Kanadassa Canola-council suhtautuu vakavasti kirppatuhoihin, kun taas Suomessa on tullut vallalle ilmiön täydellinen kieltäminen (ehkä Pohjanmaan - koskaan ei kirppoja ole näkynyt - viljelykokemusten takia)

Ohessa on kuva, joka on enemmän kuin tuttu: tuolla kuvan oikeassa reunassa on vielä lehdestä jotakin jäljellä, itsellä ei ollut kuin lehtiruodin pätkä: siemenkäsittely tehoaa, vain jos kirppoja ei ole ylivoimaista määrää. Juovakirpat söivät hehtaarikaupalla ohranoraitakin muutama vuosi sitten. Suurten kirppajoukkojen paine yhtä tainta kohti vähenee puoleen, jos taimia on samalla alalla kaksinkertainen määrä. Jostakin syystä syöntikin keskittyy yksittäisiin taimiin enemmän.  Kirpalla on keväällä yksi sukupolvi, jolloin se taimivaiheen kirppainvaasio tietenkin on se pahin. Samasta syystä heinäkuussa kylvetty rypsi kasvaakin ilman reikiä, mutta en näe mitään mahdollisuutta järkevään sadontuottoon kuumana heinäkuun-elokuun helleaikana. Kesällä kirppatoukat elelevät maassa ja lämpimänä syksynä sitten alkavat uutena sukupolvena syödä syysrapsin taimia ja kerääjäkasveja ja sinappeja ja kaikkea mitä nykymaanviljelys muodikkaana keksii, kirppojen ruokkimiseen. Eräs kollega mainitsi, että kirppatuhoja esiintyi syysrapsilla viime syksyllä, vaikka ei pitänyt olla ollenkaan, eivät kaikki siemenerät edes olleet peitattuja silloin kun syysrapsit tulivat uudestaan muotiin.

En edes rapsikuoriaista pidä pahana tuholaisena, kun tuntuu, että öljykasveja ei kuivina keväinä saa edes kukkimiseen asti pidetyksi hengissä. Täällä kun on vannottu harvaviljelyn nimeen, se kertoo jo paljon: maa on hikevä pintaan asti, lämmin sää kasvattaa muutamassa päivässä kasvit miehenkorkuisiksi ja lako sekä pahkahome ovat jatkuva ongelma. En oikein koskaan ymmärtänyt kymmenen vuoden aikana pelottelua laosta ja pahkahomeesta, miten 40 cm korkeata kituliasta rapsia saisi menemään lakoon ilman traktorilla tallaamista, tai rypsiä, joka halkeilleessa mullassa on parin vaaksan mittaista ?


Kuva: https://www.saskatchewan.ca/

Tuossa dokumentissa kirppatuhoja pidetään todennäköisenä , jos on
-kuivaa
-lämmintä tai helteistä
-harva kasvusto

Canola Councilin ohjeissa ihan tosissaan mainitaan torjuntakeinoksi normaalia tiheämpi taimitiheys.

-SS-

Buteo -peitatuissa rypsisiemensäkeissä sanotaan et ei saa kylvää 6 kg/ha enempää. Joutuuko linnaan jos kylvää 8 kg/ha?  Paskat, pitää kevätrypsiä kylvää 10-15 kg/ha, niin on "särkymävaraa" samal taval kuin  metsäprofessori Matti Kärkkäinen kehoittaa istuttamaan kuusentaimia 2000 kpl/ha. Unohtakaa nyt v1tussa rypsikonsulenttien neuvot jostain 6kg/ha pelleilystä. Toimii ehkä kasvihuoneessa  tuo kylvömäärä.

^
Tuohan on sama kuin kouluaikana opetettu heinän kylvö. Jyräys ennen ja jälkeen kylvön ja kylvömäärä 8kg siementä hehtaarille. No ehkä vois riittää jos tuolla menetelmällä ja todella optimi oloissa ja kesässä. Jos jää menekki alle 30kg niin aina epäilyttää tulooko sinne mitään 

Lounais-Suomen koeasema teki joskus sata vuotta sitten myös timotein kylvökokeita eikä ollut kovin positiivinen kevätkylvöihin alle 30 kg kylvömäärillä, oliko se niin että kuivina keväinä jäi alle 30% orastuminen...jossakin näin mainitun syyskylvön onnistuneen paremmin.

Tuo Buteo on rajattu vaih yhteen kertaan 6 kg kylvömäärälle, mikä osoittaa, että ohjeen tekijä ei ole edes ajatellut todennäköistä uusintakylvön mahdollisuutta ja "optimaalista kylvöaikaa" kesäkuun lopulla. Poikkeuslupa on voimassa 19.06 asti, vain yksi kylvökerta, 6 kg siementä ja pohjavesialueet jäävät öjykasveista paitsi.

-SS-

Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.

Buteon poikkeusluvassa uusintakylvön mahdollisuus on otettu pois, samoin juhannuskylvöt, paitsi tänä vuonna poikkeuksellisesti aattona vielä kerkiää.

-SS-

Buteo -peitatuissa rypsisiemensäkeissä sanotaan et ei saa kylvää 6 kg/ha enempää. Joutuuko linnaan jos kylvää 8 kg/ha?  Paskat, pitää kevätrypsiä kylvää 10-15 kg/ha, niin on "särkymävaraa" samal taval kuin  metsäprofessori Matti Kärkkäinen kehoittaa istuttamaan kuusentaimia 2000 kpl/ha. Unohtakaa nyt v1tussa rypsikonsulenttien neuvot jostain 6kg/ha pelleilystä. Toimii ehkä kasvihuoneessa  tuo kylvömäärä.

Heh . Kun kylvät 10 -12 kg ha niin Kaikki lähtee matkaan kun jokaisesta järsitään vain vähän ja tuosta kasvaa vain tiheään  lyhkäisiä varsia , joissa vain muutama palko , sato 300 -500 kg ha . Kun kylvät 6 kg ha Kaikkia järsitään niin paljon etta ne kuivaa ja kuolee jos ei mitään tee . Kun kylvää 4 -5 kg ha peitatulla siemenellä ja ruiskuttaa muutaman päivän päästä kirppa myrkyn niin Kaikki lähtee matkaan ja kasvaa pitkiksi runsas palkoisikei puskiksi ja sato rypsillä 2,5 - 3 tonnia ha . Helteisen lämmin touko kuun loppu paras kylvö aika , rypsi kasvaa samalla voimalla kun rikatkin vaikka ei edes sataisi .

Mä en ole omilta rypseiltä joutunut torjumaan kirppoja kuin yhtenä vuotena ruiskuttamalla. 2017 oli kesäkuun alku niin kylmä ja kasvu hidasta että kirpat sai vielä suht isoihinkin taimiin tehtyä merkittävää vahinkoa.
Normaalisti rypsi kasvaa kyllä karkuun niin että peittauksen suoja riittää.

Heh . Kun kylvät 10 -12 kg ha niin Kaikki lähtee matkaan kun jokaisesta järsitään vain vähän ja tuosta kasvaa vain tiheään  lyhkäisiä varsia , joissa vain muutama palko , sato 300 -500 kg ha .

Rypsin keskisadot ovat huomattavasti alemmat kuin 1970-luvulla, jolloin 12 - 15  kg/ha ei ollut mikään ennenkuulumaton kylvötiheys.

Lajikkeissa on pahasti jotakin vialla, jos eivät pysty kasvamaan tiheässä.

-SS