Matkailu ympäristökuntiin paljasti, että notkoissa ja tasaisilla pelloilla oraat kellertävät. Käykö niin kuin viime kesänäkin, että pinnaltaan tiivistyneissä pelloissa ongelmat realisoituvat vaikka vettä on satanut vain n 40 mm hiljalleen pikkupisaroina?
       Syy ei tietenkään ole suorakylvössä, vaan kuumakallekylväjissä, jotka eivät ole odottaneet oikeaa kyvöaikaa.  Kyntämättä viljely viljapuolella näyttää olevan hermolaji vai eikö kyseinen viljelytapa sovi suomen jäykimmille maille.
      Oraita on nyt kaiken tasoisia erittäin hyvistä huonohkoihin. Tämä kevät uusien kylvötapojen kanssa on ollut varsin haastava.

        Matkailu ympäristökuntiin paljasti, että notkoissa ja tasaisilla pelloilla oraat kellertävät. Käykö niin kuin viime kesänäkin, että pinnaltaan tiivistyneissä pelloissa ongelmat realisoituvat vaikka vettä on satanut vain n 40 mm hiljalleen pikkupisaroina?
       Syy ei tietenkään ole suorakylvössä, vaan kuumakallekylväjissä, jotka eivät ole odottaneet oikeaa kyvöaikaa.  Kyntämättä viljely viljapuolella näyttää olevan hermolaji vai eikö kyseinen viljelytapa sovi suomen jäykimmille maille.
      Oraita on nyt kaiken tasoisia erittäin hyvistä huonohkoihin. Tämä kevät uusien kylvötapojen kanssa on ollut varsin haastava.

Jaa, mää luulin et se johtuu lannoitteenpuutteesta..... Ainakin meirän kylän luomut on kirjavia. Sinne minne paskakasa on tipahtanu tempoista, siellä on tummenpaa ja muuten vaaleeta ja hailukasta. Ainoa hatunnoston arvoinen näky on yhden luomujussin apila/timoteinurmi. Se on ihan kohtalaisen tumma ja hyvin on kasvanut. Miten muuten se juolavehnä vaan lisääntyy vuosi vuodelta noissa luomukylvöissä, kaikilla? Eikös sen pitäs viljelykierrolla ja rikkaäkeellä sekä hyvillä auroilla hävitä? Ei ton yhden mestarinkaan herne/kauramaasta näe enää muuta kun juolavehnää. Kiva puida jos on jotain puitavaa tänäkään vuonna......

Lainaus käyttäjältä: landehande - 15.06.09 - klo:14:55

        Matkailu ympäristökuntiin paljasti, että notkoissa ja tasaisilla pelloilla oraat kellertävät. Käykö niin kuin viime kesänäkin, että pinnaltaan tiivistyneissä pelloissa ongelmat realisoituvat vaikka vettä on satanut vain n 40 mm hiljalleen pikkupisaroina?
       Syy ei tietenkään ole suorakylvössä, vaan kuumakallekylväjissä, jotka eivät ole odottaneet oikeaa kyvöaikaa.  Kyntämättä viljely viljapuolella näyttää olevan hermolaji vai eikö kyseinen viljelytapa sovi suomen jäykimmille maille.
      Oraita on nyt kaiken tasoisia erittäin hyvistä huonohkoihin. Tämä kevät uusien kylvötapojen kanssa on ollut varsin haastava.

Jaa, mää luulin et se johtuu lannoitteenpuutteesta..... Ainakin meirän kylän luomut on kirjavia. Sinne minne paskakasa on tipahtanu tempoista, siellä on tummenpaa ja muuten vaaleeta ja hailukasta. Ainoa hatunnoston arvoinen näky on yhden luomujussin apila/timoteinurmi. Se on ihan kohtalaisen tumma ja hyvin on kasvanut. Miten muuten se juolavehnä vaan lisääntyy vuosi vuodelta noissa luomukylvöissä, kaikilla? Eikös sen pitäs viljelykierrolla ja rikkaäkeellä sekä hyvillä auroilla hävitä? Ei ton yhden mestarinkaan herne/kauramaasta näe enää muuta kun juolavehnää. Kiva puida jos on jotain puitavaa tänäkään vuonna......

Juolaheinää se tummempi siellä hailun vaalean joukossakin on. Ei se luomussa juola häviä,hyvällä onnella vähän kurissa pysyy. Tavanomaisessakin tahtoo ottaa juolaheinä täälläpäin otetta.

