytetty "ylläpito"kalkitus, ei ole toimiva kierto. Pidemmällä aikavälillä tulee halvemmaksi siirtää lantaa kauemmas kuin viljellä kahden kerroksen peltoja....
Mistä valkuaista ostetaan jos kaikki on luomussa??
-
Mistä valkuaista ostetaan jos kaikki on luomussa??
En oo puhunu mitään luomusta, kun en luomutuottaja ole. Tuo fakta pätee oli tuotantomuoto mikä hyvänsä.
Asenne sulla on kohdallaan, kokonaisuuksien hallinta, ravinnekierto yms. on luomumiesten höpötystä. OIKIA tuottaja ei semmosia tartte...... ;D ;D
-
OIKIA tuottaja ei semmosia tartte...... ;D ;D
Oikein!!!!!
-
>>>>Mä olen kas aina ihmetellyt tätä "luomukansaa". Typen pystyy saamaan ilmasta mutta mistä tulee se fosfori ja kali joka poistuu maidon, lihan, yms tuoteen mukana mikä myydään tilata pois. tiedän että on keinoja? Onko ne sitten ympäristöystävallisempiä kuin lannoiteet.
Sehän on oikein tutkittu juttu että luomupellolta huuhtoutuu enemmän ravinteita kuin tavanomaisesta.
****Muita ravinteita saa luomusääntöjen mukaisesti lisätä mm apatiitista ja biotiitista, sekä hivenravinteitakin. Tietenkin hidasliukoisina. Mm fosforia on kivennäismailla tolkuton määrä kasvien käyttöön hidasliukoisena. Vrt metsän kasvua. Paljon biomassaa maan pinnan päällä ja alapuolella. Kasvit saavat irroitusapua mm sienistöiltä ja kanssaelävien kasvien lahoamisjätöksistä. Eri kasvit irroittavat eri aineita enemmän. Itselläni on melkein kaikenlaisia maalajeja, enkä yli viiteentoista vuoteen ole lisännyt kuin kalkia. Sadot ovat kaiken aikaa parantuneet keskimäärin. On myös huomattava, että kalkituksen tarve alun jälkeen pienenee koska maata ei happamoiteta ylenpalttisesti apulannoilla.
Ja se tutkimus on kyllä yksi tehoviljelijöiden legenda, että luomupelloilta lähtee ravinteita tavanomaisia enemmän. Kun maan rakennetta ja multavuutta parannetaan ja nurmi- ym kasvipeitteisyyttä lisätään niin ravinteiden pidätyskyky paranee. Avokesannolta voi huonolla tuurilla lähteä maata liikkeelle tavallista enemmän, mutta tuo ala on kovin pieni koko luomualaan nähden ja on siis ajoittainen pistekuormitus.
-
Olet sinä muutakin peltoosi pistänyt kuin kalkkia.
Minusta pelto paranee aina kun sinne lisätään ravinteita, oli ne sitten missä muodossa tahansa.
Lantaa en väheksy ollenkaan, mutta ammuvainaajauho ja kalakomposti eivät ole mikään yleispätevä ratkaisu lannoitukseen.
Mistä sitten tulee legenda että apulanta on ainoa syyllinen peltojen happamuuteen?
Kaikki uudismaat happamia kuin mikä enkä usko että esi-isät olisivat huvikseen kelkkoneet apulantoja metsiin ja soihin tulevien raivaajasukupolvien kiusaksi.
-
Ja se tutkimus on kyllä yksi tehoviljelijöiden legenda, että luomupelloilta lähtee ravinteita tavanomaisia enemmän. Kun maan rakennetta ja multavuutta parannetaan ja nurmi- ym kasvipeitteisyyttä lisätään niin ravinteiden pidätyskyky paranee. Avokesannolta voi huonolla tuurilla lähteä maata liikkeelle tavallista enemmän, mutta tuo ala on kovin pieni koko luomualaan nähden ja on siis ajoittainen pistekuormitus.
Täytyy olla tutkimuksessa vika ;D Ja joka luomuviljelijä saa rypsiäkin 2000 kg viideltä hehtaarilta yhteensä :P
Kun maa lämpenee loppukesästä-> kasvit eivät käytä ravinteita ->huutoutuminen suurinta. "Pakko sen näin olla kun pajut kasvaa ojissa yli metrin vuodessa"
-
Ja se tutkimus on kyllä yksi tehoviljelijöiden legenda, että luomupelloilta lähtee ravinteita tavanomaisia enemmän. Kun maan rakennetta ja multavuutta parannetaan ja nurmi- ym kasvipeitteisyyttä lisätään niin ravinteiden pidätyskyky paranee. Avokesannolta voi huonolla tuurilla lähteä maata liikkeelle tavallista enemmän, mutta tuo ala on kovin pieni koko luomualaan nähden ja on siis ajoittainen pistekuormitus.
