Tämä viikko on yllättänyt kaikki sateettomuudellaan ja ennustekin on melko poutainen. Aikamoinen syysvehnänkylvöjen teko tai ainakin valmistelu menossa saviseudulla. Osalla toki poudat menevät vielä puidessa. Hyvin tyypillinen tilanne, ne kylvävät ketkä saavat organisoitua aikaa tähän väliin tai on riittävästi kuskeja käytettävissä. Itellä Bright nyt käsittelyssä Mellilässä mut aika paljon vielä töitä ennenkuin niitä täytyy koneeseen pudotella. Toisena Ceylonia suoraan siilosta. Perusneljännes on tavoite. Kylvöt ajaa vaikka samoilla silmillä kaikki kunhan saa maat siihen kuntoon. 40% kynnön kautta ja 60% kevytmuokaten.

Mikä vtun poutaviikko, eilinen eli yksi poutapäivä ei ole viikko Tänään vain pientä sateen riskiä, mutta eiköhän se realisoidu kun sateet näyttää kiusaavan, huomenna nykyisen ennusteen mukaan poutaa ja sitten taas sateet jatkuu.

Eilen jo aamupäivästä puimaan vaikka kasvusto oli melkoisen märkää, murskeviljaa, onnistui hyvin kun keli oli kuivattava mutta illansuussa itselle pari kuivaajallista ts. reilu 45tn ohraa. Just on se toinen kuivuri tyhjenemässä, yön jauhoi ihan reippailla lämmöillä. Poistumaa erästä 24+tn -> tasan 21tn jäi kuivattuna. Mielellään odottelisi mutta ei anna kelit myöten. Ihan just meni kahtapuolen sateet ohi, ja tuurissa osuuko kohdalle. Tyhjästä muodostui nuo pilvet, juuri etelän puolella mistä tänään virtaukset. Ukkosiakin iltapäiväksi.

Ruisvehnän siementä, ylivuotista, on säkeissä odottamassa mutta mitä noiden kanssa tekee kun ei saa edellisiä puitua. Jossain vaiheessa järkevintä nostaa kädet pystyyn ja katella ens vuonna uudelleen. Toki menee pikkuhiljaa nuo siemenet stokerikelpoisiksi... Ja ruisvehnän markkinakin meni miksi meni.
Syyskylvöisissä muutama etu, vaikka kevätviljoilla saa lähes aina suuremman sadon. Ensimmäisenä että saa muokata pellon, ehkä ajaa pskaakin alle jos saa, kasvusto kerää ravinteita talteen ja keväällä on hyvä alkaa työstämään mustaa peltoa, ei tarvi keväällä kyntää

Se taitaa olla alueellinen juttu. Ymmärrän kyl ärtymyksen kun kanakeisari paukuttelee henkseleitä huippu keleistä. Jos itsellä ei olisi tulleet puinnit viikonloppuna lähes valmiiksi niin ei paljoa naurattaisi..

Sekin taitaa olla alueelinen juttu jos kevätviljasta saa suuremman sadon kuin kevätviljoista. Laskentapa merkkaa paljon. Lasketaanko aina kaikki kylvetyt syysviljahehtaarit vai vain puidut. Ja sit et kuinka se kylvö tehdään. Onko se niin et yritetään edes vai syyslokakuun vaihteen vesisateessa yritetään keskipakolevittäjällä sählätä johkuun minimimuokattuun kura velliin

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 03.09.26 - klo:00:07

Tämä viikko on yllättänyt kaikki sateettomuudellaan ja ennustekin on melko poutainen. Aikamoinen syysvehnänkylvöjen teko tai ainakin valmistelu menossa saviseudulla. Osalla toki poudat menevät vielä puidessa. Hyvin tyypillinen tilanne, ne kylvävät ketkä saavat organisoitua aikaa tähän väliin tai on riittävästi kuskeja käytettävissä. Itellä Bright nyt käsittelyssä Mellilässä mut aika paljon vielä töitä ennenkuin niitä täytyy koneeseen pudotella. Toisena Ceylonia suoraan siilosta. Perusneljännes on tavoite. Kylvöt ajaa vaikka samoilla silmillä kaikki kunhan saa maat siihen kuntoon. 40% kynnön kautta ja 60% kevytmuokaten.

Mikä vtun poutaviikko, eilinen eli yksi poutapäivä ei ole viikko Tänään vain pientä sateen riskiä, mutta eiköhän se realisoidu kun sateet näyttää kiusaavan, huomenna nykyisen ennusteen mukaan poutaa ja sitten taas sateet jatkuu.

