WWF vertaili eri itämerimaiden käytännön teot:

"Tyydyttävän arvosanan kokonaisarviossa saivat Saksa, Tanska, Liettua ja Latvia, kun taas Puolan, Ruotsin, Suomen, Viron ja Venäjän valtiolliset toimet Itämeren suojelemiseksi saivat heikon arvosanan; maat sijoittuivat vertailussa edellä mainittuun järjestykseen. Yksittäisenä merkittävänä tekona voidaan mainita, että Saksa on perustanut aktiivisesti mereisiä suojelualueita määrittelemällä suuren osan Itämeren rannikkoalueistaan Natura 2000 -alueiksi. WWF:n kansainvälinen Itämeri-ohjelma palkitsi Saksan valtion tästä Baltic Sea Leadership Award -tunnustuspalkinnolla".

Lisätekstiä:
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/balscore.pdf

Nii totuushan on se et ku liityttiin EU:hun, nii meille tuli muiden maiden tukiviidakko,
jossa ymp tuki on yks tuki. Suomessa ymp tuki rajottaa typpi ja fosforilannoiteiden käyttöä.
Ite oon täyttäny ymp tuki ehdot täsmälleen nii et en tunne mitään omantunnon tuskia tuosta aiheesta.

Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita),
joissa apila ei menesty.

Joo kyllä ympäristötukia pitääs raakasti lisätä.

Talojussin kysymyksen jatkoksi ("2. Onko vienti kannattavaa, jos raaka-aineen tuotantoa tuetaan pirusti kansallisista varoista, ja nimenomaan siksi, että tuotanto on siirretty tundra-alueelle?"):

ja lietelannan ylimääräiset ravinteet siirtyvät järviimme, samalla kun nuo Valion juustot menevät Pietariin? 

Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita), joissa apila ei menesty.

Oletkos kokeillut alsike- tai valkoapilaa?

Petri

Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita),
joissa apila ei menesty.

Pötyä ettei apila menesty turvemailla. PH 6,5 seutuville, niin neljä vuotta menee helposti.

Lainaus käyttäjältä: loulap - 13.04.08 - klo:10:32

Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita),
joissa apila ei menesty.

Pötyä ettei apila menesty turvemailla. PH 6,5 seutuville, niin neljä vuotta menee helposti.

Ja ne lohkot, joista apila häviää nopeammin, kasvavat mainiosti lietelannalla (levitys kavukaudella: letkulevitin + teli- ja paripyörät). Ei ole enää mitään järkeä lannoittaa karjatilalla kahteen kertaan (ensiksi kasvustolle NPK-rakeet ja loppukesällä sitten lietesäiliön tyhjennys)..Ainakaan maidon sekä atrian nykyhinnoilla.

Olen joskus osallistunut noihin eri tahojen järjestämiin "ympäristö-
parlamentteihin" ja kyllä siellä on ymp.sihteerit suht.suoraan myöntäneet,
ettei nämäkään kunnalliset vedenpuhdistamot pysty muuta kuin "karkeimmat sattumat" seulomaan pois.

Ja tämäkin normaali oloisssa. Jos tulee jotain häikkää, joudutaan "juoksettamaan ohi", mutta muuten mennään juuri ja juuri rimaa hipoen.

On myös kyselty haja-asutusalueiden likakaivojen tyhjennys sydeemistä, milloin ja paljonko passaa tuoda puhdistamolle?

"Ei puhdistamoilla ole kapasiteettia otta vastaan kuin muutama kymmen-kuutio per päivä".

No mihis helvettin tämä paska sijoitetaan. Laki velvoittaa rakentamaan käsittelyvermeet joka kaivon taakse ja sattumat ajetaan keskitetysti sinne missä sitä ei voida ottaa vastaan.
Pelloillehan sitä ei jatkossa saisi levittää.

Vai oliskohan sittenkin ollut paree levittää edelleenkin se haja-as-alueiden mömmö pelloille ja antaa taajamien saastutaa vesistöjä entiseen malliin, vai eikö se kaupintilaisten paska saastutakaan?

No, kuitenkin noiden ymp.virkamiesten kommenteista minä ainakin sain sellaisen ajatelman, jotta eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.

Tämän päiväisen MaasTullin mukaan ympäristötukiehtojen noudattaminen näkyy selvästi: rypsisatotaso on tasaisenvarmassa laskussa, enää n. 1200 kg/ha.

eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.

Ei missään nimessä ainut, mutta kotimaisista pahin kylläkin.

Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 16.04.08 - klo:12:12

eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.

Ei missään nimessä ainut, mutta kotimaisista pahin kylläkin.

Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.

Lainaus käyttäjältä: jooseppi - 16.04.08 - klo:22:16

Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 16.04.08 - klo:12:12

eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.

Ei missään nimessä ainut, mutta kotimaisista pahin kylläkin.

Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.

Nekö ne pellot omistavat         

Lainaus käyttäjältä: Kantripoi - 16.04.08 - klo:22:42

Lainaus käyttäjältä: jooseppi - 16.04.08 - klo:22:16

Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 16.04.08 - klo:12:12

eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.

Ei missään nimessä ainut, mutta kotimaisista pahin kylläkin.

Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.

Nekö ne pellot omistavat         

Yhä enemmän.

Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.

Itämeren suojelukomission mukaan Suomen alueelta Itämereen valuvista ravinteista maatalous aiheuttaa 60 prosenttia fosforin ja 52 prosenttia typen kuormasta.

Pahiten Suomessa puuroutuu matala Saaristomeri. Siellä maatalouden osuus mereen valuvista ravinteista on 81 prosenttia fosforista ja 70 prosenttia typestä.

Saaristomeren asukkaat ovat toivottomia, lomailijat typertyneitä (lähde: taloussanomat 7.8.2007).

Lainaus käyttäjältä: Kantripoi - 16.04.08 - klo:22:42

Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.

Itämeren suojelukomission mukaan Suomen alueelta Itämereen valuvista ravinteista maatalous aiheuttaa 60 prosenttia fosforin ja 52 prosenttia typen kuormasta. Pahiten Suomessa puuroutuu matala Saaristomeri. Siellä maatalouden osuus mereen valuvista ravinteista on 81 prosenttia fosforista ja 70 prosenttia typestä. Saaristomeren asukkaat ovat toivottomia, lomailijat typertyneitä (lähde: taloussanomat 7.8.2007).

Noinhan se on... mutta jos kysyt kepulaisilta niin maatalous ei saastuta mitään - ei tipankaan vertaa