Tätä topiccia olenkin jo odotellut. Samanlaisia havaintoja on olemassa ja ihan valitettavasti omilta pelloilta. Lautasmuokkaus mielestäni suurin syyllinen. Se yhdistettynä ohramaahan on hyvin huono yhdistelmä. Vertailun vuoksi kynnetyllä pellolla ohramaassa ei mitään ongelmia. Puolitoistaviikkoa sitten oli edellinen hyvin sateinen päivä. Sen tuloksena lautasmuokatulla rypsimaalla melkoisia vesialtaita.

Aika paljon mietittävää on jäänyt tältä keväältä. Kyntöön en ole palaamassa, mutta kultivointi tulee takaisin ainakin osalle lohkoista.

Onpahan asiaa kans naapurien kanssa ihmetelty.
Nyt sitten ruiskutusten yhteydessä jonkinlainen johtopäätelmä on,että tuli nyt sitten ilmeisesti kolmen liian myöhäisen aloituksen jälkeen aloitettua liian aikaisin.Kevätkuivuuden pelossa.
Hullunkurista oikeastaan kuitenkin on se,että ainakin omilla mailla syysmuokattu on sittenkin huonompaa kuin kevätmuokattu.Tosin erona onkin sitten se,että kevätmuokattu kylvettiin selvästi myöhemmin.

Vaikeaa on,totesin naapurille,että tähän asti on ihmetelty epäonnistumisia.Nyt täytyy jo ihmetellä kun jotkin lohkot,varsinkin ohra taitavat kasvaa liikaa joidenkin alueiden kituessa...

Jos nyt jätetään se luomu .... Täällä ainakin sateet on poistanu sen keltasuuden ja muun "pigmenttihäiriön" oraista. Ilmeisesti apulannat ei ollu sulanu kun nyt vasta. Tuuheeta ja tummaa on. Tosin jos ei toi sade ala loppumaan niin sitten kyllä palataan taas sihen ohrankeltaiseen kuuhun, vai miten se laulu meni. Ainoat lammikot jotka oon havainnu on suorakylvöpelloissa. Ei ole vieläkään salaojainsinöörit eli madot tehneet työtään vaikka aikaa on kulunut jo 6 vuotta. Muokkaus on pop ja ihquu, joko auroilla tai edes jollakin karhilla.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 15.06.09 - klo:14:55

        Matkailu ympäristökuntiin paljasti, että notkoissa ja tasaisilla pelloilla oraat kellertävät. Käykö niin kuin viime kesänäkin, että pinnaltaan tiivistyneissä pelloissa ongelmat realisoituvat vaikka vettä on satanut vain n 40 mm hiljalleen pikkupisaroina?
       Syy ei tietenkään ole suorakylvössä, vaan kuumakallekylväjissä, jotka eivät ole odottaneet oikeaa kyvöaikaa.  Kyntämättä viljely viljapuolella näyttää olevan hermolaji vai eikö kyseinen viljelytapa sovi suomen jäykimmille maille.
      Oraita on nyt kaiken tasoisia erittäin hyvistä huonohkoihin. Tämä kevät uusien kylvötapojen kanssa on ollut varsin haastava.

Jaa, mää luulin et se johtuu lannoitteenpuutteesta..... Ainakin meirän kylän luomut on kirjavia. Sinne minne paskakasa on tipahtanu tempoista, siellä on tummenpaa ja muuten vaaleeta ja hailukasta. Ainoa hatunnoston arvoinen näky on yhden luomujussin apila/timoteinurmi. Se on ihan kohtalaisen tumma ja hyvin on kasvanut. Miten muuten se juolavehnä vaan lisääntyy vuosi vuodelta noissa luomukylvöissä, kaikilla? Eikös sen pitäs viljelykierrolla ja rikkaäkeellä sekä hyvillä auroilla hävitä? Ei ton yhden mestarinkaan herne/kauramaasta näe enää muuta kun juolavehnää. Kiva puida jos on jotain puitavaa tänäkään vuonna......

   Siellä teillä päin on luomuviljelijät yhtä koheltajia kuin tavanomaisetkin. Siksi ne tuntuvat aina epäonnistuvan, sun mukaasi. Tuleppa tänne meille päin, niin näytän sulle läheltä puolenkymmentä luomutilaa joissa pellot ovat paremmassa rikkakunnossa kuin tavanomaisilla naapureillaan, varsinkin tuon juolavehnän suhteen. Ja voi kauhistus muutamien suorakylvöohdake-valvatti-pujo-viljelyksiään.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.06.09 - klo:16:32

