Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kasvinsuojelu 2026  (Luettu 7207 kertaa)

Paalimies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2714
Vs: Kasvinsuojelu 2026
Mulla tuppaa tapahtumaan kaikki aina yhtenä päivänä. Kesällä noiden kanssa täytyy olla tarkkana, et mitä on ollut tehtynä kun se tarkastaja on ollut ja mitkä sen jälkeen

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 75580
Vs: Kasvinsuojelu 2026
tuossa kans kaverni haasto et on aamulla katottava onko ruisku vai kylvökone perässä kun pellolle lähtee..   

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 75580
Vs: Kasvinsuojelu 2026
btw,  tuli kysely et onko nokkosvesi lannoitusta vai torjunta-aineen levitystä?   

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12679
Vs: Kasvinsuojelu 2026
btw,  tuli kysely et onko nokkosvesi lannoitusta vai torjunta-aineen levitystä?

Pitipä kysyä AI:ltä kun sinä et sitäkään nähtävästi osaa tehdä...


"onko nokkosvesi maataloudessa lannoitusta vai torjunta-aineen levitystä    +5                  Nokkosvesi ja käymisprosessin läpikäynyt nokkoskäyte toimivat maataloudessa ja puutarhanhoidossa käyttötarkoituksesta riippuen sekä lannoitteena että torjunta-aineena.Luomuviljelyssä ja puutarhanhoidossa molempien käyttötarkoitus määräytyy näin:Lannoituksena: Vahvempi nokkoskäyte toimii typpipitoisena luonnonlannoitteena. Sitä käytetään laimennettuna (esim. suhteessa 1:10) ja annostellaan kasvien juurelle. Se edistää lehtivihreän muodostumista ja kasvien yleistä kasvua.Torjunta-aineena: Lievempi ja tuoreempi nokkosvesi toimii torjunta-aineena (perusaineena). Sitä käytetään sumuttamalla suoraan lehdille esimerkiksi kirvojen, punkkien ja härmän karkottamiseen.Nokkonen on EU:n ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin virallisesti hyväksymä perusaine, jota saa käyttää tietyillä viljelykasveilla kasvinsuojelutarkoituksiin.Jos haluat tarkemmat ohjeet nokkosveden valmistukseen, kerro minulle:Haluatko tehdä lannoitetta vai torjunta-ainetta?Mitä kasveja olet hoitamassa?"

https://www.omakoti.fi/kukkien-kasvien-hoito/nokkosvesi-lannoite-tuholaisten-torjunta/

Viimeksi muokattu: 23.05.26 - klo:15:42 kirjoittanut Perussuomalainen porvari

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11763
Vs: Kasvinsuojelu 2026
Kun on olemassa näitä rikkakasvien ja tuholaisten tunnistamis ohjelmia, kuten kas kas tai sirppi, niin tunnistaako ne ohjelmat jotain?

Ainakaan viime vuotinen kaskas ei tunnistanut mitään itse. Mutta kun veikkasi rikkakasvin nimeä niin pääsi sivulle missä oli kuva kyseisestä kasvista ja pitkästi tekstiä tunnistamisesta ja torjumisesta. Sitä en muista oliko kuvassa semoinen pieni, torjunta-ajan rikantaimi vai paljon suurempi mikä ei paljoa auta kasvintunnistamisessa silloin kun se pitäisi tehdä.

