Onko calispero kuvattu siis jo 20.8. vai tänään 29.8.? Ja kylvetty?

Juu korjaus, tänään 29.08 kuvattu.

-SS-

Loppusuoralla on. Reilu 10 ha ohraa jäljellä. On aika kirjavaa tuo loppu. Saa jonkin aikaa vielä valmistua.

Joo kyl syysvehniäkin on jo muutamia kylvetty. Mikäs siinä, maat optimikunnossa. n. 20mm koko kuun sateet. Taas oli puimurin valot ihan täynnä kahukärväsiä et niihin hommiin saa toki varautua. Aikaisin rukiinkylvö minkä kuullu 9.8 Mellilässä.

Omat puinnit lähes valmiit. Vajaa 4ha on saksalaista härkäpapu jalostetta vielä pellossa. Viimeksi kun kävin katsomassa niin oli vielä melko vihreää. Jos kuukauden odottelisi.. tai sit murskalla.. 
Ei ollut paras vuosi kokeilla näitä myöhäisiä. Ollut viileää, sateista jne. Niin paperilla oleva kasvuaika voi olla ihan totta. Epäilen et suomalaisetkin papu lajikkeet olisi voineet tänä vuonna antaa satoa. Ja niin olidi voinut viime vuonnakin. Itsellä ei ollut kumpanakaan kun kyllästyin 2024 vuoden jälkeen noihin.

Mut juu lähes valmiit puinnit. Iltahämärissä vedin viimeiset quarnat koneen kitusiin. Oli sikin sokin lakoa ja aluskasvit ja kaiken maailman vihreä niska kasvanut läpi. Purentamittarilla alta kahta kymppiä oli kosteus. Turha oli jättää peseytymään..

Sit niistä sadoista. Kaikkihan ei ole vielä kuivattu vaan kuivurit pyörii varmaan pari päivää vielä mut jotain voi jo arvella.
Syysohralla aloitettiin ja se oli kyl pettymys. Harva kasvusto keväällä on harva myös syksyllä. Keskisato jäi johonkin 2,5t/ha paikkeille. Versus viime vuonna 4t/ha. Syysvehnästä tuli ihan ok. Ei satokisassa oltaisi edes pronssilla mut joku 4t/ha. Harmittavan vähän vain hehtaareja. Speltti meni ihan vihkoon. Jos ei olisi viimeiset siemenet olleet pellossa niin olisin kääntänyt ympäri keväällä. Ehkä tonni per ha. 

Sit se ainut positiivinen eli kaura. Onneksi oli ehdottomasti eniten tätä kylvössä. Ehkä noin 50% satokasvien alasta. Sanoisin et sellainen 3,5t tuli läpi. Parhaimmista tuli yli 4t.

Mut siihen ne ilon aiheet sit loppuikin. Herneen tiesin olevan surkea. Vesi sen taisi viedä. Oli kyl paskimmilla lohkoillakin. Ei olisi kannattanut yrittää. Johkuu tonnin ja puolentoista väliin se satotaso asettuu. Kevätvehnät oli sit se isoin yllättäjä negatiivisessa mielessä. Quatrox oli lisäyksessä ja siitä nyt tuli kai ihan ok. Voisi olla jossain 2,5-3t/ha. Mut quarna, juu oli ehkä vähän huonot lähtökohdat ja omia virheitä mut silti. Sato on siinä 2t kieppeissä. Ajattelin et kun vettäkin on tullut et oltais kolmosen paikkeilla mut ei kun ei.

Nooh turha sitä on surkutella kun löysät on jo housuissa.  kaura onneksi paikkaa jos vielä hinta vähän korjaantuisi. Ei tästä mikään tykki vuosi tullut. Ei sellainen ollut viime vuosikaan. Mulle ja mun maille kelpaa näköjään paremmin sellainen hieman kuivahko vuosi. 

Yleisesti muuten niin puinnit täällä viel aika pahasti kesken. Ne jotka aina olleet hätäisi ovat voineet saada tänään valmiiksi mut moni vasta aloitti tällä viikolla. Tieltä katsoen sanoisin et tälle alueelle kyl tulossa hyvä vuosi jos pois saavat. Pitkästä aikaa sellainen kasvukausi jolloin pussitypelle on saanut vastinetta.

Kiitos ja kumarrus. Nyt yks sihijuoma kouraan ja saunaan. Huomenna kohti uusia pettymyksiä!

Omat viljat on korjuussa ja rypsiä sitten saa vielä hetken odotella. Kasvuston väristä päätellen varmaan lokakuulle..
Sato oli oikeastaan positiivinen yllätys, tuomitsin kesällä oraiden perusteella että yli viiden ei varmaan mennä mutta Veerasta tuli jotain 6,3tn luokkaa.
Jukka kaurasta tuli 6tn pintaan ja herneestä n. 4tn. Herneessä oli iso ala ihan tyhjää, kesäkuun 60mm  viikkosade tukehdutti sitä eikä lohko ole muutenkaan joka osaltaan herneelle optimaalinen.