Lainaus käyttäjältä: landehande - 15.06.09 - klo:14:55

        Matkailu ympäristökuntiin paljasti, että notkoissa ja tasaisilla pelloilla oraat kellertävät. Käykö niin kuin viime kesänäkin, että pinnaltaan tiivistyneissä pelloissa ongelmat realisoituvat vaikka vettä on satanut vain n 40 mm hiljalleen pikkupisaroina?
       Syy ei tietenkään ole suorakylvössä, vaan kuumakallekylväjissä, jotka eivät ole odottaneet oikeaa kyvöaikaa.  Kyntämättä viljely viljapuolella näyttää olevan hermolaji vai eikö kyseinen viljelytapa sovi suomen jäykimmille maille.
      Oraita on nyt kaiken tasoisia erittäin hyvistä huonohkoihin. Tämä kevät uusien kylvötapojen kanssa on ollut varsin haastava.

Jaa, mää luulin et se johtuu lannoitteenpuutteesta..... Ainakin meirän kylän luomut on kirjavia. Sinne minne paskakasa on tipahtanu tempoista, siellä on tummenpaa ja muuten vaaleeta ja hailukasta. Ainoa hatunnoston arvoinen näky on yhden luomujussin apila/timoteinurmi. Se on ihan kohtalaisen tumma ja hyvin on kasvanut. Miten muuten se juolavehnä vaan lisääntyy vuosi vuodelta noissa luomukylvöissä, kaikilla? Eikös sen pitäs viljelykierrolla ja rikkaäkeellä sekä hyvillä auroilla hävitä? Ei ton yhden mestarinkaan herne/kauramaasta näe enää muuta kun juolavehnää. Kiva puida jos on jotain puitavaa tänäkään vuonna......

   Siellä teillä päin on luomuviljelijät yhtä koheltajia kuin tavanomaisetkin. Siksi ne tuntuvat aina epäonnistuvan, sun mukaasi. Tuleppa tänne meille päin, niin näytän sulle läheltä puolenkymmentä luomutilaa joissa pellot ovat paremmassa rikkakunnossa kuin tavanomaisilla naapureillaan, varsinkin tuon juolavehnän suhteen. Ja voi kauhistus muutamien suorakylvöohdake-valvatti-pujo-viljelyksiään.

Kerro mulle miten se juolavehnä saadaan pois? Säästyy raha glyfosta.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 15.06.09 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.06.09 - klo:16:32

Lainaus käyttäjältä: landehande - 15.06.09 - klo:14:55

        Matkailu ympäristökuntiin paljasti, että notkoissa ja tasaisilla pelloilla oraat kellertävät. Käykö niin kuin viime kesänäkin, että pinnaltaan tiivistyneissä pelloissa ongelmat realisoituvat vaikka vettä on satanut vain n 40 mm hiljalleen pikkupisaroina?
       Syy ei tietenkään ole suorakylvössä, vaan kuumakallekylväjissä, jotka eivät ole odottaneet oikeaa kyvöaikaa.  Kyntämättä viljely viljapuolella näyttää olevan hermolaji vai eikö kyseinen viljelytapa sovi suomen jäykimmille maille.
      Oraita on nyt kaiken tasoisia erittäin hyvistä huonohkoihin. Tämä kevät uusien kylvötapojen kanssa on ollut varsin haastava.

Jaa, mää luulin et se johtuu lannoitteenpuutteesta..... Ainakin meirän kylän luomut on kirjavia. Sinne minne paskakasa on tipahtanu tempoista, siellä on tummenpaa ja muuten vaaleeta ja hailukasta. Ainoa hatunnoston arvoinen näky on yhden luomujussin apila/timoteinurmi. Se on ihan kohtalaisen tumma ja hyvin on kasvanut. Miten muuten se juolavehnä vaan lisääntyy vuosi vuodelta noissa luomukylvöissä, kaikilla? Eikös sen pitäs viljelykierrolla ja rikkaäkeellä sekä hyvillä auroilla hävitä? Ei ton yhden mestarinkaan herne/kauramaasta näe enää muuta kun juolavehnää. Kiva puida jos on jotain puitavaa tänäkään vuonna......

   Siellä teillä päin on luomuviljelijät yhtä koheltajia kuin tavanomaisetkin. Siksi ne tuntuvat aina epäonnistuvan, sun mukaasi. Tuleppa tänne meille päin, niin näytän sulle läheltä puolenkymmentä luomutilaa joissa pellot ovat paremmassa rikkakunnossa kuin tavanomaisilla naapureillaan, varsinkin tuon juolavehnän suhteen. Ja voi kauhistus muutamien suorakylvöohdake-valvatti-pujo-viljelyksiään.

