Tuet on helppo laskea ja unohtaa. Ne menee maanomistajalle. Jos on omaa ni itelle ja jos vuokraa ni naapurille. Ja ne saa kikkailtua pienemmälläkin pöhkötyksellä.

Kannattaa laskea viljelyn tulot ja menot ja antaa tukien elää omaa elämäänsä. Tietysti ne optimoidaan tappiin. Itellä ollut täydet kerääjäkasvit vuodesta 2015 joka vuosi ja pyritään myös kasvipeitettä ja erikoiskasvipalkkiota hyödyntämään mahdollisuuksien rajoissa.

Kustannukset vaihtelee viljelykasveittain mut lähetään halvimmalla eli kauralla.

Siemen 60€/ha, lannoite 100€/ha, kasvinsuojeluaineet 30€/ha ja kalkki 20€/ha. Yhteensä 210€.

Työt sisältäen konekustannukset ja polttoöljyn, mutta ei omaa palkkaa:

Perusmuokkaus 30€, lannanajo 30€, kylvömuokkaus 20€, kylvö 40€, kasvinsuojelu 20€, puinti 90€, kuivaus 150€, rahdit kuivaamolle ja pois 70€. Yhteensä 430€.

Yhteensä kaikki 640€/ha. Tämä täytyy jakaa sitten satotasolla saadakseen hinnan per tonni. Itellä karvan yli 100€/tn.

Kuluja jää vielä paljon. Mm. vakuutukset ja koneiden huollot ja korjaukset. Paljon kiinteitä kuluja rakennuksista.

Nämä luvut ovat niin tilakohtaisia, ettei niitä voi laskea kuin itselleen. Ongelma on siinä, että tuosta jää kuluja vielä vaikka ei kylvä. Ellei ala myymään koneita.

Itse olen laskenut verotuksen pääkirjoista yhteensä siemen, kalkki, lannoitteet, polttoöljy ja kasvinsuojeluaineet. Lisännyt siihen tos siemenen käytön. Siitä saa muuttuvat. Ongelma on ettei se mun laskelma 2017-2024 pidä enää ollenkaan paikkaansa kun tää energiapuoli räjähti käsiin.

Ne kaks isoa asiaa on hakekuivaus ja karjanlanta. No laitetaan kolmas vielä kiinteiden puolelta, yhteiskoneet.

Viljelen viljatonnin noin satasella jos sato on hyvä. Mut heikkoa hommaa se silti on. Ensi vuodelle sadonkorjuuala laskee VLN ja saneerauskasvien kustannuksella. Kevätviljan osuus jäänee alle 30% kokonaispinta-alasta.

Muuten ihan asiallinen laskelma, mutta eikai lannoitukseen 100€ riitä vaikka kuinka käyttää kananpaskaa, niin arvo sillekin on laskettava. Ostolannalla se on kauralla nyt sen 200€/ha.

Satasella saa n. 250kg salpietaria. Typpeä tulee se 65kg.. kai siitä kananpaskasta se loppu satakiloa tulee? Eihän paperilla enempää saa laittaakaan.

Paskan ajo maksaa jotain mut kanan ja broilerin paskalla taitaa kyl ravinteet siirtyä peltoon halvimmalla..

Se paskanajo yleensä lasketaan kotieläin puolen kuluiksi, toinen vaihtoehto on toimittaa johonkin biokaasu tai kompostilaitokseen

Eli käytännössä sama kuin pönkittäisi vastavalla summalla kasviviljelyä vaikka koneurakointi tai palkkatuloista. 

No eikö se niin mene?

Sillä erotuksella palkkatöitä voi tehdä ilman maanviljelystä, mutta jos aiot eläimiä pitää merkittävissä määrin niin hallinnassasi täytyy olla riittävästi peltoa. Ympäristölupaa ei taida saada jos pelkkien levityssopimusten avulla, voipi olla että olen väärässä kun ei ole kokemusta

Saa hyvinkin. 180-230kg käytän yleisesti. Syysvehnä vaatii selvästi enemmän samoin rapsille annan huiskalla lisää. Mut jurtinkin menen tuolla. Viime vuonna juurikastonnin ostolannoitekustannus oli karvan yli 1,5€/tn alv0. Kysymys on tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla. Tässä leikissä heikoin neljännes on aina vaikeuksissa.

Osoitin tuon laskelman kauralle. Kun hypätään vehnään nousee käytännössä kaikki muuttuvat kulut siemenestä lähtien kalkitukseen asti. Keskiarvot viljelyssä eivät ole noin alhaiset.

Me saamme kaikesta muille luovutetusta lannasta rahaa, joten sille voisi laskea enemmänkin kulua. Yrityksellä on peltoa 6ha, omistajilla vähän enemmän ja vastaanottosopimuksia muille yli 1500ha. Kyllä ne riittävät lupaan. Muutenhan tämä olisi aika hurjaa kilpailua pellosta.

Jos joku siipikarjatila vuokraa kalliilla peltoa lannanlevitysalaksi hän huijaa itseään. Sikaloilla ja navetoilla ymmärrän. Niiden täytyy aika määrästä litkua saada ero kelissä kuin kelissä.

Tuo 30€/ha tulee siitä, että kuormalla ajaa 2-3ha. Siis kuormaa päälle 60-90€. Kuormalle täytyy vajaa tunti laskea, koska lantaa on myös siirtoajettava lähemmäs koko talvi. Itse levitys on sitten jo nopeaa, 6-10ha tunnissa.