Puinteja hieman aloteltu Vinha ohralla ja Hurja kauralla. Laatu ja määrä positiivinen yllätys mutta taitaa nyt alakaa viikon sateet taasen.

Vielä raakaa ohraa 8 ha ja Finolat jäljellä. Muuten puitu

Myöhäisten lajikkeiden riski on todellinen, pelkästään puintikosteuden muodossa. Tyypillisen eräkuivurin hyötysuhteella ongelmaksi nousee öljyn hinta. Esimerkiksi vuonna 1971 vehnän hinta oli 1,70 mk/kg. Öljyn hinta oli 1,30 mk/litra. Nyt vehnän hinta olisi 0,21 €/kg, öljyn hinta 1,45 €/litra.

Tekoäly laskee tarkasti määriteltyjä ongelmia tehokkaasti ja varmasti. Tein muutaman what-if - laskelman sellaisen lajikkeen välillä jonka puintikosteudelle on useita mahdollisuuksia heinäkuun lopun ja elokuun lopun välillä laskea alle 16 %:iin, verrattuna äärimyöhäiseen ja mahdollisesti lakoontumisalttiiseen satotykkiin, jonka puintikosteus asettuu hyvin todennäköisesti  20%:iin, tai sitten jos vihdoin laskeekin, on sakoluku alle 150. Niin myöhäisemmän lajikkeen keskisadon eron  on oltava noin puoli tonnia/ha isompi, jotta lisäkuivaus edes tulee maksetuksi. Rehuvehnän hinnasta riippuu, tarvitaanko vieläkin isompi satoero.

Jos myöhäisellä vehnäpuurolla on omaa käyttöä teollisuuslaitoksessa, silloin on perusteltua käyttää kaikki lämpösummapäivät massan tuottamiseen.

Tuossa kun viimeiset ohrat sai pois, niin Lene tosiaan yllätti, 3.5 kylvettynä kasvuaika 92 päivää, 3.6. kylvettynä 87 päivää. Puintikosteus 14%:n ja nyt ennen sadetta 16%:n tienoilla. 3.6. kylvetystä Sylvesteristä suoraan kuukautta myöhemmin kylvetyn Lenen kimppuun...

Selvästi satoisin Sting oli äärimmäisen raakaa aina vaan, ja öljysäiliön vajentuminen antoi aiheen epäillä, ketä varten tässä tuota pulleata jyvää haetaan pellolta pois, itseä vain Nestettä varten ?

-SS-

Eilen sain viimeiset ohrat pois pellolta. Yllättäen tuo pelkästään lautasäestetty RGT planetti (jota keväällä tuskailin kun alkoi itämään niin epätasaisesti) oli positiivisin yllätys, n. 20ha antoi yli 4,5t/ha satoa. Ceylonia tuli joku 5,3-5,4t/ha ja jäi tietty rehuksi kun ei ollut typpeä tarpeeksi säästösyistä. Kauraa (Avenue) tuli noin 5t/ha joka sai myös aika ohuen lannoituksen. Eli olen varsin positiivisesti yllättynyt, öljyäkään ei palanut tolkuttomasti kun kelit oli aika hyvät.
Tuo leipälaatuinenkin syysvehnä on yllättävän paljon huonommin hinnoiteltu kun kevätvehnä ja ainakin tuo ceyloni tarvii aika rutkasti typpeä niin alkaa taas vähän kiinnostella tuo Quarnan tms kevätvehnän viljely. Voisi toimia ainakin osalla lohkoista ja kate voisi olla vähän fiksumpi. Tai korianteri tai kikherne tai se parempi hamppu. Alkaa olla tää viljan viljely sivuhommina vähän turhan kallis harrastus vaikka pääseekin raktorilla ajelemaan. Ja vanhat villapaalit navetan vintiltä vois kääriä kuivurin kennoston ja putkien ympärille. Voisi tuoda useamman satasen säästön vuodessa.

Ceyloniin saa valkuaista melko varmasti, kun lannoittaa niitä tähkälletulon aikaan. 13,1%:n Ceylonista sai Hankkijalla 4€/t valkuaislisää.

Ei ehkä palkoille pääse jakamalla lannoituksia. Noin kaksikymppiä hehtaari runsaan viiden tonnin hehtaarisadosta, ja omassa sopimuksessa oli sama hinta rehulla ja leivällä.

-SS-

Oma ahdistus kasvaa aina kun joku liputtaa täällä sadon korjatuksi 

Korjasin lauantaina unelmakelissä hernettä kovassa tuulessa ja kun menin tyhjentämään säiliötä niin mitään ei tullutkaan. Koko purkuruuvi oli jumittunut kiinni saven ja vihreiden herneiden muodostamaan massaan joka on holvannut putkea.   Taltta, painepesuri ja hitsipillin kuuma liekki apuna sain kaa*****a massaa pois ja ruuvi lähti taas pyörimään. Nyt tarvitaan hoidoksi taas useita tonneja kuivaa viljaa hiomaan puimuria puhtaaksi.