Eilen jo aamupäivästä puimaan vaikka kasvusto oli melkoisen märkää, murskeviljaa, onnistui hyvin kun keli oli kuivattava mutta illansuussa itselle pari kuivaajallista ts. reilu 45tn ohraa. Just on se toinen kuivuri tyhjenemässä, yön jauhoi ihan reippailla lämmöillä. Poistumaa erästä 24+tn -> tasan 21tn jäi kuivattuna. Mielellään odottelisi mutta ei anna kelit myöten. Ihan just meni kahtapuolen sateet ohi, ja tuurissa osuuko kohdalle. Tyhjästä muodostui nuo pilvet, juuri etelän puolella mistä tänään virtaukset. Ukkosiakin iltapäiväksi.

Ruisvehnän siementä, ylivuotista, on säkeissä odottamassa mutta mitä noiden kanssa tekee kun ei saa edellisiä puitua. Jossain vaiheessa järkevintä nostaa kädet pystyyn ja katella ens vuonna uudelleen. Toki menee pikkuhiljaa nuo siemenet stokerikelpoisiksi... Ja ruisvehnän markkinakin meni miksi meni.
Syyskylvöisissä muutama etu, vaikka kevätviljoilla saa lähes aina suuremman sadon. Ensimmäisenä että saa muokata pellon, ehkä ajaa pskaakin alle jos saa, kasvusto kerää ravinteita talteen ja keväällä on hyvä alkaa työstämään mustaa peltoa, ei tarvi keväällä kyntää

Onko tänä syksynä ollu normaalia enemmän tunkua hakekuivurille?

Hmm, täytyiskö rupee kyntää? Eilen tuli kovia kuuroja, mutta tukkeja kuletin sänkipellon yli eilen, kuivhkoo oli.

Nyt poutaa keskiviikko aamuun, jos tänään kyntäis ti-ke kylväis, täytyis rupee tekee jotian sitten..

Eilen 9 aikoihin aloitettiin syysvehnämaiden kynnöt. Nyt on 25 ha kynnettynä. Saa nähdä ehtiikö kuivumaan ennen sadetta.

Mukavan tihkusateinen oli tämäkin päivä aina illansuuhun asti. Ei paljon kuivata. Jonkun verran näkyi  (syysvehnämaiden?) kyntäjiä pelloilla sysimustaa siivua kääntämässä. Kyllä lienee maailman kahdeksas ihme, jos näin kapeassa aikaikkunassa kuivuu kylvökuntoon, kun jo keskiviikoksi ennustaa seuraavaa kunnon sadetta.

Liekö kuunvaihteeseen tulossa vielä kylvösäätä?

Kyllä se pintaankylvöksi menee, syyskuun loppuun. Näillä näkymin sataa 23. päivä asti, ja siitä ylikin. Muokattu voi vettyä ihan läpimäräksi kunnolla, kyntö sujuu tihkullakin. Ja jos syyskuun loppuun on tulossa kuivahkoa keliä, sitten vaan tasaus ja levitys.

Toisaalta, syysvehniä on maailma täynnä ensi syksynä.

-SS-

Jos tulee pisempi vesikeli, niin miksei tässä kyntelisi aikansa kuluksi mustaa. Kokeilee sitten sitä viskalevitystä. Pitää varmaan hakea hieman tekniikkaa avuksi, että urituksen saa toimimaan. Kävin pikaisesti kasitonnarien touhua katsomassa, eikä sitä mustaa nyt kovin ihmeellisiä määriä ole sielläkään. Pari urhoollista puimamiestä oli liikenteessä, vaikka vieressä asvaltti likimain märkä. Väitän, että ei kovin suuria syysvilja-aloja ole odotettavissa, jos keli ei selkene. Syysviljan kylvöön on nyrkkisääntö, että sitä on pistettävä maahan heti, kun oma aikataulu sen suinkin sallii. Mitään päivämääriä, lämpötiloja, kahukärväsiä ym. ei näin syvällä sisämaassa kannata noteerata. Muuten homma jää yksinkertaisesti tekemättä, niin karua tämä on.

Syysvehnällä en rupea ennakoimaan enää kovin innokkaasti. Eviralla lopulta tunnistettuna kun selittämättömät kesätuhot erinomaisissa olosuhteissa aikaisin kylvettyyn syysvehnään jatkuivat vuodesta toiseen, niin kylvöajan siirtäminen kuukaudella eteen päin poisti sen taudin aika hyvin. Ja oraat tuuheat ja hyvin kasvavat, mutta kun pitäisi tulla tähkälle kuihtuu ja muuttuu punertavaksi ja kulottuu kuin pienen glyfoannoksen kiduttamana.

Avainsana on WDV. Olen nähnyt noita kellastuvia syysvehnäpeltoja täällä etelässä viime vuosina, kannattaa syysvehnäkulttuurissa ottaa sekin vakavasti. Tartunta tapahtuu kahukärpästä myöhemmässä kasvuvaiheessa.