Ainakin aikaisemmin mömmökauppiaitten tuotekirjassa oli myös yleisimpien rikkojen kuvia monen sortin tankkiseosten ja kasvuohjelmien lisäksi. Tuoreessa Lantmannenin kirjassa on muutamasta rikasta kuva taimena ja täysikasvuisena. Bernerin tai Hankkijan opuksesta en pikaisesti katsomalla kuvia löytänyt

Ilmoittauduin webinaariin näistä nyky tunnistus ohjelmista. Tosin oon silloin just hammaslääkärin penkillä, toivottavasti. Mutta piti tuleman linkki tallenteesta. Pitää nyt kattoa mitä viisaat niistä juttelee.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 75580
Vs: Kasvinsuojelu 2026
perpovari..   mut kuin mahtaa nyky eurostoliitto moiseen soveltaa??   ite en moisen kysymystä kyllä löytänny..    kai tuo sallittu ilman kasvinsuojelukoulutusta...

kärmeskytö

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2000
Vs: Kasvinsuojelu 2026
perpovari..   mut kuin mahtaa nyky eurostoliitto moiseen soveltaa??   ite en moisen kysymystä kyllä löytänny..    kai tuo sallittu ilman kasvinsuojelukoulutusta...

No meinaatko lannoittaa vai suorittaa kasvinsuojelua tuolla nokkosvedellä? 

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12679
Vs: Kasvinsuojelu 2026
perpovari..   mut kuin mahtaa nyky eurostoliitto moiseen soveltaa??   ite en moisen kysymystä kyllä löytänny..    kai tuo sallittu ilman kasvinsuojelukoulutusta...

Lienee paras, että odotat -tätä kirjoittaessani- 26 tuntia ja soitat maataloussihteerille kysyäksesi asiaa.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11763
Vs: Kasvinsuojelu 2026
^
Eli en siis ole ymmärtänyt mitään väärin. -24 vuonna käytin kas kas ja -25 sirppiä. Ajattelin että onko noissa jotain mitä en vaan tajua. Nettien syövereistä joskus löysin muistaakseni jutun bernerin äpistä joka olisi yrittänyt tunnistaakin. En löytänyt enää tuollaista sovellusta, eli eipä tainnut toimia.

Sillon ku tää äppi homma alkoi, niin oli hetken aikaa tarjolla Basfin xarvio scouting ja se oli kyllä fiksun oloinen. Otit kuvan niin se kertoi tai ainakin yritti tunnistaa mikä rikka on kyseessä. Lisäksi se pystyi määrittämään taimitiheyden valokuvan perusteella yms... Se vaan lopetettiin jostain syystä ja koitin sitä kysellä kehittäjiltä saamatta mitään selvää syytä..

Nää hallinnon vaatimukset näistä sovelluksista on naurettavaa kyykyttämistä ja simputtamista.  Sitäpaitsi niitä ei edes tarvita enää nykyään tekoölyn aikakaudella. Mun Samsung Galaxy Ultrassa on ominaisuus, että kun nappaa kuvan ja sit painaa sitä alavalikon neliötä pitkään, niin voi sormella ympyröidä sen kasvin ja tekoäly antaa vaatauksen et mikä kasvi on kyseessä.. Ei siis enää tarvita näitä kömpelöitä sovelluksia, joista sainakin Sirppi on vieläpä maksullinen, Mutta tätä kyykyttämistä hallinto haluaa tukien vastineeksi.

Kiitos tästä tekoäly vinkistä !

Noin se tuntuu toimivan xcover 7:ssakin. Olipas helppo käyttää, toki täytyy panostaa kuvaukseen, mutta yhdestä ylimalkaisten otetustakin löysi monta tuttua rikkakasvia kun vaan sormella kaikki ympäröi.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 75580
Vs: Kasvinsuojelu 2026
lannoitus oli tuossa kyseessä..   noin niiin kuin virallisesti..

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22083
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kasvinsuojelu 2026
Facebookissa on löytynyt mielenkiintoista tutkimustulosta: Kevytmuokatussa maassa saattaa olla kosteilla keleillä lehtilaikkua, toivottavasti ovat tunnistaneet lehtien oireet oikein, eikä kyse ole esimerkiksi lautasmuokkarianturasta:


Kuva: Facebook @viljelijanberner

Onko kevytmuokkaus tavallaan kerännyt sekä suorakylvön että kynnön huonot puolet itseensä ? Suorakylvössä aurinko valkaisee ja desinfioi pahnajätteet, ja niitä ei sekoiteta maahan. Kynnössä kasvijätteet haudataan syvälle maahan. Kevytmuokkauksessa tautinen putu sekoitetaan pintamultaan, kylvökerrokseen. Olisiko siinä selitys ?

