SS tykittää taas täyttä asiaa.

Täällähän tuntuu ihan oudolta. Eikö kaikki saakkaan 8 tonnin hehtaari satoja viljasta? Minä olen niin luullut jo vuosia. Omat Hermanni ohrat parhailta eloperäisiltä mailta ja lehmän paskalla kasvatettuna tuotti arvoiden mukaan 5800 kg/ha  (myyty littu viljaksi tilavuudella ja hl painolla). Tosin tuollaista saman laista arviota oon puinut ittellekkin, mutta hinsulla lannalta kovilta maailta sato jäi noin puoleen tuosta. Arvoituna keskisato noin 4600kg/ha.   Ihan se ja sama ...puinti remontteihin 20 euroa ja kuivaukseen varmaan ihan pirusti.

Tosi hyvä puintiviikko takana. Puinnit voisi olla puolessa välissä. Belindasta kertynyt tähän mennessä noin 4200kg/ha, hlp hyvä 59. Viimeinen satsi unohtui vähän pidemmäksi aikaa kuivuriin ja hehtopaino oli jo 60kg. En tiedä, koska Belindasta olisi viimeksi tullut noin painavaa. Vanille ohra irrotettiin perjantain tehokamppaniassa. 4479kg/ha. Hehtopaino 71-72kg, on tuolle lajikkeelle kova. Lopuksi sitä Quattroxia kaapillinen. Oli vähän kosteeta, satotasoarvio liikuu jossain missä lie. Sellainen vanhan hyvän ajan keskimääräinen vuosi menossa. Joskus pidin näitä 4000 satoja heikkoina, mutta nykyään nämä ovatkin jo kelpo tuloksia. Ihan turha tässä on haaveilla mistään 5-6 tonnin sadoista, koska kevään kuivuus kesti tässä pitkälle kesäkuuta ja homma oli taas kerran sillä selvä.

Tuollaisiin satotasoihin olisin itsekin varmaan päässyt tälläisen vuoden jälkeen jos tavis viljelijä olisin. Mut valitettavasti se ei riitää joozeppi tai ainakin hänen "kaverit" ottaa niitä 6-7t keskisatoja. Tai jos vaikka katsoo myntin tilan videoita youtuubin puolelta niin hyvät sadot tuntuu pohjanmaallakin tulevan. (Koska siellä ei onnistuisi?)

Sit kun palaa omaan maailmaan niin vaikka sadoissa olisikin tarina lisää niin kylhän se näin on et 6t keskisatona viljoita pitäisi saada jotta hommassa joku järki olisi. Tai järkikään mut joskus ne rahat loppuu ainakin multa tililtä.

En halua masentaa ja hyvä jos tuolla pärjäät mut realistisesti se ei taida pidemmän päälle toimia..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 30.08.26 - klo:21:40

Tosi hyvä puintiviikko takana. Puinnit voisi olla puolessa välissä. Belindasta kertynyt tähän mennessä noin 4200kg/ha, hlp hyvä 59. Viimeinen satsi unohtui vähän pidemmäksi aikaa kuivuriin ja hehtopaino oli jo 60kg. En tiedä, koska Belindasta olisi viimeksi tullut noin painavaa. Vanille ohra irrotettiin perjantain tehokamppaniassa. 4479kg/ha. Hehtopaino 71-72kg, on tuolle lajikkeelle kova. Lopuksi sitä Quattroxia kaapillinen. Oli vähän kosteeta, satotasoarvio liikuu jossain missä lie. Sellainen vanhan hyvän ajan keskimääräinen vuosi menossa. Joskus pidin näitä 4000 satoja heikkoina, mutta nykyään nämä ovatkin jo kelpo tuloksia. Ihan turha tässä on haaveilla mistään 5-6 tonnin sadoista, koska kevään kuivuus kesti tässä pitkälle kesäkuuta ja homma oli taas kerran sillä selvä.

Tuollaisiin satotasoihin olisin itsekin varmaan päässyt tälläisen vuoden jälkeen jos tavis viljelijä olisin. Mut valitettavasti se ei riitää joozeppi tai ainakin hänen "kaverit" ottaa niitä 6-7t keskisatoja. Tai jos vaikka katsoo myntin tilan videoita youtuubin puolelta niin hyvät sadot tuntuu pohjanmaallakin tulevan. (Koska siellä ei onnistuisi?)

Sit kun palaa omaan maailmaan niin vaikka sadoissa olisikin tarina lisää niin kylhän se näin on et 6t keskisatona viljoita pitäisi saada jotta hommassa joku järki olisi. Tai järkikään mut joskus ne rahat loppuu ainakin multa tililtä.

En halua masentaa ja hyvä jos tuolla pärjäät mut realistisesti se ei taida pidemmän päälle toimia..