Kun viivästyttää kylvöjä, voi torjua kaksi kärvästä yhdellä iskulla.

Jos kelejä ei myöhemmin syksyllä ole, sitten ei ole. Niin yksinkertaista se on.

-SS-

Jos kelejä ei myöhemmin syksyllä ole, sitten ei ole. Niin yksinkertaista se on.

-SS-

Hyvin tiivistetty yksinkertainen asia. Monet menevät kierroksille syyskylvöistä - eikö keväällä voi myös kylvää viljaa?

Nyt olisi muuten luultavasti ensi vuoden vehnäsadon kannalta optimaalisin kylvöajankohta. Kylvöikkuna jäänee kuitenkin harmittavasti hieman liian kapeaksi, eikä ehdi maa kuivumaan äestyskuntoon. No, eipähän jää oraita talven vesilätäköihin kitumaan.

Kyllä se pintaankylvöksi menee, syyskuun loppuun. Näillä näkymin sataa 23. päivä asti, ja siitä ylikin. Muokattu voi vettyä ihan läpimäräksi kunnolla, kyntö sujuu tihkullakin. Ja jos syyskuun loppuun on tulossa kuivahkoa keliä, sitten vaan tasaus ja levitys.

Toisaalta, syysvehniä on maailma täynnä ensi syksynä.

-SS-

Kuinka epätasainen lopputulos on jos huiskii jyvät suoraan kynnökselle? Ja vaakatasojyrsimellä kevyt peitto, tallaus ja saven vaivaaminen minimaalisin?

Hiuskalla meinaan kokeilla tänään kynnettyyn, hankmo visiin joka toimis puoli raassa nytten, kuivus sen mikä kuivuu kun levittäis ne siemenet, Vois sitten ehkä s piikki kulkee?

Toinen pelto, glyfotettu retikka, puhdas kuohea pohja, mutta ne varret kovia pajukkoa, mahtaako ne nyt haitata mukkamista, ede sen yhden kerran? Hankmo kyllä, mutta kun ss kokeillut ne jyvät saatta hautautua. varppa jyrä äes?

Kuinka epätasainen lopputulos on jos huiskii jyvät suoraan kynnökselle? Ja vaakatasojyrsimellä kevyt peitto, tallaus ja saven vaivaaminen minimaalisin?

Jos jyvät saa tasaisesti levitytyksi, on lopputulos tasainen. Vaakatasojyrsin on mielestäni huono vaihtoehto, se ei toimi kosteassa syksyssä niin hyvin kuin luulisi. Olen jopa saanut hyvän rukiinoraan ajamalla normaaliteräisellä Muko kultivaattorilla syvältä, se ei peitä jyviä niin paljon kuin luulisi. Mutta pehmeä maapohja ei liety sateissa.

Oma lapiorullaäes tekee hieman karhetta keskelle, vaikka koettaa säätää teräkulmia, eikä kovin kosteana voi rullailla, alkaa tarttua tukkiin. Kynnöksen multauksessa tavallinen harvapiikkinen joustopiikkiäes on paras. Varpajyriäkään ei tarvita, jälkiäes ehkä on parempi.

-SS-

Laskiskelin, ois 300m sivuinen pelto, X kympin levitys leveys niin komas osa ha, noin. Skagen varmaan jotan päälle 80hl painko? 250kgha jaettuna 3 eli jotain 75kg ja se ois vajaa sata Litraa, vaikutta suht vähän niinkin pitkälle matkalle, mutta supiloonhan sais pidemän matkan kuitenkin kun normi lannoiteen levitys kun päälle 400kgha

Se retikka kullyt pysty metsä, on siellä metsän laidalla joku fiskars s piikiäes villa mitään, se vois ehkä toimii siihen suoraan yhdellä kerralla tukkeutumatta saada sekoitettua pintaan levitetyt. katotaan.

Laskiskelin, ois 300m sivuinen pelto, X kympin levitys leveys niin komas osa ha, noin. Skagen varmaan jotan päälle 80hl painko? 250kgha jaettuna 3 eli jotain 75kg ja se ois vajaa sata Litraa, vaikutta suht vähän niinkin pitkälle matkalle, mutta supiloonhan sais pidemän matkan kuitenkin kun normi lannoiteen levitys kun päälle 400kgha

Se retikka kullyt pysty metsä, on siellä metsän laidalla joku fiskars s piikiäes villa mitään, se vois ehkä toimii siihen suoraan yhdellä kerralla tukkeutumatta saada sekoitettua pintaan levitetyt. katotaan.

Skagen nyt tarvitsee kylvömääräksi noin 400 kg/ha, rivikylvökoneellakin

-SS-