Gemini paljasti, että asiaa on tutkittu Viikissä:

Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan lehmän ilmanvastuskerroin (\(C_{d}\)) on noin 1,0–1,2 silloin, kun tuuli puhaltaa sitä suoraan edestäpäin.Tarkka arvo riippuu siitä, missä asennossa lehmä on ilmanvirtaukseen nähden:

AERODYNAAMISET OMINAISUUDET

-Kohtisuoraan edestä (puskuri edellä):
 Kun lehmä seisoo pää kohti tuulta, sen muoto muistuttaa karkeasti tylppää sylinteriä tai laatikkoa. Tällöin ilmanvastuskerroin on noin 1,0 – 1,2.

-Sivutuulessa (kylki edellä):
Jos lehmään kohdistuu sivutuuli, se toimii laajan seinämän tavoin. Tässä asennossa ilmanvastuskerroin nousee huomattavasti ja on arviolta 1,3 – 1,5.

Virtaviivaisuus:
Lehmää ei ole evoluutiossa muotoiltu aerodynaamiseksi. Vertailun vuoksi tyypillisen henkilöauton ilmanvastuskerroin on noin 0,25–0,35, kun taas pystysuoran levyn tai kuution kerroin on noin 1,05–1,15. Lehmä vastaa aerodynamiikaltaan siis melko tarkasti lentävää tiilitaloa tai pystyssä olevaa silityslautaa.Käytännössä ilmanvastuksella alkaa olla merkitystä lehmälle vasta silloin, kun se kirmataan keväällä vauhdilla Viikin laitumelle tai jos kyseessä on poikkeuksellisen kova syysmyrsky.

BTW: mitenkähän vaekuttaa lantapanssarointi asijaan...?    🎅

(No seppputeuksen puolesta kyselen...)

BTW: mitenkähän vaekuttaa lantapanssarointi asijaan...?    🎅

(No seppputeuksen puolesta kyselen...)

Onko zepellä lanta panssari ?

eiks tuossa ollu kyse lehmän ilmanvastuksesta eikä sepen??

Gemini paljasti, että asiaa on tutkittu Viikissä:

Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan lehmän ilmanvastuskerroin (\(C_{d}\)) on noin 1,0–1,2 silloin, kun tuuli puhaltaa sitä suoraan edestäpäin.Tarkka arvo riippuu siitä, missä asennossa lehmä on ilmanvirtaukseen nähden:

AERODYNAAMISET OMINAISUUDET

-Kohtisuoraan edestä (puskuri edellä):
 Kun lehmä seisoo pää kohti tuulta, sen muoto muistuttaa karkeasti tylppää sylinteriä tai laatikkoa. Tällöin ilmanvastuskerroin on noin 1,0 – 1,2.

-Sivutuulessa (kylki edellä):
Jos lehmään kohdistuu sivutuuli, se toimii laajan seinämän tavoin. Tässä asennossa ilmanvastuskerroin nousee huomattavasti ja on arviolta 1,3 – 1,5.

Virtaviivaisuus:
Lehmää ei ole evoluutiossa muotoiltu aerodynaamiseksi. Vertailun vuoksi tyypillisen henkilöauton ilmanvastuskerroin on noin 0,25–0,35, kun taas pystysuoran levyn tai kuution kerroin on noin 1,05–1,15. Lehmä vastaa aerodynamiikaltaan siis melko tarkasti lentävää tiilitaloa tai pystyssä olevaa silityslautaa.Käytännössä ilmanvastuksella alkaa olla merkitystä lehmälle vasta silloin, kun se kirmataan keväällä vauhdilla Viikin laitumelle tai jos kyseessä on poikkeuksellisen kova syysmyrsky.

peltokankaan mauri ja rydmanni ei tuolla tiedolla mitään tee mutta joku biologi ehkä.  Onhan biisonin ruumiinrakenne sitten taas tutkittu hyvinkin tarkkaan jotta en ihmettele lehmääkin ja todettu tuo biisoni varsin optimaaliseksi ilmavirtausten  lämpötalouden kannalta kun seisoo tuuleen päin. mutta niinku tosiaan alukuun totesin persut näistä ymmärtää saman verran kuin sika tuulimyllystä