Täytyy olla tutkimuksessa vika ;D Ja joka luomuviljelijä saa rypsiäkin 2000 kg viideltä hehtaarilta yhteensä :P
Kun maa lämpenee loppukesästä-> kasvit eivät käytä ravinteita ->huutoutuminen suurinta. "Pakko sen näin olla kun pajut kasvaa ojissa yli metrin vuodessa"
Kovin kapea ja paikallinen näkemys asiasta.
-
Olet sinä muutakin peltoosi pistänyt kuin kalkkia.
Kalkkia ja lantaa. Muuta en toistaiseksi.
-
Mistä sitten tulee legenda että apulanta on ainoa syyllinen peltojen happamuuteen?
Kaikki uudismaat happamia kuin mikä enkä usko että esi-isät olisivat huvikseen kelkkoneet apulantoja metsiin ja soihin tulevien raivaajasukupolvien kiusaksi.
Eihän se mikään legenda ole. Tutustu hiukan tarkemmin tuohon lannoitetypen kemialliseen liukenemisprosessiin.
Raaka raivattu maa on aivan eri asia. Mikrobitoiminta on täysin toisenlaista, uudismaasta puuttuu tai on raivausprosessissa hävinnyt hajoittajasienet mm. se kuuluisa mykorritsarihmasto, ei ole lieroja, ei bakteereja....
-
Tää keskustelu aika ajoin leimahtaa täällä. Se mitä minä en tajua on että esimerkiksi rikkaruohomyrkytykset oli se sitten glyfosaatti tai joku muu olisivat joku maaperän peruuttamattomasti saastuttava juttu. Varsinkin kun puhutaan kasvukauden aikaisesta rikkatorjunnasta niin se on lähes aina hintansa väärti. Maksaa itsensä takaisin varsinkin sateisena syksynä puintiaikaan mutta lähes aina muutenkin. En ymmärrä miksi sitä ei saisi tehdä. Glyfosaattiakin tulee käytettyä, nyt on 10 vuoden ajan käytetty noin 1 l/ha. Ja tulee ruiskuteltua myöskin kasvustoon, sadon vastaanottaja ei vastusta. Teho on merkittävästi parempi juolavehnään kuin puinnin jälkeen. Tosin minulla juolavehnää sen verran vähän että menee pääsääntöisesti pesäkekäsittelynä, koko peltoa en ole ruiskuttanut kertaakaan.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=162396&tstart=0
Anna asian avautua itsellesi. Keski-Euroopan pohjavedet ovat niin kasvimyrkkyisiä, ettei juomavesikaivojakaan voi minne vain perustaa. Sama tapahtuu Suomessa hitaammalla vauhdilla. Tavaraa kerääntyy kaikista varoajoista huolimatta ravintoketjuun ja aiheuttaa monenmoista harmia.
Tutkimus ja tunnustaminen vain saisi olla nopeampaa.
-
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=162396&tstart=0
Anna asian avautua itsellesi. Keski-Euroopan pohjavedet ovat niin kasvimyrkkyisiä, ettei juomavesikaivojakaan voi minne vain perustaa. Sama tapahtuu Suomessa hitaammalla vauhdilla. Tavaraa kerääntyy kaikista varoajoista huolimatta ravintoketjuun ja aiheuttaa monenmoista harmia.
Tutkimus ja tunnustaminen vain saisi olla nopeampaa.
Tuo pohjavesijuttu on jo tätä päivää Suomessakin, itsekin istuin taannoin eräässä työryhmässä jossa näitäkin käsiteltiin. Osa pumppaamoista ollut käyttökiellossa jo pitkään, eikä vaan tahdo puhdistua.
Juurikin tämä pohjavesien saastuminen on sellainen asia, joka tullessaan ilmi on jo peruuttamattomasti tapahtunut, ja sen korjaantuminen kestää sukupolven.
Sama ongelma tulee juuri näiden ravintoketjuun rikastuvien aineiden suhteen - vaikka akuutteja vaikutuksia ei näy, eikä juuri käsitellyllä alueella mitattavia jäämiä, saattaa silti vuosikymmenen jälkeen vaikutukset kertautua ravintoketjussa. Ja ihminenhän siellä useimmiten ketjun päässä on.