Semmoiset keskikokoiset perintötilat, joilla on ollut jokin suurempi oheisteollisuuslaitos tai sokerijuurikas- kasvihuoneviljelyä, ovat viljatilana parhaiten valmiina puinneissa. Koneet newhollanterit claasit ässäjontikat ovat melkoisen tehokkaita, isun rakentama investointitukikuivaamo ottaa sisäänsä yhdistelmäkuorman kerrallaan ja puimurilla puidaan jopa 40-50 tonnia tunnissa ja kuivaamo ottaa sisäänsä sata kuutiota ja kuivaa 25 tonnia tunnissa.

Nämä joilla on kohta parituhatta hehtaaria puitavaa, muutama sata palstaa ympäri maakuntaa, niin jopa kestää maantiellä matkustelua, rumpupuimurin 20 m pitkiä pöytävaunuja, chaservaunuja kärryjä viljakuorma-autoja vekslata aikansa, että voi olla myöhäänkin syksyyn tummuvia viljapeltoja puimatta, osa voi jopa unohtuakin matkasta.

Pientiloilla jos KAIKKI viljat jäävät puimatta, se olisi suurtilan muutaman tunnin puintihomma, ja kuivaamon esipuhdistimen putukasassa on isommasti viljaakin kuin pientilan koko sato olisi, eipä pientilan pidä puimatta jäämistä hävetä, pro-agrobizznekseen verrattuna pikkurahoista kuitenkin on kyse. Se 2045 sampoinen laukee aina jostakin ja sitten remontoidaan jotain anturia tai rajaispuintilaitteen laakeria tai hydrauliikkapumpun hihnaa tai olkikelan repeämiä tai tai tai...jos ei muuta niin pikkutilan kuivaamon Bentone taas prakaa ja elevaattorin hihna on rispaantunut.

-SS-

Kyl SS:ää näyttää v1tuttavan..   

Ei suomessa toiminta nyt niin iso ole vaikka saharaseppo niin antaa ymmärtää. Juu on sitä komeeta ja kallista touhua mut aika paljon nysvätään vielä pientä toimintaa omin avuin.

Oma ahdistus kasvaa aina kun joku liputtaa täällä sadon korjatuksi 

Korjasin lauantaina unelmakelissä hernettä kovassa tuulessa ja kun menin tyhjentämään säiliötä niin mitään ei tullutkaan. Koko purkuruuvi oli jumittunut kiinni saven ja vihreiden herneiden muodostamaan massaan joka on holvannut putkea.   Taltta, painepesuri ja hitsipillin kuuma liekki apuna sain kaa*****a massaa pois ja ruuvi lähti taas pyörimään. Nyt tarvitaan hoidoksi taas useita tonneja kuivaa viljaa hiomaan puimuria puhtaaksi.

Nyt ei joku täsmää. Oliko sitä vihreää hernettä kuitenkin enemmän kuin 10%? Savi kuulostaa huolestuttavalta. Onko herne siis niin liimalaossa, että saven tuloa ei voi estää. En olisi ehkä itse puinut tuollaista lainkaan. Nyt kannattaa olla tarkkana kuivurilla, koska savi seuraa mukana siiloon asti. Kollegalla holvasi siiloon ja oli aika neuvotteleminen, että se saatiin sieltä ulos. Tällainen tavara kannattaisi lajitella melko pian kuivauksen jälkeen. Joku vanhempi rumpulajittelija on vallan hyvä. Laittaa pienet reikäkoot peräkkäin, että herne tulee päädystä ulos, niin roskat ja savi putoaa matkalla ulos. Lopputuloksena puhdas herne, jota voi jo varastoida luotettavasti.

Tosi hyvä puintiviikko takana. Puinnit voisi olla puolessa välissä. Belindasta kertynyt tähän mennessä noin 4200kg/ha, hlp hyvä 59. Viimeinen satsi unohtui vähän pidemmäksi aikaa kuivuriin ja hehtopaino oli jo 60kg. En tiedä, koska Belindasta olisi viimeksi tullut noin painavaa. Vanille ohra irrotettiin perjantain tehokamppaniassa. 4479kg/ha. Hehtopaino 71-72kg, on tuolle lajikkeelle kova. Lopuksi sitä Quattroxia kaapillinen. Oli vähän kosteeta, satotasoarvio liikuu jossain missä lie. Sellainen vanhan hyvän ajan keskimääräinen vuosi menossa. Joskus pidin näitä 4000 satoja heikkoina, mutta nykyään nämä ovatkin jo kelpo tuloksia. Ihan turha tässä on haaveilla mistään 5-6 tonnin sadoista, koska kevään kuivuus kesti tässä pitkälle kesäkuuta ja homma oli taas kerran sillä selvä.