**** Eikö kannattaisi painattaa kirjasta uusi versio, vaikka omakustanteena? Tai julkaista kirja netissä kokonaisuudessaan?
Kuosmanen kertoo kirjansa alkupuheessa (elokuu 1999), ettei olisi kirjan tekemiseen ryhtynyt, jos olisi tiennyt, millainen homma siitä on.
Mutta kun suomenkielinen kirja oli vedetty pois myynnistä, ryhtyi Kuosmanen jälleen näkemään vaivaa: kääntämään kirjaansa englanniksi.
Kirjan julkaisi EIPA eli Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.
EIPAlla on yksinoikeus Euroopan yhteisöjen virallisten kirjojen julkaisemiseen, kuten EDITAlla (ent. Valtion painatuskeskus) Suomen valtionhallinnon virallisten kirjojen julkaisemiseen.
Soitin joulun edellä 2003 Kuosmaselle. Olin sitä ennen sähköpostitse pyytänyt lupaa ottaa valokopiot kirjastaan. Vastausta en saanut.
Soittoni aluksi tunnustin syntini, eli kirjansa kopioimisen ilman tekijän lupaa.
Tähän Kuosmanen sanoi, ettei se mitään.
Pyysin Kuosmaselta lupaa lainata kirjansa tekstejä nettikirjaani.
Kuosmanen antoi luvan sillä ehdolla, että lähde mainitaan.
Näin olen tehnyt.
Kerroin, että eräs henkilö perusti kotisivun ja on aikeissa laittaa kirjanne sähköisessä muodossa luettavaksi.
Kuosmanen sanoi, että jos näin tapahtuu, ryhtyy oikeustoimiin, eikä jätä kiveäkään kääntämättä selvittääkseen, kuka rikkoo hänen tekijänoikeuksiaan.
Kuosmanen korosti, etten minä saa hyötyä taloudellisesti hänen kirjastaan. Kopioiden myymisestä ilmeisesti.
Kuosmanen kertoi vielä, että kirjaan tuli vääränlaiset kannet ja ettei Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule suostunut vaihtamaan kirjansa kansia.
Lopuksi sanoi, että voisi painattaa kirjansa uudelleen, jos vaan kustantaja löytyisi.
Kirjan hävittämiseen on takuuvarmasti muut syyt kuin vääränlaiset kannet.
Uusintapainoskin lienee turhaa puhetta. Olisihan tuollaiselle kirjalle kustantajia.
Olisi kiva tietää, kuka/ketkä maksoivat Ultima Thulen Oy:lle eli omistajille Pekka ja Matti Vuorialle kirjan koko painoksen.