Kerro mulle miten se juolavehnä saadaan pois? Säästyy raha glyfosta.

          Saa sen poiskin. Kahden peräkkäisen kesän avokesannoinnilla.  Mutta ei nollatulokseen kannata pyrkiä vaan siihen, että siitä ei ole häiriötä viljelykasveille.
      Säännöllinen kynnön käyttö viljelykulttuurissa. Kultivointi tai kyntö nopeasti puinnin jälkeen. Myöhästetty kylvö keväällä, minikesannointi. Kasvinvuorottelu. Kvick-up käsittely suunnitelmallisesti. Hanhenjalkaterät s-piikkiäkeessä. Suorakylvön unohtaminen.   Siinä nyt jotakin.
        Milloinka glyfosaatilla on saatu juolavehnä nujerrettua ilman muitakin toimenpiteitä? Se on avustava ja monasti tulos on aivan nolla. Ehkä keväin-syksyin ruiskutus joka vuosi auttaa juolan pysymisen kurissa vain myrkyllä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.06.09 - klo:22:12

Lainaus käyttäjältä: landehande - 15.06.09 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.06.09 - klo:16:32

Lainaus käyttäjältä: landehande - 15.06.09 - klo:14:55

        Matkailu ympäristökuntiin paljasti, että notkoissa ja tasaisilla pelloilla oraat kellertävät. Käykö niin kuin viime kesänäkin, että pinnaltaan tiivistyneissä pelloissa ongelmat realisoituvat vaikka vettä on satanut vain n 40 mm hiljalleen pikkupisaroina?
       Syy ei tietenkään ole suorakylvössä, vaan kuumakallekylväjissä, jotka eivät ole odottaneet oikeaa kyvöaikaa.  Kyntämättä viljely viljapuolella näyttää olevan hermolaji vai eikö kyseinen viljelytapa sovi suomen jäykimmille maille.
      Oraita on nyt kaiken tasoisia erittäin hyvistä huonohkoihin. Tämä kevät uusien kylvötapojen kanssa on ollut varsin haastava.

Jaa, mää luulin et se johtuu lannoitteenpuutteesta..... Ainakin meirän kylän luomut on kirjavia. Sinne minne paskakasa on tipahtanu tempoista, siellä on tummenpaa ja muuten vaaleeta ja hailukasta. Ainoa hatunnoston arvoinen näky on yhden luomujussin apila/timoteinurmi. Se on ihan kohtalaisen tumma ja hyvin on kasvanut. Miten muuten se juolavehnä vaan lisääntyy vuosi vuodelta noissa luomukylvöissä, kaikilla? Eikös sen pitäs viljelykierrolla ja rikkaäkeellä sekä hyvillä auroilla hävitä? Ei ton yhden mestarinkaan herne/kauramaasta näe enää muuta kun juolavehnää. Kiva puida jos on jotain puitavaa tänäkään vuonna......

   Siellä teillä päin on luomuviljelijät yhtä koheltajia kuin tavanomaisetkin. Siksi ne tuntuvat aina epäonnistuvan, sun mukaasi. Tuleppa tänne meille päin, niin näytän sulle läheltä puolenkymmentä luomutilaa joissa pellot ovat paremmassa rikkakunnossa kuin tavanomaisilla naapureillaan, varsinkin tuon juolavehnän suhteen. Ja voi kauhistus muutamien suorakylvöohdake-valvatti-pujo-viljelyksiään.

Kerro mulle miten se juolavehnä saadaan pois? Säästyy raha glyfosta.

          Saa sen poiskin. Kahden peräkkäisen kesän avokesannoinnilla.  Mutta ei nollatulokseen kannata pyrkiä vaan siihen, että siitä ei ole häiriötä viljelykasveille.
      Säännöllinen kynnön käyttö viljelykulttuurissa. Kultivointi tai kyntö nopeasti puinnin jälkeen. Myöhästetty kylvö keväällä, minikesannointi. Kasvinvuorottelu. Kvick-up käsittely suunnitelmallisesti. Hanhenjalkaterät s-piikkiäkeessä. Suorakylvön unohtaminen.   Siinä nyt jotakin.
        Milloinka glyfosaatilla on saatu juolavehnä nujerrettua ilman muitakin toimenpiteitä? Se on avustava ja monasti tulos on aivan nolla. Ehkä keväin-syksyin ruiskutus joka vuosi auttaa juolan pysymisen kurissa vain myrkyllä.