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12724
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kasvinsuojelu 2026

Onko kevytmuokkaus tavallaan kerännyt sekä suorakylvön että kynnön huonot puolet itseensä ? Suorakylvössä aurinko valkaisee ja desinfioi pahnajätteet, ja niitä ei sekoiteta maahan. Kynnössä kasvijätteet haudataan syvälle maahan. Kevytmuokkauksessa tautinen putu sekoitetaan pintamultaan, kylvökerrokseen. Olisiko siinä selitys ?

-SS-
Suorakylvön puhtaus voisi johtua ennemminkin siitä, että pinnassa oleva pahna on kuivaa, eikä siitä leviä mitään ympäristöön. En ole vakuuttunut kevytmuokatun tautisuudestakaan. Sentään 25 vuotta ollut tälläkin tilalla vallitsevin tapa käsitellä peltoja. Kyllä niitä oraita on niin paljon ihmetelty, että tautisuuden olisi havainnut jo kauan sitten. Nyttemmin siemenviljelyn takia tulee samaa lajiketta viljeltyä useampi vuosi peräkkäin samassa pellossa, eikä siitäkään ole mitään radikaaleja havaintoja tehty. Ehkä jotkut lajikkeet on taudin arempia kuin muut. Ensimmäisenä tulee mieleen takavuosien huippumallasohra Tipple, joka oli  sertinäkin heti alusta alkaen orasvaiheessa häiritsevän tautista. Samaan tulokseen tuli moni muukin ja lajike hävisi täälläpäin aika äkkiä viljelystä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22083
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kasvinsuojelu 2026
Kevytmuokkaus toiminee kevytmailla hyvin. En tarvinnut 25 vuotta nähdäkseni, että lautasmuokkari ja osin kultivaattori muuttavat mullatonta maaperää kesän paahteille herkemmäksi, ehkä pakkasen mureutuksella kyntöviiluissa onkin enemmän vaikutusta kuin luulisi. Kyntökaudella pahimpanakin kuivana vuotena tuli kohtuullisesti satoa. 2018 oli vielä kynnöstä, ja satotaso ei herättänyt vielä huolta. Sen jälkeen viitisen vuotta aika hintelästi kasvavia sänkikylvöjä, (2022 oli rypsiä syyskynnettyjen ja tuhoutuneiden syysorasten päälle kylvettynä), jolloin ihmeeksi yksittäinen kynnetty palsta tuntui tuuheutuvan jo ennen kuivia ja kuumia kesäpäiviä, kasvoi terveenä ja otti ukkossateet vastaan leikiten, kun taas kevytmuokatut olivat myöhässä, juroivat ja muuttuivat ukkoskuurokauden aikana kirkkaankeltaisiksi.

Pari vuotta kyntöä ja nyt kolmas vuosi menossa; kun saa alkuun aikaisin maata peittävän terveen likaruohottoman ja tautilaikuttoman vihreän  kasvuston, valkoisten savikokkareiden välissä tursuavan pahnaputun sijaan, jossa on violetteja ja kellastuvia pieniä piikkejä kesäkuun alkuun, niin ehkä voisi saada tuntumaa siihen, että kevätviljojen juuri ei osaisikaan painua pahnan alla piilottelevaan jääkylmään muovailusaveen niin hyvin kuin löysempimuruisen ja lämpimämmän kyntöviilun läpi ?

