https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2e28e5a6-1596-4b51-8f1e-d79912e0da35

Kun kepun aateveli demari kyselee, miksi kotomaisen veronmaksajan pitää kustantaa ranskalaisten voin.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2e28e5a6-1596-4b51-8f1e-d79912e0da35

Kun kepun aateveli demari kyselee, miksi kotomaisen veronmaksajan pitää kustantaa ranskalaisten voin.

Myönsit  sentään olevasi demari.

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - tänään kello 07:07

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2e28e5a6-1596-4b51-8f1e-d79912e0da35

Kun kepun aateveli demari kyselee, miksi kotomaisen veronmaksajan pitää kustantaa ranskalaisten voin.

Myönsit  sentään olevasi demari.

Pata kattilaa soimaa.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011870725.html

Kepulla ja Kokoomuksella on ollut 25 vuotta aikaa korjata tilanne.
Mutta kun rahhaa on.
Nyt on vaan päätettävä kuka maksaa.
  Mutta voi olla että myös maatalous joutuu jostain edusta luopumaan.

onkohan nyt se maailman eka lama joka jopa suomea koittelee??    eikös jo 1990 luvullakin olllu jotain lamantapasta kun jopa iippo joutu hattu kätessä kerjuulle...   ja silti ollaan koko ajan oltu kuin pellossa..

onkohan nyt se maailman eka lama joka jopa suomea koittelee??    eikös jo 1990 luvullakin olllu jotain lamantapasta kun jopa iippo joutu hattu kätessä kerjuulle...   ja silti ollaan koko ajan oltu kuin pellossa..

    Eu harkitsee että taas näitä velkaantumisasteita korotetaan kansalle anettavien tukiasten tähren.
Suomi antaa tukiaisia Nalle Wahlroosille Ruotsiin.

eihä se rassu pärjää eläkkeellään siellä..   kaikki kallista.

onkohan nyt se maailman eka lama joka jopa suomea koittelee??   

Voi v1ttu, onko joku niin pihalla, ettei tästäkään ole kuullut aikaisemmin mitään?

Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti keynesiläisyyden mukaan markan irrottaminen kultakannasta vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta.

Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa Suomen sisällissodan ja toisen maailmansodan rinnalle.