Mielestäni Reetta on erinomaisen surkea. Ei ainakaan omilla mailla ole toiminut lainkaan.

EI välttämättä yliviljavilla ja multavilla mailla toimikaan. Mutta hedelmättömissä savimaissa Reetta on kamala, pahnaa tulee ja remmit kiljuu. 4500-4800 kg;n vuosittaisista keskisadoista huolimatta toivat kyllä ison lerssin otsaan. Minulla ei ollut konetta, joka olisi lakorukiin pahnan silpunnut vältättäväksi, saati sitten kultivaattoria läpäiseväksi, lautasäes ei mennyt paksun pahnan läpi multaan asti. Kerran poltin ja meinasin saada sydänoireita kun liekit nousivat 30 - metrisiksi ja alkoivat puhaltaa palavia viljatukkoja korkeuksiin, puimattomia peltoja kohti. 

Vaikka siis tein vastapolton. Eli hybridit olivat aluksi toivorikas uutuus, pituus ja puintiominaisuudet kuin ohralla ja satokin iso, vaikkakin lääkitä piti syksystä asti. Kolmen tonnin populaatiosadon pahna on vielä hallittavissa, mutta kun satotason piti olla kahdeksan tonnia, että perusteli silloin satasta lähestyneen hinnan.  Polttokieltokin ajoi pois populaatiorukiista, ja lopulta ei tarvinnut edes mitään ruista miettiä, kun olisi pitänyt jotakin myllyn renkisopimuksia tehdä, että olisi kelvannut mihinkään.


Reetta  4.8.2012

Tuossa yksi rukiinviljelijä paalautti valtaisat pahnakarhot, silloin on kiva tehdä multaa taas pellosta. Itse en tunne kyseisiä paalaajia, tai rukiin pahnan tarvitsijoita.

-SS-

Kuva: Reetta 20.8.2015


Kuva: Reetta 12.8.2012

Kyllä Reetasta tuli luotettavasti satoa, jopa koeasemienkin nollavuotena 2013, ja oli korrensäätöä osaamattomalle sentään koholla maasta, että syötti lauttaa vaan sisään. Anna ja Riihi olivat melkoisen hankalasti laossa aina. Mutta se pahna, se pahna, jossakin vaiheessa vanhuus iski eikä jaksanut pökkiä pahnoja auroista pois.

-SS-

Kyllä tuosta hybridistäkin pahnaa tulee reippaasti, kun satotaso menee sinne kahdeksan korville. Eroaa oljestaan melkoisesti tavan rukiista, nuo oljet tuntuvat kuivuvan ja tuleentuvan kun pitää viikon maassa ennen korjuuta, vaikka saisi sadetta. Pöyhintä ja karhoitus. Ongelmana on vaan paalienajo logistiikka kun aurat on samalla pellolla usein kun paalataan

Lainaus käyttäjältä: IsoPata - 30.08.26 - klo:22:39

...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.

Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä  myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on  suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022)  jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.

Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.

-SS-

Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.08.26 - klo:23:37

Lainaus käyttäjältä: IsoPata - 30.08.26 - klo:22:39

...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.

Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä  myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on  suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022)  jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.

Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.

-SS-

Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.

Agatia ja Granatia on ollut kylvössä K-laaksossa viime vuosina eikä siellä ole ollut torajyvää.
Nyt Savossa olleessa Granaatissa on jonkin verran... oiskohan että täällä kosteampi Järvi-Suomen ilmasto verrattuna Kymen kuivuuteen...
Savossa ruis meni lakoon vaikka typpeä vain 60-65kg/ha ja rikat Broadwaylla, jonka pitäisi lyhentää myös kortta..

Olisi pitänyt ajaa murskalla alas harvahkot päisteet ja pari painannetta juhannuksen jälkeen niin ehkä olisi vähentänyt toran määrää.. 

Torajyvän torjunnassa ehkä tärkeää on jättää päisteet kokonaan kylvämättä. Jossakin ulkomailla on ruiskutusväylät erikseen, koko koneen leveydeltä.

Onhan siinä kasvulohkossa piirtämistä, onnistuneekohan Vipusella ?

Eli ne päisteet ja väylät voisi kylvää jollekin apilalle ja niitellä kesällä, samalla kun niittää pientareet.

Torajyvän torjunnassa ehkä tärkeää on jättää päisteet kokonaan kylvämättä. Jossakin ulkomailla on ruiskutusväylät erikseen, koko koneen leveydeltä.

Onhan siinä kasvulohkossa piirtämistä, onnistuneekohan Vipusella ?

Eli ne päisteet ja väylät voisi kylvää jollekin apilalle ja niitellä kesällä, samalla kun niittää pientareet.

-SS-

Torajyvän torjunnassa ehkä tärkeää on jättää päisteet kokonaan kylvämättä. Jossakin ulkomailla on ruiskutusväylät erikseen, koko koneen leveydeltä.

Onhan siinä kasvulohkossa piirtämistä, onnistuneekohan Vipusella ?

Eli ne päisteet ja väylät voisi kylvää jollekin apilalle ja niitellä kesällä, samalla kun niittää pientareet.

Been there, done that

https://youtube.com/watch/iW1r0P58E0Q?feature=share

Miten vipussa voi yhdistää vaikka 20 ruissiivua, jotka eivät ole toisissaan kiinni. Kun ei ole 70 m puomeja ruiskussa, hyvä jos 12 m.