Minulle riittää, että syksyllä pellossa on ihan oikeita viljankorsia ja korsien päissä tähkiä, joissa on jyviä. Se ei ollut itsestään selvää tämän viljelyteknisen syrjähypyn aikana...Pahimmillaan puimurin päältä katsoi lähinnä vihreänä pystyyn kuivuneita tuppeen jääneitä viljamuumioita, edellisvuoden pahnan seassa.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12724
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kasvinsuojelu 2026
Kevytmuokkaus toiminee kevytmailla hyvin. En tarvinnut 25 vuotta nähdäkseni, että lautasmuokkari ja osin kultivaattori muuttavat mullatonta maaperää kesän paahteille herkemmäksi, ehkä pakkasen mureutuksella kyntöviiluissa onkin enemmän vaikutusta kuin luulisi. Kyntökaudella pahimpanakin kuivana vuotena tuli kohtuullisesti satoa. 2018 oli vielä kynnöstä, ja satotaso ei herättänyt vielä huolta. Sen jälkeen viitisen vuotta aika hintelästi kasvavia sänkikylvöjä, (2022 oli rypsiä syyskynnettyjen ja tuhoutuneiden syysorasten päälle kylvettynä), jolloin ihmeeksi yksittäinen kynnetty palsta tuntui tuuheutuvan jo ennen kuivia ja kuumia kesäpäiviä, kasvoi terveenä ja otti ukkossateet vastaan leikiten, kun taas kevytmuokatut olivat myöhässä, juroivat ja muuttuivat ukkoskuurokauden aikana kirkkaankeltaisiksi.

Pari vuotta kyntöä ja nyt kolmas vuosi menossa; kun saa alkuun aikaisin maata peittävän terveen likaruohottoman ja tautilaikuttoman vihreän  kasvuston, valkoisten savikokkareiden välissä tursuavan pahnaputun sijaan, jossa on violetteja ja kellastuvia pieniä piikkejä kesäkuun alkuun, niin ehkä voisi saada tuntumaa siihen, että kevätviljojen juuri ei osaisikaan painua pahnan alla piilottelevaan jääkylmään muovailusaveen niin hyvin kuin löysempimuruisen ja lämpimämmän kyntöviilun läpi ?

Minulle riittää, että syksyllä pellossa on ihan oikeita viljankorsia ja korsien päissä tähkiä, joissa on jyviä. Se ei ollut itsestään selvää tämän viljelyteknisen syrjähypyn aikana...Pahimmillaan puimurin päältä katsoi lähinnä vihreänä pystyyn kuivuneita tuppeen jääneitä viljamuumioita, edellisvuoden pahnan seassa.

-SS-
Täällä taas kyntö tuottaa tiivistyneitä päisteitä ja huonoa maan rakennetta. Toukojen on onnistuttava kynnetyn kanssa aivan nappiin tai murhetta on tiedossa koko loppukesäksi. Kynnetty on käytävä ajamassa tasurilla heti, kun lumi on sulanut, muuten seuraa vähintään itämisvaikeuksia. Nytkin on selvästi nähtävissä, että kynnetyillä mailla epätasaiset paikat ovat herkemmin menettäneet kosteutta ja keltaisia laikkuja ja kaikenlaista kirjavuutta ilmaantuu. Kevytmuokatun vettä säästävä ominaisuus on kultaakin kalliimpaa.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1626
Vs: Kasvinsuojelu 2026
Reilun viidentoista vuoden suorakylvökokemuksella ihmettelen SS:n juttuja siitä, että suorakylvö olisi tautipaineen kannalta helpompi kuin kevytmuokkaus. Suorakylvetyt oraat ovat yleensä lehtilaikkua täynnä jo 2–3-lehtiasteella, toisin on jos pahnaputua on kunnolla sekoitettu mullokseen. Kynnetyt ovat tietysti parhaita lähes poikkeuksetta joka suhteessa, siinä mielessä ihmettelen taas kylmiksen huonoja kokemuksia kynnettyyn tehdyistä oraista; omat kokemukseni ovat sen suuntaiset, että kevytmuokatut häviävät kynnetyille yhdeksän kertaa kymmenestä et cetera.
Aina ei voi onnistua.