Ennakkoluulot mitä tahansa asiaa kohtaan perustuvat usein avolavaan ja sen lavalta tapahtuvaan meluamiseen, auton ollessa liikkeellä ja usein asiaan kuuluu kaljalippalakki tai John Deere lippalakki. Tai joku muu vastaava stereotypia.
Kaikki ymmärtävät homouden ja useimmat hyväksyvät sen normaalina luonnonoikkuna.
Silloin kun homoutta ja muuta vastaavaa homoa toimintaa aletaan käyttämään poliittisena keppihevosena ja homona etuoikeuksien vaatimuksena, homous aletaan näkemään homona ilmiönä. Kun tavoitteena on saavuttaa *******yys, jolla saadaan pakollinen kiintiö esimerkiksi tiettyihin tapahtumiin ohi valtavirta väestön, tasa-arvo muuttuu silloin etuoikeudeksi. Ja pridellä on nimenomaan tämä tarkoitus.
Kuinka monta nuorta päätä on saatu sekaisin, kun murrosiän kynnyksellä ja sitä ennen on kouluissa vedetty pridehomopropagandaa. Samalla on hyökätty rajusti eheytyshoitojen kimppuun, vaikka ne ovat aivan samanlaisia propagandaa, veneen toiselta reunalta katsottuna. Nyt vaan toinen hihhulijärjestö on saanut poliittisen hyväksynnän.
Vasta sitten, kun homoilulle ja muulle homolle touhulle pystyy mielipiteen perusteena kertomaan syitä, miksi joku homoilu on homompaa, kuin toinen homoilu, niin silloin ei puhuta enää homofobiasta.
Ei tarvita ihmeellistäkään seikkaa, kun ihminen kieltää homoilta homoilun. Vähänkin, jos on jotain uskontoa mukana pelissä, homoilu ei montaa pistettä saa.
Yleensä, kun tutkimuksia tehdään tuollaisista homoista aiheista, lähestymistapa ei ole objektiivista. Siinä halutaan saada joku yhteys homofobian ja huonomman kansan välille, jotta huonomman kansan mielipiteet voidaan jättää tulkitsematta, vähemmän tolkkuina ajatuksina. Näin saadaan heti yksi etuoikeus, kun hillbillyltä ei vaan kysytä.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.