-SS-

Miten vipussa voi yhdistää vaikka 20 ruissiivua, jotka eivät ole toisissaan kiinni. Kun ei ole 70 m puomeja ruiskussa, hyvä jos 12 m.

-SS-

Mulla noi vln- ja viljakaistat on 24m leveitä, eli 2 ruiskun/pneuman leveyttä.. 24m myös sen takia että ajosilppuri jaksaa heittää apilasilpun max. 10-12m päähän, kun mahdollisesti kerran vln aikana kasvusto silppuroidaan viljan sängelle..

Kyllä siellä Vipussa voi tehdä ne kaistat ja kun kerran tekee niin sitten vaan vaihtelee kasvilajeja kaistalta toiselle...
Mutta miten se tehdään niin.... oisko se jo "maksumuurin" takana 

Liitekuvassa Savon mualta sateliittikuva kaistoista 28.8.

Lainaus käyttäjältä: IsoPata - 31.08.26 - klo:07:35

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.08.26 - klo:23:37

Lainaus käyttäjältä: IsoPata - 30.08.26 - klo:22:39

...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.

Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä  myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on  suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022)  jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.

Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.

-SS-

Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.

Agatia ja Granatia on ollut kylvössä K-laaksossa viime vuosina eikä siellä ole ollut torajyvää.
Nyt Savossa olleessa Granaatissa on jonkin verran... oiskohan että täällä kosteampi Järvi-Suomen ilmasto verrattuna Kymen kuivuuteen...
Savossa ruis meni lakoon vaikka typpeä vain 60-65kg/ha ja rikat Broadwaylla, jonka pitäisi lyhentää myös kortta..

Olisi pitänyt ajaa murskalla alas harvahkot päisteet ja pari painannetta juhannuksen jälkeen niin ehkä olisi vähentänyt toran määrää..

Granaatin esinäyte:
Hehtolitrapaino (kg)   81.5 kg / 100L
Sakoluku   164.0 yks.
Torajyvät (%)   0.03 

Ei muutakuin nyppimään torajyviä kuormasta

Tämä viikko on yllättänyt kaikki sateettomuudellaan ja ennustekin on melko poutainen. Aikamoinen syysvehnänkylvöjen teko tai ainakin valmistelu menossa saviseudulla. Osalla toki poudat menevät vielä puidessa. Hyvin tyypillinen tilanne, ne kylvävät ketkä saavat organisoitua aikaa tähän väliin tai on riittävästi kuskeja käytettävissä. Itellä Bright nyt käsittelyssä Mellilässä mut aika paljon vielä töitä ennenkuin niitä täytyy koneeseen pudotella. Toisena Ceylonia suoraan siilosta. Perusneljännes on tavoite. Kylvöt ajaa vaikka samoilla silmillä kaikki kunhan saa maat siihen kuntoon. 40% kynnön kautta ja 60% kevytmuokaten.

Viime vuonna oli kaksi lohkoa Tayoa. Esinäytteissä oli torajyvää 0,03 ja 0,04. Raisio sanoi ei kiitos. Lähetin Fazerille lahteen ja tulos oli 0,00. Torajyvää oli mutta ei osunut näytteeseen. Ainoa vain että rahti oli vähän tyyriimpi. Tuo raja on täysin typerä koska esinäyte ei välttämättä kerro totuutta ja virhe marginaali on liian pieni. Lahteen otetaan ainakin vielä 0,3 rajaan asti mutta sanktio on aika kova kun mennään yli 0,1.

Eipä tunnu vielä oikein kukaan ottavan paineita syyskylvöistä. Naapuri kylvää luultavasti viikonlopun aikana ceylonit maahan. Mutta tämä samainen naapuri on monesti kylvänyt jo elokuun puolella, ja aika monesti saanut myös talvituhoisia vehniä aikaan.

Viime vuonna oli kaksi lohkoa Tayoa. Esinäytteissä oli torajyvää 0,03 ja 0,04. Raisio sanoi ei kiitos. Lähetin Fazerille lahteen ja tulos oli 0,00. Torajyvää oli mutta ei osunut näytteeseen. Ainoa vain että rahti oli vähän tyyriimpi. Tuo raja on täysin typerä koska esinäyte ei välttämättä kerro totuutta ja virhe marginaali on liian pieni. Lahteen otetaan ainakin vielä 0,3 rajaan asti mutta sanktio on aika kova kun mennään yli 0,1.

Siis kannattaa kertoa yksikkö myös. Yleinen raja on  0,02 % tai  0,2 g/kg  (eli sama asia!)  Niinkin pieni luku kuin 0,01% tai siis  0,1 g/kg eli 100 mg/kg  ei voine olla hylkäyksen este. Hintaa saa tietenkin kauppa alentaa omien laatuvaatimustensa mukaisesti. Hinnoittelu toivottavasti on kirjattu viljelysopimukseen.

Samalla tavalla viljakaupassa tulosten kirjaamisessa vaihtelee DON-luku milligramman (mg) ja mikrogramman (µg) välillä melkoisen satunnaisesti. Jotkut käytännönläheisemmät viljelijät hämmentyvät epätietoisiksi, kun ensimmäisen labran näytteessä DON on 6,5  ja toisessa labrassa 6500, eikä ole mainittu yksikköä. Todennäköisesti ovat saaneet saman tuloksen, toisella on 6,5 mg/kg, toisessa 6500 µg/kg.

-SS-