Ei ole pystynyt tuottamaan peltoihin sellaista tilannetta, että 5-6 tonnia olisi säännönmukainen tulos. Tällä seutukunnalla on pärjättävä tällä neljällä tonnilla, ei voi mitään. En tiedä millä muut pärjäävät. Aika harva on kuitenkaan konkurssia tehnyt.

Sepä se. Sama se on täällä. 6t pitäis saada mut ei vain näiltä mailta oteta. Syysvehnällä voi saada jos kaikki tähdet osuu kohdalleen.

Jos itse pärjää niin hyvä. Paljon kiinni siitä miten pellot on. Onko ne omia velattomia vai kalliilla ostettuja tai kovilla vuokrilla vuokrattuja. Konekauppaankin voi rahat hävitää mut lopun viimein toi pellon "status" määrää eniten. Omalla seudulla siirrytty siihen tilanteeseen ettei osto tai vuokraus nykyhinnoilla kannata. Joku sen silti laskee kannattamaan. Ei täälläköän juuri konkursseja ole. Et se nyt ei merkitse mitään.

Oletteko miettineet mitä siitä seuraisi, jos jokainen tosiaan saisi vuodesta toiseen niitä kuuden seitsemän tonnin hehtaarisatoja versus nykytilanne eli koko maan keskiarvo jotain kolme ja puoli tonnia per hehtaari...

Miksi kaikki pitäisi olla jo puitu? Tänään näyttää siltä että sadejakso alkaa, huomenna ei. Myöhäistä kevätvehnää enää puimatta viisi hehtaaria, ehkä se joskus puidaan. Käytin ajan hyödyksi ja rupesin kyntämään syysvehnämaata, ehkä se joskus kylvetään, viimeistään ensi keväänä.

Miksi kaikki pitäisi olla jo puitu? Tänään näyttää siltä että sadejakso alkaa, huomenna ei. Myöhäistä kevätvehnää enää puimatta viisi hehtaaria, ehkä se joskus puidaan. Käytin ajan hyödyksi ja rupesin kyntämään syysvehnämaata, ehkä se joskus kylvetään, viimeistään ensi keväänä.

Joo syysvehnästä toivotaan herneen lisäksi toista maaseudun turvatyynyä. Juuri luin jostakin , että Virossa yli puolet viljelyalasta on syysviljoja. Syysvehnää vieroksutaan täkäläisillä myllyillä, koska eivät mielestään saa riittävän hyvää leivonnaista siitä aikaan. Syys- ja kevätvehnän hintaerokin on melkoinen. Toisaalta, vientilaivassa näyttää kelpaavan vehnä kuin vehnä. Suomen ehkä kannattaakin panostaa maailman vehnäntuottajamaiden kilpakymmenikköön. Tai sitten ei.

Tai sitten kevätvehnän lajikekehitystä tarvitaan, kasitonnarilajikkeita, joista saa syyskuun puoliväliin 150 sakoista valkoista proteiinivapaata tärkkelysmassaa, ei ehkä mahdu järkiviljeljän vaihtoehdoksi yhtään useampaa enää. Kuivalla kuihtuva Quarna ei saa tarpeellista hintalisää, hintaeron pitää olla 50-70 euroa vähintään, että miettisi edes kylvämistä.

Tarvittaisiin uusi Zebra, taudinkestävänä ja valkuaispitoisena.

-SS-

Oma ahdistus kasvaa aina kun joku liputtaa täällä sadon korjatuksi 

Korjasin lauantaina unelmakelissä hernettä kovassa tuulessa ja kun menin tyhjentämään säiliötä niin mitään ei tullutkaan. Koko purkuruuvi oli jumittunut kiinni saven ja vihreiden herneiden muodostamaan massaan joka on holvannut putkea.   Taltta, painepesuri ja hitsipillin kuuma liekki apuna sain kaa*****a massaa pois ja ruuvi lähti taas pyörimään. Nyt tarvitaan hoidoksi taas useita tonneja kuivaa viljaa hiomaan puimuria puhtaaksi.

Vihreästä herneestä tai pavusta tulee kyllä paljon talmaa, mutta savea? Ei se puimuri ole maansiirtokone; joko kuskin pitää vähän harjoitella salaa tai kunnostaa peltojen pinta suoremmaksi ja tasaisemmaksi.

Joskus puin naapurille täysin maalaossa ollutta hernettä. Melko vaatimaton ja harva kasvusto; ei tullut savea mutta muutama pikkukivi jäi terän päälle pyörimään kun laonnostajan kärki sellaisen maasta vimpsautti. Talteen tuli noin 95% sadosta, loppu jäi sitten pöydälle nousematta lähinnä painaumista ja sellaisista. Sen 5% vuoksi en maansiirtokoneeksi halunnut ryhtyä.

