Noista rsitetytyksistä on ollut lukuisia "on-farm" tutkimuksia että kolmiroturisteytys on paras, neljännellä ei saavuteta hyviä tuloksia enää. Jos neljäs polvi on alkupeäinen rotu esim. tässä tapauksessa ay, niin se saattaa olla käyttöelimenä edellisiä huonompi. Parhain tulos nykytiedolla saadaan mitä noita juttuja on lukenut että kolme rotua ja sen jälkeen se linja lopetetaan lihasonnilla sekä alkionkantajana.

Risteytysohjelman tarkoitustahan ei saa unohtaa; sillä tehdään vaan käyttöeläimiä ei mitään jalostuseläimiä jonnekin hamaan tulevaisuuteen eli jokainen kolmiroturisteymä tarvis lopettaa lihasonnilla ja/tai alkionkantajana, esim. hiehona alkio sen jälkeen kaikki seuraavat tiineydet lihasonnia. Vaikka risteytyseläin itse on tosi hyvä ei saa kuvitella samalla tavalla kuin puhdasjalostuksessa että sen jälkeläinen olisi, tähän ansaan ei kannata mennä.

Puhdasrotujalostustakin tarvitaan ja siihen kannatta käyttää parhaat eläimet ja keskitasoisille VG;n nuorsonneja ja heikommat risteytysohjelmaan ja lihasonnille.

Laajennusvaiheessa risteytykset olisi kokeilun arvoisia, normaalitilanteessa kun lihasonneja käytetään 20-30 % kun ei tarvita kuin perus-uudistus, mutta laajennuksen lähentyessä, kaikki lihasonniluokassa olevat hiehot ja lehmät laitetaankin kolmirotuohjelmaan näin kaikki oleva eläinaines saadaan hyötykäyttöön ja tuottamaan uudessa navetassa. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin se että kaikki huonotkin siemennetään oman rodun sonnilla ja sitten näitä huonoja jälkeäisiä on siinä uudessa navetassa lypsämässä ja ne eivät ainakaan hyvää tiedä tuotannon alkuvaiheessa jolloin pitäisi olla edes keskitasoisia eläimiä. Eihan sinne huonoja kannata edes päästää.

Jalostuksellisesti risteytyksillä ei ole arvoa ja se pitää muistaa että nuorsonnia niille ei saa käyttää eikä mielellään edes genomisonneja vaan vähän iäkkäämpiä valisonneja joilla arvosteluvarmuus yli 95% eli niiden datat alkaa olla jo valmiina, näin ei tehdä mitään haittaa jalostusohjelmalle.

Tässäpä oli paljon asiaa. Laajennusta suunnitellessa tehtiin juuri noin, seksattua eri rodun siementä muuten lihaosastolle meneville eläimille.

Risteytysohjelman tarkoitustahan ei saa unohtaa; sillä tehdään vaan käyttöeläimiä ei mitään jalostuseläimiä jonnekin hamaan tulevaisuuteen eli jokainen kolmiroturisteymä tarvis lopettaa lihasonnilla ja/tai alkionkantajana, esim. hiehona alkio sen jälkeen kaikki seuraavat tiineydet lihasonnia. Vaikka risteytyseläin itse on tosi hyvä ei saa kuvitella samalla tavalla kuin puhdasjalostuksessa että sen jälkeläinen olisi, tähän ansaan ei kannata mennä.

Puhdasrotujalostustakin tarvitaan ja siihen kannatta käyttää parhaat eläimet ja keskitasoisille VG;n nuorsonneja ja heikommat risteytysohjelmaan ja lihasonnille.

Laajennusvaiheessa risteytykset olisi kokeilun arvoisia, normaalitilanteessa kun lihasonneja käytetään 20-30 % kun ei tarvita kuin perus-uudistus, mutta laajennuksen lähentyessä, kaikki lihasonniluokassa olevat hiehot ja lehmät laitetaankin kolmirotuohjelmaan näin kaikki oleva eläinaines saadaan hyötykäyttöön ja tuottamaan uudessa navetassa. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin se että kaikki huonotkin siemennetään oman rodun sonnilla ja sitten näitä huonoja jälkeäisiä on siinä uudessa navetassa lypsämässä ja ne eivät ainakaan hyvää tiedä tuotannon alkuvaiheessa jolloin pitäisi olla edes keskitasoisia eläimiä. Eihan sinne huonoja kannata edes päästää.