Sille nyt ei sitten mitään voi, että nämä asiat on kalliita tutkia, ja kun yhteiskunta on kohta täysin vetäytynyt perustutkimuksen rahoittamisesta niin tutkimuspanostukset kohdistuu sitten niihin asioihin joihin löytyy yksityistä rahoitusta - usein juuri alan teollisuudelta.
-
Sille nyt ei sitten mitään voi, että nämä asiat on kalliita tutkia, ja kun yhteiskunta on kohta täysin vetäytynyt perustutkimuksen rahoittamisesta niin tutkimuspanostukset kohdistuu sitten niihin asioihin joihin löytyy yksityistä rahoitusta - usein juuri alan teollisuudelta.
Sanotaan nyt tähän heti lisäyksenä, etten suinkaan väitä tutkijoita vääristelijöiksi, vaan kyse on siitä mitä tutkitaan ja mitkä tulokset julkistetaan. Ja tästähän päättää tutkimuksen teettäjä ja rahoittaja
-
Tuo pohjavesijuttu on jo tätä päivää Suomessakin, itsekin istuin taannoin eräässä työryhmässä jossa näitäkin käsiteltiin. Osa pumppaamoista ollut käyttökiellossa jo pitkään, eikä vaan tahdo puhdistua.
Mitä tehoaineita näistä käyttökiellossa olevien puhdistamojen vedestä on löytynyt?
-
Tuo pohjavesijuttu on jo tätä päivää Suomessakin, itsekin istuin taannoin eräässä työryhmässä jossa näitäkin käsiteltiin. Osa pumppaamoista ollut käyttökiellossa jo pitkään, eikä vaan tahdo puhdistua.
Mitä tehoaineita näistä käyttökiellossa olevien puhdistamojen vedestä on löytynyt?
Muistaakseni ainakin oman paikkakunnan tapauksessa atratsiini ja sen hajoamistuotteet. Se ihmetytti tuolloin kun ei siinäkään tapauksessa lähellä ollut merkittävää viljelystä, ja kummasti sitä vaan on sinne kulkeutunut.
Näistä löysin ansiokkaan pro gradun http://update.econnection.fi/yliopistokeskus/nestori/tiedostot/67/45a5a1e9f54856aa08178c4be2e50d29.pdf
-
En saanut päähäni millä nimellä atratsiinivalmistetta on aikoinaan myyty, joten kuuklettelin vähän.
Ei löytynyt sieltäkään, mutta useastakin lähteestä löytyi ne tehoaineet joita meidän pohjavesistä on tavattu.
Ja näitä on lähinnä käytetty muualla kuin peltoviljelyssä, rata- ja tiealueilla, puistoissa, taimistoilla, metsänviljelyssä ym.
-
Mistä sitten tulee legenda että apulanta on ainoa syyllinen peltojen happamuuteen?
Kaikki uudismaat happamia kuin mikä enkä usko että esi-isät olisivat huvikseen kelkkoneet apulantoja metsiin ja soihin tulevien raivaajasukupolvien kiusaksi.
Eihän se mikään legenda ole. Tutustu hiukan tarkemmin tuohon lannoitetypen kemialliseen liukenemisprosessiin.
Raaka raivattu maa on aivan eri asia. Mikrobitoiminta on täysin toisenlaista, uudismaasta puuttuu tai on raivausprosessissa hävinnyt hajoittajasienet mm. se kuuluisa mykorritsarihmasto, ei ole lieroja, ei bakteereja....
En tarkoittanut kaskenpolttoa.
Metsämaassa on kaikkia noita.
-
En saanut päähäni millä nimellä atratsiinivalmistetta on aikoinaan myyty, joten kuuklettelin vähän.
Ei löytynyt sieltäkään, mutta useastakin lähteestä löytyi ne tehoaineet joita meidän pohjavesistä on tavattu.
Ja näitä on lähinnä käytetty muualla kuin peltoviljelyssä, rata- ja tiealueilla, puistoissa, taimistoilla, metsänviljelyssä ym.
Kaivelin -70 luvun kasvinsuojeluaine oppaita ja atratsiinia tehoaineena sisältäviä valmisteita on myyty ainakin seuraavilla kauppanimillä:
Silvex Metsän Rikkaruohontuho, Gesaprim 50, Campaprim 231.