Sen huomasin, että Sampo 600 - muotoinen pöytä, vaikka kelluu tosi herkästi maan pinnalla, sisältää teräruodon palkin takana kaksoispohjan pystykulman, joka alkaa työntää ohranjuurakoita edellään, jos meinaa kaapia niitä tiukasti maassa olevia korsia. Claasin jalakset toimivat lakoviljassa huomattavasti paremmin, ja niiden jalasten kihnauksen näkee pöydän takaa mullassa. Samoin Claasissa on omatekoinen pöydän kulman säätö, ja sillä on myös merkitys. Sampossa säiliö täytenä kun vyörenkaat menevät lysyyn, onnistuu paremmin lakolaatan alle pääseminen. 

Veerasta jäi maahan vähintään noin 10%, Sylvesterin paikoittaiset "reikälaot" ja peuran makuukset jäivät peltoon sellaisenaan. 

Claasilla olisi voinut koittaa, mutta eipä tullut laitetuksi luukkuja kiinni, sampomassikassa oli riittävästi virittelyä sikseen.

Jos olisi ollut tuollaista vesiheinäistä lytyssä olevaa hernekasvustoa, olisin ehkä ajanut massikan hiekkakuopalle, sytyttänyt sen palamaan ja lukinnut talonovet ja lähtenyt kotiin talveksi.

-SS-

Kyl mun jää nyt vitosella alkavaksi viljojen keskisato. Mun mailla tarvitaan kovat syysvehnät isohkolla alalla et pääsee yli kuuden tonnin ja ne jäi nyt piippuun. On "kaveri"piirissä niitä kutosen keskisadon ottajiakin. Hiukan isommalla osaa hikevämpiä maita heitä siunattu. Kuivuushan sen terävimmän kärjen taas vei.

Se 6tn ei ole mitään siihen mitä pohjanmaalta kuuluu. 7-8tn keskisatoja kymmenien hehtaarien aloilta ohraa ja kauraa. Eikä sekään ole varmaan mitään siihen ku KM julkaisee kisan tulokset.

Joku on aina jollekin paljon ja  jollekin vähän. Lukuja ne vaan on.

Se 6tn ei ole mitään siihen mitä pohjanmaalta kuuluu. 7-8tn keskisatoja kymmenien hehtaarien aloilta ohraa ja kauraa.

Voi jo sanoa, että ihan valtava satovuosi. Näyttää siltä, että oman tilani koko viljapinta-alan keskisatoennätys nousee tänä vuonna kertapompulla noin tonnilla per ha.

Ehkä kuitenkin meikäläisen hypoteesi, että "rain makes grain" on ainakin alustavasti saanut ensimmäisen käytännön testinsä. Ihmettelen itsekin, kun lannoitusta vähensi vähintään 30% ja kevätviljojen satotaso samoilla palstoilla tuplaantui vuosien 2018-2024 keskisatoihin verrattuna...ja 2021 verrattuna taisi kuusinkertaistua sato nyt.

Apulanta ja tautiaineet kun eivät sisällä juurikaan kasvien tarvitsemaa vettä...jossakin vaiheessa kun nuorempi yleisö alkoi ahdistumaan yhdestäkin kesän sadekuurosta, ihmettelin, mikä tauti on päähän ihmisillä asettunut ? Että vesi tappaisi kasvit ?

-SS-

Kyl se liika vesi tappaa kuten mun herneelle kävi. Ei auttanut vaikka oli kynnetty maa. Juu muutenkin omassa hallinnassa olevista lohkoista paskimmat kunnoltaan.

Kevätvehnällekin kävi osittain niin et meni vedestä lakoon jolloin kaiken maailman oheiskasvit kasvoi läpi ja sato tippui. Pienemmällä vesimäärällä olisi tilanne ollut toinen. Sitä pystyssä ollutta quarna lohkoa ihmettelen mikä siinä meni pieleen kun tähkät olivat surkeita ja sato sitä myöten vaatimaton. Olisiko sitäkin kiusannut liika vesi.

Ainakin yksi paikallinen suurviljelijä sanoi et hänen herneensä vei liika vesi. Et ehkä sitä vettäkin voi olla liikaa.. 
Toki tilanne parempi kuin viime vuonna. Silloin ei montaa tyytyväistä viljelijää paikallisissa ollut. Liikaa vettä kesä heinäkuun vaihteeseen joka eka hukutti kasvustot ja sit kolmen viikon helteet päälle.

Oletteko miettineet mitä siitä seuraisi, jos jokainen tosiaan saisi vuodesta toiseen niitä kuuden seitsemän tonnin hehtaarisatoja versus nykytilanne eli koko maan keskiarvo jotain kolme ja puoli tonnia per hehtaari...

Ainakin ylituotanto?
Kenties pelloista maksettaisiin vieläkin enemmän?