Näin mäkin olen homman ajatellut. Periaatteessa vakintuunella karjamäärälläkin voisi pitää tietyn osan risteytyksiä. Käyttämällä vierasta rotua enemmän populaatiossa edistetään myös rotujalostusta, koska entistä harvempi puhdasrotuinen jatkaa sukuaan rotupuhtaana. Lopputuloksena keskimäärin paremmat käyttöeläimet ja paremmat rotuyksilöt. Kokonaisuus ratkaisee. Omaan ay-karjan lehmäsiemennykset ajattelin jatkossa tehdä 25% osuudella kutakin, valioo, nuorta, holsua ja lihaa, mikäli saan hyviä kokemuksia risteytyksistä. Tällä hetkellä kolmannes lehmäsiemennyksistä lihalla, mutta risteytysten lihasiemennykset kompensoi liharotusiemennysten osuuden riittävän korkeaksi.

 Risteytyshiehoista ajattelin ensisijaisesti hol-alkion kantajia elinvoimaisuutensa vuoksi. Tulevaisuudessa karjan rotujakauma voisi olla 30% holsua, 30% ay:ta, 30 risteytyksiä ja 10% alkuperäiskansoja 

Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 26.10.12 - klo:12:18

Risteytysohjelman tarkoitustahan ei saa unohtaa; sillä tehdään vaan käyttöeläimiä ei mitään jalostuseläimiä jonnekin hamaan tulevaisuuteen eli jokainen kolmiroturisteymä tarvis lopettaa lihasonnilla ja/tai alkionkantajana, esim. hiehona alkio sen jälkeen kaikki seuraavat tiineydet lihasonnia. Vaikka risteytyseläin itse on tosi hyvä ei saa kuvitella samalla tavalla kuin puhdasjalostuksessa että sen jälkeläinen olisi, tähän ansaan ei kannata mennä.

Puhdasrotujalostustakin tarvitaan ja siihen kannatta käyttää parhaat eläimet ja keskitasoisille VG;n nuorsonneja ja heikommat risteytysohjelmaan ja lihasonnille.

Laajennusvaiheessa risteytykset olisi kokeilun arvoisia, normaalitilanteessa kun lihasonneja käytetään 20-30 % kun ei tarvita kuin perus-uudistus, mutta laajennuksen lähentyessä, kaikki lihasonniluokassa olevat hiehot ja lehmät laitetaankin kolmirotuohjelmaan näin kaikki oleva eläinaines saadaan hyötykäyttöön ja tuottamaan uudessa navetassa. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin se että kaikki huonotkin siemennetään oman rodun sonnilla ja sitten näitä huonoja jälkeäisiä on siinä uudessa navetassa lypsämässä ja ne eivät ainakaan hyvää tiedä tuotannon alkuvaiheessa jolloin pitäisi olla edes keskitasoisia eläimiä. Eihan sinne huonoja kannata edes päästää.

Näin mäkin olen homman ajatellut. Periaatteessa vakintuunella karjamäärälläkin voisi pitää tietyn osan risteytyksiä. Käyttämällä vierasta rotua enemmän populaatiossa edistetään myös rotujalostusta, koska entistä harvempi puhdasrotuinen jatkaa sukuaan rotupuhtaana. Lopputuloksena keskimäärin paremmat käyttöeläimet ja paremmat rotuyksilöt. Kokonaisuus ratkaisee. Omaan ay-karjan lehmäsiemennykset ajattelin jatkossa tehdä 25% osuudella kutakin, valioo, nuorta, holsua ja lihaa, mikäli saan hyviä kokemuksia risteytyksistä. Tällä hetkellä kolmannes lehmäsiemennyksistä lihalla, mutta risteytysten lihasiemennykset kompensoi liharotusiemennysten osuuden riittävän korkeaksi.

 Risteytyshiehoista ajattelin ensisijaisesti hol-alkion kantajia elinvoimaisuutensa vuoksi. Tulevaisuudessa karjan rotujakauma voisi olla 30% holsua, 30% ay:ta, 30 risteytyksiä ja 10% alkuperäiskansoja 

^Vaikuttaa hyvältä toimintatavalta.