Näitä on markkinoitu rikkakasvien hävittämiseen sekä heinittymisen torjuntaan metsänuudistusaloilla, metsäpuiden taimitarhoilla ja taimitarhojen pientareilla ja käytävillä.
Atra 50
Rikkakasvien torjuntaan käytäviltä ja muilta viljelemättömiltä alueilta.
En nyt tarkoita etteikö kaikkien torjunta-aineiden ympäristöhaittoihin pitäisi suhtautua täydellä vakavuudella haittoja vähättelemättä, mutta hiukan valitettavaa että kaikki tämän tyyppiset pohjavesi yms. asiat menee hyvin herkästi maatalouden piikkiin vaikka löydettyjä tehoaineita ei olisi peltoviljelyssä käytettykään.
-
En tarkoittanut kaskenpolttoa.
Metsämaassa on kaikkia noita.
Metsäpohjasta raivatussa pellossa ei ole toimivana mitään noista, mikäli maa on kuokittu viljeltävään kuntoon. Koskemattomassa metsämaassa on tietysti oma toimiva kokonaisuutensa.
Eri maalajeilla voi käyttää eri määriä erilaisia typpilannoitteita ja vielä eri vuosina ilman suurta riskiä happamoitumisesta. Urea happamoittaa vähiten ja AN kaiketi pahiten. Parhaiten sen näkee monivuotisessa nurmiviljelyssä, jos lantaa ei koskaan käytetä kasvavalle nurmelle. Kolmannen vuoden nurmi karkealla kivennäismaalla on jo harva ja maanpinta vihertää sammalesta loppukesällä. Pintamaan pH:ta mitatessa liuskalla päätyy yleensä alle 5 lukemaan. Pelkät sateet riittää tiivistämään jo noin happamen pintakerroksen. Täydennyskylvö tällaiseen peltoon on rahanhaaskausta, kasvuedellytykset on jo pilattu taitamattomalla viljelyllä ja uusinta on edessä. Kalkin kera.
Wejjo:
Atrasiinista on kiittäminen ratahallintoa ja tvh:ta, teidän nurkilla on varmasti puolustusvoimillakin oma lusikkansa sopassa.
-
En saanut päähäni millä nimellä atratsiinivalmistetta on aikoinaan myyty, joten kuuklettelin vähän.
Ei löytynyt sieltäkään, mutta useastakin lähteestä löytyi ne tehoaineet joita meidän pohjavesistä on tavattu.
Ja näitä on lähinnä käytetty muualla kuin peltoviljelyssä, rata- ja tiealueilla, puistoissa, taimistoilla, metsänviljelyssä ym.
Kaivelin -70 luvun kasvinsuojeluaine oppaita ja atratsiinia tehoaineena sisältäviä valmisteita on myyty ainakin seuraavilla kauppanimillä:
Silvex Metsän Rikkaruohontuho, Gesaprim 50, Campaprim 231.
Näitä on markkinoitu rikkakasvien hävittämiseen sekä heinittymisen torjuntaan metsänuudistusaloilla, metsäpuiden taimitarhoilla ja taimitarhojen pientareilla ja käytävillä.
Atra 50
Rikkakasvien torjuntaan käytäviltä ja muilta viljelemättömiltä alueilta.
En nyt tarkoita etteikö kaikkien torjunta-aineiden ympäristöhaittoihin pitäisi suhtautua täydellä vakavuudella haittoja vähättelemättä, mutta hiukan valitettavaa että kaikki tämän tyyppiset pohjavesi yms. asiat menee hyvin herkästi maatalouden piikkiin vaikka löydettyjä tehoaineita ei olisi peltoviljelyssä käytettykään.
Sivujen 3 ja 4 taitteessa esiintyy atratsiini.
http://loimaa.tjhosting.com/2009/kokous/2009851-14-1142.PDF
Onko muutkin taimitarhat Virttaan tavoin parhailla pohjaveden muodostumisalueilla?
-
No eikös ainakin orisuolla ollut, onko vielä?
-
asiasta seuraavaan, kuukausi sitten nurmen lopetus 15-20 cm kasvustoon envision 4l ha + kiinnike. kasvu lakkas kun seinään mutta muuten ei näy vieläkään merkkejä keltaantumista. olosuhteet piti olla erinomaaset kun sen pruuttasin mutta mikä mättää ?
-
asiasta seuraavaan, kuukausi sitten nurmen lopetus 15-20 cm kasvustoon envision 4l ha + kiinnike. kasvu lakkas kun seinään mutta muuten ei näy vieläkään merkkejä keltaantumista. olosuhteet piti olla erinomaaset kun sen pruuttasin mutta mikä mättää ?
