Laittakaa ny vaan sitä glyfosaattia. Se tappaa kaikki, mutta jo seuraavana kesänä siihen jotain vihreää tulee   kuitenkin, ainakin juolavehnää aluksi.

mahtaako olla myöhäistä.   kun net siemenet on jo viime vuonna varissu..   ja jotain kattavaa tarviis kait kylvää aikasin keväällä peittämään..

No tuo justiin . Alkaa olla toivottoman myöhäistä . Ei noihin metriä pitkiin kukkiviin lupiineihin enään mikään tehoa . Kuukausi sitten olisi 1 ,5 litraa Mcpa tehonnut . 

Sama kun isännät ovat syys viljoilla odotelleet että alkaa kevät viljojen roiskutus niin menee siinä samalla kesä kuun puoli välissä . Kun sitten on menty ruiskimaan on syys viljoilla sauna kukat olleet jo koiran kokoisia puskia , niissä vähän latvukset menee kippuraan mutta kasvu jatkuu .

Syys viljoilla PITÄÄ harrastaa kahden roiskutuksen taktiikkaa tai sitten siirtyä suoraan luomuun .

Lupiinin torjunta niittämällä vaatii toistuvaa niittoa koko kasvukauden läpi. Se on käytännössä mahdotonta, jos puhutaan tien penkoista tai muista vastaavista.

Oikeilla torjunta-aineilla ne kuolevat, mutta siemenpankki on yleensä iso.

Jos vähänkin viljelee peltoa tavanomaisesti, lupiinia ei ole. Lehtien kalevipalstojen villapaitaniksit eivät toimi. Tai sitten ne vaativat 24/7 -kalevin vartioimaan jokaista kasvia.

Mutta...

Vähäinenkin metsä tukahduttaa lupiinin. Voisiko sitä käyttää typen sitomiseen karuilla kivennäismailla? Esimerkiksi männyn aluskasvina.

Lupiinista ei ole vapaana kasvaessa mitään haittaa. Luonto tukahduttaa sen, jos luonto päästetään vapaaksi. Herääkin kysymys, onko lupiinin vihaajilla liian vähän metsää.

Lupiinin torjunta niittämällä vaatii toistuvaa niittoa koko kasvukauden läpi. Se on käytännössä mahdotonta, jos puhutaan tien penkoista tai muista vastaavista.

Oikeilla torjunta-aineilla ne kuolevat, mutta siemenpankki on yleensä iso.

Jos vähänkin viljelee peltoa tavanomaisesti, lupiinia ei ole. Lehtien kalevipalstojen villapaitaniksit eivät toimi. Tai sitten ne vaativat 24/7 -kalevin vartioimaan jokaista kasvia.

Mutta...

Vähäinenkin metsä tukahduttaa lupiinin. Voisiko sitä käyttää typen sitomiseen karuilla kivennäismailla? Esimerkiksi männyn aluskasvina.

Lupiinista ei ole vapaana kasvaessa mitään haittaa. Luonto tukahduttaa sen, jos luonto päästetään vapaaksi. Herääkin kysymys, onko lupiinin vihaajilla liian vähän metsää.

Ei tukahduta, viikko sitten kävelin koiran kanssa eräässä kangasmetsässä, ja sielläkin oli keskellä metsää lupiineja.

EI todellakaan metsä tuhoa lupiinia. Kasvaa hienosti lehtipuumetsiköissä ja kuivalla kankaalla mäntyjen alla. Se, miksi oma tontti tyhjeni lupiineista, lienee pelkästään kuivien vuosien syytä. Muualla vähänkin kosteammilla paikoilla lupiinia on aivan hillittömästi, ja etenee pitkin ojia vesien mukana eteen päin.

-SS-

Olen usein käynyt eräällä sorakuopalla jota maisemoitiin 90 luvun loppupuolella ja sinne tuli noin hehtaarin yhtenäinen lupiinikasvusto. Siihen rinteeseen istutettiin isot männyn taimet, nyt siinä on hieno havupuu taimikko joka odottaa ensi harvennusta, ei nyt mikään nopea metsän alku mutta ei se kasvupaikkakaan kovin hyvä ole.

Siellä ei ole lupineja. Mielenkiintoista sitten kun sen aikoinaan aukoksi hakkaa että mitä käy….

Männyn taimikossa tai kuusen aluskasvina se ei pärjää, mutta sitten kun se saa valoa, se alkaa pärjäämään. Mutta aika ihmeellinen harva metsä saa olla, jos lupiini valloittaa koko aluskasvillisuuden. Ehkä joku männikkö voisi toimia ja mitä haittaa siitä olisi metsätaloudellisesti.

no ei tietysti ihan kattavana kasvustona mutta semmosena kasvustona että huomaa.   mutta onko se poistettava vai ei kun miettii millanen se on hyönteisten kannalta...

No kuinka poistat vahvan lupiinikasvuston ilman korvaavaa tai peittävää sijaiskasvia. Useiden vuosien glyfotuksella, koska siemenpankki on iso.

Älkää hyvät ihmiset tuhotko aivan kaikkia Lupineja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ars%C3%A8ne_Lupin

no ei tietysti ihan kattavana kasvustona mutta semmosena kasvustona että huomaa.   mutta onko se poistettava vai ei kun miettii millanen se on hyönteisten kannalta...

Lupiini on osa täkäläisten  kimalaisten tuhoa, neonikoitidit eivät ole ehkä niinkään syyllisiä.. Komealupiinin siitepöly syötettynä kimalaisen toukille saa ne sairaiksi. Lupiinissa ei ole ravitsevaa mettä, vaikka näyttäisi houkuttelevalta. Perhostoukat kuolevat nälkään.

Siksi ihan mikä muu kukkiva kasvi tahansa  on lupiinia parempi. Jopa Pohjois-Amerikassa komealupiinia on levitetty alkuperäistä elinaluettaan laajemmalle ja uhkaa eräästä toisesta lupiinilajista riippuvaisen erakkomehiläisen kantaa.

-SS-