Myös Adam smithin kolmirotusysteemi ay-hol-jer on mielenkiintoinen.

Tehän sitte voitte olla tutkimustiloina kun joku suomalainen tutkimus kun joskus asiasta tehdään, agronomi-opiskelija voisi tehdä pro gradu työnä. Taatusti saattaa olla tulevaisuuden eläinaines vaihtoehto sitten kun tiloja on enää muutama tuhat jäljellä

Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.

Jos mulla olisi tarkoitus ruokkia lehmiä "alimitoitetulla appeella", niin jalostussonneja ei valittaisi maitoindeksin perusteella. Tähän virheeseen on moni sortunut ja niitä virheitä nyt sitten paikkaillaan Honkajoki Oy yhteistyökumppanina 

Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.

Ei käy Suomessa, kaikkien pitää tehä samalla lailla. Se miten pitäisi jalostaa riippuu täysin keneltä kysytään. Enpä tiedä olisiko yhdelläkään neuvojalla/spermakauppiaalla pokkaa sanoa, että nää sonnit ei toimi sun ruokinnalla.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 26.10.12 - klo:15:30

Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.

Ei käy Suomessa, kaikkien pitää tehä samalla lailla. Se miten pitäisi jalostaa riippuu täysin keneltä kysytään. Enpä tiedä olisiko yhdelläkään neuvojalla/spermakauppiaalla pokkaa sanoa, että nää sonnit ei toimi sun ruokinnalla.

Tää se onkin just se perseyden ydin  Täällä jalostetaan lehmiä tuottamaan maitoa se "55 kiloa päivässä" ja sitten ruokaa annetaan 35-kilon mukaan..Mä olen 10 vuotta jankannut tätä asiaa... Ja joskus sain jopa "huomautuksia asiasta".

Ulkomailla on sonnilistoja joissa sonnien järjestys perustuu tilan tavoitteiden mukaiseen järjestykseen. Se että spermakauppiaat eivät tätä kysyessä osaa vastata oikein on ongelma ammattitaidossa..

Lainaus käyttäjältä: risa - 26.10.12 - klo:16:55

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 26.10.12 - klo:15:30

Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.

Ei käy Suomessa, kaikkien pitää tehä samalla lailla. Se miten pitäisi jalostaa riippuu täysin keneltä kysytään. Enpä tiedä olisiko yhdelläkään neuvojalla/spermakauppiaalla pokkaa sanoa, että nää sonnit ei toimi sun ruokinnalla.

Tää se onkin just se perseyden ydin  Täällä jalostetaan lehmiä tuottamaan maitoa se "55 kiloa päivässä" ja sitten ruokaa annetaan 35-kilon mukaan..Mä olen 10 vuotta jankannut tätä asiaa... Ja joskus sain jopa "huomautuksia asiasta".

Ulkomailla on sonnilistoja joissa sonnien järjestys perustuu tilan tavoitteiden mukaiseen järjestykseen. Se että spermakauppiaat eivät tätä kysyessä osaa vastata oikein on ongelma ammattitaidossa..

Kyllä sitä vähän pitäisi olla hajua tilallakin, mitä jalostuksella halutaan. Ensin syytetään fabaa, kun on huonoja lehmiä. seuraavaksi syytetään semexiä, kun ei kauniista lehmistä tule maitoa. Seuraavaksi vielä huittia, kun on ammut kipiöitä ja sukulista on kuin syväjoki-elokuvasta......

Kyllä sitä vähän pitäisi olla hajua tilallakin, mitä jalostuksella halutaan. Ensin syytetään fabaa, kun on huonoja lehmiä. seuraavaksi syytetään semexiä, kun ei kauniista lehmistä tule maitoa. Seuraavaksi vielä huittia, kun on ammut kipiöitä ja sukulista on kuin syväjoki-elokuvasta......

Erittäin hyvin sanottu siellä takana!!

Minulla on lypsykarjassa nyt kasvamassa pari ay/hol risteytystä ja lisää tulossa. Lisäksi yksi kuriositeettielukka länkkäri on siemennetty ayllä. Saa nähä mitä niiden kanssa tekee. Kolmatta rotua olen ajatellut niille aikuistuessaan laittaa. Tavote olisi tietysti ihan käyttö elukoita niistä.