Minkäslaiset ne olosuhteet sit olivat jos niiden piti olla erinomaiset?
-
"sen pruuttasin mutta mikä mättää
Laitoit liian vähän.Nuo ohjearvot ovat sitä varten,että ensi vuonnakin saa tavaraa myytyä.Tästä on ollut puhetta useammankin isännän kanssa.
-
"sen pruuttasin mutta mikä mättää
r
Laitoit liian vähän.Nuo ohjearvot ovat sitä varten,että ensi vuonnakin saa tavaraa myytyä.Tästä on ollut puhetta useammankin isännän kanssa.
ohje arvo tais mennä alle 3l ha, myrkytys ilta 21 aikoihin , tyyni ,lämpötila yli +10. toinen pala jonka ajoin on keltaisen ruskia ??? vai onko niin ettei timotei muuta enää syksyllä niin herkästi väriä kun kesäaikaan
-
Näin syksymmällä ruiskuttaessa saa olla tarkkana kasteen kanssa. Oma havainto (eli ei perustu mihinkään tutkittuun tietoon) on se että syysiltoina nestevirtojen ja pintasolukon toiminta on sellasta että tarvii pitkän ajan imeytymiseen ja näin ollen runsas kaste häiritsis sitä toimintaa.
Syksyisin olen pyrkinyt ajamaan sulaan ja mahdollisimman kuivaan kasvustoon päivän lämpösimpään aikaan, ja ainakin sillon tuo 3l/ha on tuntunut riittävältä määrältä.
-
"sen pruuttasin mutta mikä mättää
r
Laitoit liian vähän.Nuo ohjearvot ovat sitä varten,että ensi vuonnakin saa tavaraa myytyä.Tästä on ollut puhetta useammankin isännän kanssa.
ohje arvo tais mennä alle 3l ha, myrkytys ilta 21 aikoihin , tyyni ,lämpötila yli +10. toinen pala jonka ajoin on keltaisen ruskia ??? vai onko niin ettei timotei muuta enää syksyllä niin herkästi väriä kun kesäaikaan
Ei varmaan syksystä kannattaisi illalla ajaa. Mieluummin aamusta tai päivästä jos tuulen suhteen mahdollista.
-
"sen pruuttasin mutta mikä mättää
r
Laitoit liian vähän.Nuo ohjearvot ovat sitä varten,että ensi vuonnakin saa tavaraa myytyä.Tästä on ollut puhetta useammankin isännän kanssa.
ohje arvo tais mennä alle 3l ha, myrkytys ilta 21 aikoihin , tyyni ,lämpötila yli +10. toinen pala jonka ajoin on keltaisen ruskia ??? vai onko niin ettei timotei muuta enää syksyllä niin herkästi väriä kun kesäaikaan
Ei varmaan syksystä kannattaisi illalla ajaa. Mieluummin aamusta tai päivästä jos tuulen suhteen mahdollista.
Ja aurinkoisella säällä, sanoo asiaa seuranneet vanhat isännät!
-
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194968958752/artikkeli/who+lta+rankka+arvio+yleinen+torjunta-aine+voi+altistaa+syovalle.html
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/who-n-uusi-arvio-yleinen-torjunta-aine-voi-altistaa-syovalle/4927886
-
No suorakylvötuki 54 euroa auttaa silloin tällöin kyntelemään. Ja juolavehnä on muutenkin mainio maan rakenteen parantaja, melkein nurmikasvien veroinen.
-SS-
-
Tuossa mielestäni tulee luomuilun pointti, tuo torjunta-aineettomuus.
En käsitä miksi keksitään tarinoita suurista sadoista tai ekoloogisuuksista.
-
Ja on nyt tuolla luomulehden sivuilla esimerkkeinä luomusuorakylväjiä,
joilla ei ole mitään ongelmaa kestorikkakasveista, aluskasvit pitävät
juoliksen ja nämä kurissa !
Eli onko glyfosaatti jo muutenkin kuolemassa pois, sitä ei enää tarvita ?
Ruiskuttavatko tavanomaisen viljelyn suorakylväjät vain tottumuksesta
parikin kertaa vuodessa, eivätkä totea, onko oikeasti sille tarvetta,
kun sadot ja viljejykasvit ovat peittävämpiä ja vahvempia kuin ennen.