Tuskin vastausta saan, mutta minkäköhänlaista hintaa kanan lannasta ollaan valmiita maksamaan? Jos hintataso löytyy jostakin säkkitavara miinus rahtaus-, levitys- ja kuormauskulut, pidän epäkannattavana touhuna jonkun ostaa sitä lantaa teiltä. On siinä sen verran leikkiä sen sonnan kanssa vrt pussitavara.

Saa kysyä. Noudettuna meidän kuormaajalla kuormattuna 6€/m³ ja peltoon levitettynä 14€/m³. Hinnat alv0. Pääravinteet N12-15kg, P4-5kg ja K7-8kg motissa. Siitä laskemaan onko Y8 halvempaa.

Vastaanottajalle kiertotalouden edistämisen tuki, 37€/ha. Itse en sitä saa, omistaja luovuttavassa.

Joozepin 640e on linjassa omien laskelmien kanssa. Siihen vuokrat, korot ja lyhennykset päälle, niin alkaa ruletin 1/35 olla tähän verrattuna pieni riski.

Joozepin käyttämä typpitaso ei taida olla enää laillinen mut kananpaskasta oikeanlaisen näytteen ottaminen ei liene ongelma. Alkaa selittämään osaansa siitä miksi keskisadot ovat kovia meihin muihin nähden.. 
Tuo kananpaska on kovaa tavaraa. Ei voi muuta sanoa. Nämä muut lannat ovat enemmän ongelmajätettä.. 

Mää taas oon kateellinen niille harvoille, joilla on naudan kuivalantaa. Savimaat kaipaavat humusta ja sillä sitä saa. Toinen on lannoite ja toinen on maanparannusaine. Molempi parempi. Kaikkein paras olis jos sais naudan kuivalantaan sekoitettua vähän kanankakkaa.

Täällä on loppuviimeks aika vähän luomutiloja. Niillähän tuolle on kova kysyntä kun lannoituksella saadaan hinnan kautta tuplavaste. Kyl mulle sen verran soitellaan ja ollaan valmiita ajamaan kauaskin ettei tartte hintoja tinkiä. Seuraava ottaa sitten jos jonkulle ei kelpaa. Ja jos Oripään laitos toteutuu sinne menee kaikki kiljuen mut mieluiten ehkä kuitenkin peltoon. Aika tukku rahaa täytyy ainakin saada. Toki siinä saa sitten kiinteitä kuluja alas jollei kärryjä tarvi enää.

Kuus rekkaa Y lantaa on työlukuna meidän kakkimäärän ravinteen nappulaksi muutettuna, karkea arvio.

Enkä mää mitään kovia typpimääriä käytä. Sen verran puinu lakoviljaa et järki hakattu päähän. Jos syysvehnä on hyvä niin sille tulee panostettua. Ja jurtti ei mene lakoon.

Eli kananlannasta on kova kysyntä. Ja ilmeisesti kaikki menee käsistä helposti, sitten kun joku mattimyöhänen herää maaliskuussa kyselemään jotakin pikkumäärää, niin pelkää ei-oota on enää tarjolla?

Kysyntä on varmaan aika suhteessa apulannan hintaan. Ei me lantaa kenellekä soittajalle tosta vaan anneta. Ensin tehdään vastaanottosopimus. Kun lanta ei nytkään riitä koko sopimusalalle niin ei sitä ohi sopimusten voi alkaa jakaa. Meillä on kanoja kuudessa ja lantaa kahdeksassa eri lokaatiossa. Osasta kohteissa viedään rekalla lähemmäksi meidän piikkiin, jolloin kustannus on meille isompi mut levitys saadaan nopeammaksi kiireaikaan. Osasta ajetaan hyvinkin lähelle suoraan lantalasta. Palvellaan kuitenkin kaikki halukkaat mahdollisimman hyvin.

Tarve vaihtelee alueittain keväin syksyin. Nyt on liki kaikki jo levitetty tyhjäksi. Tietysti joka päivä tulee lisää. Keväälle on eniten halukkuutta. Kukaan ei oleta, että kun nyt soittaa niin illalla levitetty. Täytyy vähän osata varautua. Me vedetään ite toista ja urakoitsija meidän toista kärryä. Aika paljon saadaan päivässä alaa kuntoon. Tässä on toinenkin samankokoinen yksikkö ja oripäässä seuraava. Tarjontaakin on, mutta niin on kysyntääkin. Osa isoista (pellottomista) yksiköistä on ulkoistanut koko homman niin, että isännät hakevat itse kaikki lantalasta ja sillä selvä.

MT:ssa oli paikkakuntalaisen siemenviljelijän aika tuttu kuvaus tilanteesta: 24 tonnin viljaerästä 200 euron tappio.

Eli pikaisesti kiteyttäen

4,5 ha, kuivattuna noin 24 tonnia.
Viljelyyn on käytetty
lannoite 280 euroa
siemen 120 euroa
kasvinsuojelu 80 euroa
polttoöljy 100 euroa.
kuivaaminen kaasukuivurilla 280 euroa
Menot yhteensä 860 /ha

Rehuvehnä 170 €/t , rahti 15 €/t
Eli tuotot 827 euroa

Paikkakunnan vuokrataso on sama tai enemmän kuin tuet.

-SS-