Jotenkin on vaikea uskoa miten risteytysjälkeläiset olisi huonoja eläimiä. Noin niinkuin perus perinnöllisyystiede kun haluaa sanoa, että monipuolinen genomi = terveys. Vai meneekö se sitten niin, että genomin lavetessa jalostamalla korostetut tuotanto-ominaisuudet laimenee nekin.

Minulla on lypsykarjassa nyt kasvamassa pari ay/hol risteytystä ja lisää tulossa. Lisäksi yksi kuriositeettielukka länkkäri on siemennetty ayllä. Saa nähä mitä niiden kanssa tekee. Kolmatta rotua olen ajatellut niille aikuistuessaan laittaa. Tavote olisi tietysti ihan käyttö elukoita niistä.

Jotenkin on vaikea uskoa miten risteytysjälkeläiset olisi huonoja eläimiä. Noin niinkuin perus perinnöllisyystiede kun haluaa sanoa, että monipuolinen genomi = terveys. Vai meneekö se sitten niin, että genomin lavetessa jalostamalla korostetut tuotanto-ominaisuudet laimenee nekin.

Jos terveys ja hedelmällisyys olisivat ainoat tärkeät ominaisuudet, niin homma menisi juuri niin kuin Kaaleppi kirjoittaa. Jalotuksella pyritään nimen omaan pienentämään geneettistä hajontaa ja tavallaan puhdistamaan perimää ihmiselle epäedullisista perintötekijöistä (huono tuotos, repsahtava utare jne.) Risteytys ja jalostus on näin lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia ja niitä ei voi tehdä yhtä aikaa. Risteytyksellä pystytään tuottamaan hyviä ja helppohoitoisia käyttöeläimiä, mutta se mitä nämä jättävät seuraavaan polveen on täysin tuurista kiinni. Siksi on järkevää toimia, niinkuin tuolla aikaisemmin on sanottu, eli päättää ristetyslinja lihasonniin tai alkioon.

Lainaus käyttäjältä: risa - 26.10.12 - klo:16:55

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 26.10.12 - klo:15:30

Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.

Ei käy Suomessa, kaikkien pitää tehä samalla lailla. Se miten pitäisi jalostaa riippuu täysin keneltä kysytään. Enpä tiedä olisiko yhdelläkään neuvojalla/spermakauppiaalla pokkaa sanoa, että nää sonnit ei toimi sun ruokinnalla.

Tää se onkin just se perseyden ydin  Täällä jalostetaan lehmiä tuottamaan maitoa se "55 kiloa päivässä" ja sitten ruokaa annetaan 35-kilon mukaan..Mä olen 10 vuotta jankannut tätä asiaa... Ja joskus sain jopa "huomautuksia asiasta".

Ulkomailla on sonnilistoja joissa sonnien järjestys perustuu tilan tavoitteiden mukaiseen järjestykseen. Se että spermakauppiaat eivät tätä kysyessä osaa vastata oikein on ongelma ammattitaidossa..

Mitenkä paljon niitä elukoita tarvii ruokkia ja millä? tarkotatko väksy ruokintaa vai säilörehuruokintaa vai aperuokintaa? Korkea väksyruokinta ei ole vaan todettu olevan järkeä; vähentää säilörehun menekkiä varsinkin jos tilanne on sellainen että sitä sais mennä ja paljon (edullisempaakin), toiseksi väksyruokinta on kallista, kolmanneksi väksyt laittaa herkät kuralle ja tulee sorkka ym. onkelmaa.

Maito- ja tuotosindeksiä ei ennen kattottu mutta kun tuli äykyille laitettu kanukkia enemässäkin määrin niin sen jälkeen on tarvinnu kattoa. Nyt niitä kovasti lypsäviä taas on (sellaisen 5-6 vuoden tauon jälkeen) ja tuntuu että ossaakohan noita ny ruokkia, väksyä  menee nyt aika vähän (eniten lypsäville se 12,5 kg) mut ku ei haluta lisätä sitä kun sitte ne ei syö säilistä yhtä hyvin.

Parissakin tutkimuksessa on ollu että jos säiliksen d-arvo on hyvä niin ei siitä korkeasta väksystä ole mitään hyötyä, pikemminkin päin vastoin - maitotuotos laskee ym.