Kyntäen juolasta tuntuisi tulevan ongelma vain syysvehnällä,
kevätvehnällä ja ohralla, Jotain 5 vuotta kuitenkin voi mennä,
ennen kuin vihreät tupsut alkavat olla hävettävän laajoja.
Rukiilla ja Ryhtikauralla voi puhdistaa peltoa, sitä käytettiin silloin
joskus esihistoriallisella 70-luvulla.
-SS-
-
Keskimäärin 5 vuoden välein vähintään puolikesää kesantomuokkausta,joko keväästä tai loppukesästä, niin juolavehnä pysyy kurissa. Jos ei mitään lannoitusta (luomussa sallittua) niin kyllä se nyt huippusato jää saamatta. Rontupista sen verran, että en kyllä ole enään vuosikymmeniin uskonut torjunta-aineitten täys turvallisuuteen. Joten uutinen ei yllättänyt.
-
Keskimäärin 5 vuoden välein vähintään puolikesää kesantomuokkausta,joko keväästä tai loppukesästä, niin juolavehnä pysyy kurissa. Jos ei mitään lannoitusta (luomussa sallittua) niin kyllä se nyt huippusato jää saamatta. Rontupista sen verran, että en kyllä ole enään vuosikymmeniin uskonut torjunta-aineitten täys turvallisuuteen. Joten uutinen ei yllättänyt.
niin ja nykyinen kasvipeitteisyysvaatimushan meni sitten tuon syys kevytmuokkauksen kieltämään.. että lisää vaa myrkkyä peltoon....
-
Tuota glyfosaattia murjotaan usein turhaan peltoon. Viljelykierrolla homma hoituu eri torjunta-aineita käyttäen. Ja sitten niitäkin kuluu aika vähän.
Glyfosaattia on tutkittu fanaattisesti puolin toisin. Jospa siitä saisi puolueettomia tutkimuksia vihdoin. Toki vettäkin jos juo liikaa, niin ei se hyvää kenellekään tee.
-
Tuota glyfosaattia murjotaan usein turhaan peltoon. Viljelykierrolla homma hoituu eri torjunta-aineita käyttäen. Ja sitten niitäkin kuluu aika vähän.
Mites kylänurmikka tai peltovalvatti lähtee viljelykierrolla? Ei toi jälimmäinen kyllä tunnu oikeen glyfosaattiakaan tottelevan..
-
Kaikista tutkimuksista ei vaan saa mieleistään tulosta, vallankin jos ne on tehty rehellisesti. Glyfosaattia mainnostettiin 100% hajoavana luonnossa, mutta miten ollakkaan sitä on alkanut pohjavesissä ilmenemään siellä missä sitä käytetään runsaasti.
-
Kyllä valvatin kanssa on tekemistä, jos se pahasti pääsee valtaamaan pellon. Varsinkin jos valmistuu vapaasti siemenille asti.
-
Tuota glyfosaattia murjotaan usein turhaan peltoon. Viljelykierrolla homma hoituu eri torjunta-aineita käyttäen. Ja sitten niitäkin kuluu aika vähän.
Mites kylänurmikka tai peltovalvatti lähtee viljelykierrolla? Ei toi jälimmäinen kyllä tunnu oikeen glyfosaattiakaan tottelevan..
Peittokasvit, aluskasvit ja kovakasvuiset viherlannoitusnurmet ? Lisäksi valvatti kuohkeuttaa maata, ei liene edes mikään uhka satokasville ?
Kylänurmikkahan on matalakasvuinen, juurikin hyvä kerääjäkasvi, ja maanpeittokasvi talvella. Ei haitanne suorakylvössä, voihan sen niittokoneella mataloida ennen kylvöä. Luoho ei kasva ojanpientareilla, siksi se varmaan ei suostu uusiutumaan aina vihreässä pellossa.
-SS-
-
Tuota glyfosaattia murjotaan usein turhaan peltoon. Viljelykierrolla homma hoituu eri torjunta-aineita käyttäen. Ja sitten niitäkin kuluu aika vähän.
Mites kylänurmikka tai peltovalvatti lähtee viljelykierrolla? Ei toi jälimmäinen kyllä tunnu oikeen glyfosaattiakaan tottelevan..
Valvatti Ariane ässällä, kaikki mahdolliset heinät juurikasaineilla. ::)
-
Neonikotinoideille lätkästiin kielto pelkästä epäilyksestä. Tuskin glyfolle ikinä kun takana on Monsanto ja Roundupin kestävät soijat/puuvillat. Vaikka WHO:lla täytyy asiasta olla kovat paperit kun vastassa on Monsanton lakimiesarmeija.
-
Neonikotinoideille lätkästiin kielto pelkästä epäilyksestä. Tuskin glyfolle ikinä kun takana on Monsanto ja Roundupin kestävät soijat/puuvillat. Vaikka WHO:lla täytyy asiasta olla kovat paperit kun vastassa on Monsanton lakimiesarmeija.
Kyllä täällä takapajuisessa euroopassa kielletään asioita pelkän epäilyksen takia. Ameriikassa toimitaan tehokkaasti ja suoraviivaisesti, hormooniliha, GM-viljely, ei ole todistetia niiden haitallisuudesta ihmisille, euroopassa nyherretään ja puuhastellaan tällaisten epäilyjen kanssa, Ilmankos eurooppa on lamassa, mutta Amerikassa talous on nousussa.
-
Kyllähän viranomaiset voi kieltää aineen. Mutta Monsanto on ainakin G;M kasveille saanut vastuuvapauden, jos jotain terveydelle haitallista ilmenee. Glyfosaati ei ehkä kuulu siihen?
-
Mutta miksi suorakylvössä sitä käytetään, kun luomussakin suorakylvö onnistuu ?
Monet syvempää kyntöä harjoittavat eivät juurikaan juolaa tai ikäviä kestorikkakasveja
pelloilla joudu sietämään. Suorakylvötaloudessa viljelykierto ja aluskasvit pitänevät
rikat kurissa ?
Ovatko suorakylväjät mainosten uhreja, onko heille perusteettomasti luotu kuva
glyfosaattiruiskutusten välttämättömyydestä suorakylvössä ?
-SS-
-
Glyfokielto ei suorakylvössä olisi ongelma, juolavehnälle kyllä löytyy omat erikoisaineensa, tai sellainen niille voidaan kehittää, jos nykyiset valikoivat aineet ei kelpaa, muut rikat lähtee muilla aineilla.
SS on kyllä oikeassa, Glyfosaatin käyttöä suorakylvössä pidetään jotenkin itsestäänselvänä automaattina, se on se helppous ja edullisuus.
-
Glyfokielto ei suorakylvössä olisi ongelma, juolavehnälle kyllä löytyy omat erikoisaineensa, tai sellainen niille voidaan kehittää, jos nykyiset valikoivat aineet ei kelpaa, muut rikat lähtee muilla aineilla.
SS on kyllä oikeassa, Glyfosaatin käyttöä suorakylvössä pidetään jotenkin itsestäänselvänä automaattina, se on se helppous ja edullisuus.
Jos tarkoitat tehoaineita mm.
pyroksulaami
florasulaami
Propoksikarbatsoni
Sulfosulfuroni
ja muut sulfuronit
Nin näitä on jo lyhyen käytön jälkeen alkanut erittyä pohjavesiin, käyttää saisi vain
joka toinen vuosi , ja pohjavesialueilla ehdoton käyttökielto. Menee
kyllä vaikeammaksi - ja kalliimmaksi - ilman glyfosaattia. Lisäksi resistenssi
on keskisessä Euroopassa näillä nopeammin kehittynyt, esimerkiksi luohon osalta.
Kai sitä on vaan kaikki toivo laitettava aluskasveihin - tai sitten nurmiin,
perinteisellä menetelmällä, kolme niittonurmi/lannoitusvuotta, vahva ruis
perään, sitten voisi pari-kolme vuotta ehkä viljoja aika hyvällä
menestyksellä viljellä, taas. Ja kyntöaurat takasi 16 - 18 - tuumaisiksi.
Mistähän Ryhti-kauraa saisi ? Se ei amitrooleja aikanaan kaivannut ?
Kyllä mä itse asiassa tän osaisin, paremmin kuin nuorkorskeat
kemikaali-alit, ei meillä käytetty amitroolia, glyfosaattia ei ollut, ja pellot
olivat puhtaat. Avokesantoja taisi olla vuonna 1963 ja 1989.
-SS-
-
Glyfokielto ei suorakylvössä olisi ongelma, juolavehnälle kyllä löytyy omat erikoisaineensa, tai sellainen niille voidaan kehittää, jos nykyiset valikoivat aineet ei kelpaa, muut rikat lähtee muilla aineilla.
SS on kyllä oikeassa, Glyfosaatin käyttöä suorakylvössä pidetään jotenkin itsestäänselvänä automaattina, se on se helppous ja edullisuus.
Jos tarkoitat tehoaineita mm.
pyroksulaami
florasulaami
Propoksikarbatsoni
Sulfosulfuroni
ja muut sulfuronit
Nin näitä on jo lyhyen käytön jälkeen alkanut erittyä pohjavesiin, käyttää saisi vain
joka toinen vuosi , ja pohjavesialueilla ehdoton käyttökielto. Menee
kyllä vaikeammaksi - ja kalliimmaksi - ilman glyfosaattia. Lisäksi resistenssi
on keskisessä Euroopassa näillä nopeammin kehittynyt, esimerkiksi luohon osalta.
Kai sitä on vaan kaikki toivo laitettava aluskasveihin - tai sitten nurmiin,
perinteisellä menetelmällä, kolme niittonurmi/lannoitusvuotta, vahva ruis
perään, sitten voisi pari-kolme vuotta ehkä viljoja aika hyvällä
menestyksellä viljellä, taas. Ja kyntöaurat takasi 16 - 18 - tuumaisiksi.
Mistähän Ryhti-kauraa saisi ? Se ei amitrooleja aikanaan kaivannut ?
Kyllä mä itse asiassa tän osaisin, paremmin kuin nuorkorskeat
kemikaali-alit, ei meillä käytetty amitroolia, glyfosaattia ei ollut, ja pellot
olivat puhtaat. Avokesantoja taisi olla vuonna 1963 ja 1989.
-SS-
Mites esim. kvitsalofoppi-P-etyyli? ::)
-
Viljan ruiskuttaminen glyfosaatilla kyllä ihmetyttää. Sehän ajettiin Suomeen ilman että viljelijät isommin sitä halusivat,vaikka Euroopassa sitä tiettävästi tehdään.
-
Valvattia ei saa täysin yhdettömiin millään, mutta sen kanssa voi elää. Tuossa alla on kuva porkkanapellosta, jossa toisessa reunassa tehtiin edellisvuonna apilanurmen lopetus keskikesän kesanto-kerääjäkasvi -yhdistelmällä, toinen reuna perinteisellä syyskynnöllä. Jokainen voi sitten arvailla, kumpi reuna on kumpaa.
Petri
-
Aika kova on ero ???
-
Aika kova on ero ???
On todellakin kova ero.
-
Aika kova on ero ???
On todellakin kova ero.
Kova on ???
-
Aika kova on ero ???
On todellakin kova ero.
Kirjoita nyt vielä jatkoksi Opelmiehenkin mielipide :"Kova ero on, todellakin"
Ja sitten vielä vaikka opelmies jr:nkin mielipide : "Kova ero" 8)
-
Aika kova on ero ???
On todellakin kova ero.
Kova on ???
Puhutaanko nyt Sknn ja glyfopurkin erosta?
-
Aika kova on ero ???
On todellakin kova ero.
Kova on ???
Puhutaanko nyt Sknn ja glyfopurkin erosta?
Kyllä, ero ottaa koville :-\
-
Tuota glyfosaattia murjotaan usein turhaan peltoon. Viljelykierrolla homma hoituu eri torjunta-aineita käyttäen. Ja sitten niitäkin kuluu aika vähän.
Mites kylänurmikka tai peltovalvatti lähtee viljelykierrolla? Ei toi jälimmäinen kyllä tunnu oikeen glyfosaattiakaan tottelevan..
CombCut rikkaruoholeikkuri. Viljalla, hinta 18800 €. Suomessa mm. Hyvinkäällä muutamansadan ha:n luomutilalla. Tekniikka perustuu kampaterään, jota viljan oras väistää mutta valvatti, ohdake ja kaikki semmoiset, joissa on kukinto tai paksumpi lehti, takertuvat teriin ja katkeavat.
Myös viljaharoja tekevät Saksassa, jollakin laserilla ohjautuvat joka viljan rivivälin ja katkovat juuret haraamalla. Rivissä seisovat rikkakasvit tietty tarvinnevat tuota saksikampaa.
-SS-
-
Niin , rikkakasvi ei ole vihollinen, se on mahdollisuus, uudenlaiselle maatalouskoneteollisuudelle.
-SS-
-
Neonikotinoideille lätkästiin kielto pelkästä epäilyksestä. Tuskin glyfolle ikinä kun takana on Monsanto ja Roundupin kestävät soijat/puuvillat. Vaikka WHO:lla täytyy asiasta olla kovat paperit kun vastassa on Monsanton lakimiesarmeija.
Monsanto-kortti käytetty! :(