MIten tohon kikkailuun riittää aikaa esim.150ha tilalla? Myöhästyät kylvöjä...joopajoo. Tossa se egologisuuden avain väännetään poikki. Kammottava ajomäärä eillaisilla laitteilla eestaas moneen kertaan, eikä niitä fossiilisia polttoaineita kulu yhtään. Ympyrä siis sulkeutuu luomussa. Kulutetaan yyper paljon polttoainetta ja silti ei hyväksytä kasvinsuojeluaineita tai kemiallisia lannoitteita. Voihan ***** sanon mä, ja sanonkin....

Laiduntaminen tappaa juolan takuuvarmasti ja hyvin onnistunut apilanurmikin saa juolan polvilleen ja siihen hyvä kyntö perään, niin 2 vuotta menee viljalla ilman ongelmia juolasta ja sitten taas nurmi...

Kuivuudesta kärsivät paikoitellen,onneksi kelit olleet viileitä ja muutama milli tullut sateitakin ettei ihan toivoton tilanne. Lisäsadetta kaivataan,hyvin kiertävät kuten yleensäkin täällä rannikolla. Viime kesä oli poikkeus, näköhavaintokin pilvestä riitti vesisateeseen.

Oraat eivät ole kunnolla toipuneet halloista mutta tuulen ja hiekkamyrskyjen vaikutukset kasvustoista pääsääntöisesti kadonneet. Lukuunottamatta kasvustoja joita ei koskaan tulekaan kun siemenet kadonneet jonnekin,jonkun metsään tai ojiin.
Tänäänkin pöllyytti hetkittäin ettei aukean toista laitaa näkynyt,ja me kaivettiin kriittisimpiä paikkoja auki:

SKN:   MIten tohon kikkailuun riittää aikaa esim.150ha tilalla? Myöhästyät kylvöjä...joopajoo. Tossa se egologisuuden avain väännetään poikki. Kammottava ajomäärä eillaisilla laitteilla eestaas moneen kertaan, eikä niitä fossiilisia polttoaineita kulu yhtään. Ympyrä siis sulkeutuu luomussa. Kulutetaan yyper paljon polttoainetta ja silti ei hyväksytä kasvinsuojeluaineita tai kemiallisia lannoitteita. Voihan ***** sanon mä, ja sanonkin.... Virnistää

    **Ei ole kokemusta kuin parikymmentä hata pienemmästä.   Jos nyt järkeäs käytät, niin eihän noita kaikkia yhdellä ja samalla pellolla koko ajan käytetä, vaan ovat erillisiä keinoja. Ei siis kammottavia ajomääriä, kuitenkin jonkun verran enemmän. Toisaalta ei sitten myrkytyksiä kustannuksineen.  Pääosa pelloista ovat vuosikausia erityistoimenpiteiden ulkopuolella, siis juola on hallinnassa.  Kun pellossa ei ole helppoliukoista typpeä, juola ei ole toimeliaisimmillaan. Juola tykkää Yarasta.

Luomuviljatilalla on 25-30% nurmella, siellä sitten pari niittoa kesässä, ei työhuippuaikana. Esimerkiksi kyntö on varsin tehokas juolan kiusaaja ja sillä saadaan muitakin edullisia vaikutuksia viljelyyn. Tekee monen myrkytyksen työn. 

Hanhenjalkaterät kulkevat äkeen mukana siinä kuin tavallisetkin.

Kvick-uppia ehtii käyttämään syksyllä hyvin, samoin myöhästetyn kylvön yhteydessä keväällä. 

Myös myöhästetty kylvö lämpimään maahan väljentää kiireitä keväällä ja monasti antaa ihan hyvän satotuloksen. (esim rypsi).   Kun helppoliukoista typpeä ei käytetä vilja tuleentuu kaksi viikkoa nopeammin tavanomaiseen verrattuna. Tämä väljentää myös puintiaikaa, usein vielä puinti tapahtuu aikaisemmin paremmilla keleillä.

Suurimmat viljelyn virheet tehdään kevällä kylvöaikaan ja pahita on lähteä liian aikaisin märkään maahan kovalla kiirellä.
Kylvö-ja sadonkorjuuajat ovat pidemmät luomussa kuin tavnomaisessa, mutta tunteja ei kovin paljon enempää tule. Homma vaan tehdään hosumatta.

Myös myöhästetty kylvö lämpimään maahan väljentää kiireitä keväällä ja monasti antaa ihan hyvän satotuloksen. (esim rypsi).

Suurimmat viljelyn virheet tehdään kevällä kylvöaikaan ja pahita on lähteä liian aikaisin märkään maahan kovalla kiirellä.

Näistä vähän. Tuo myöhästetty kylvö riippuu vähän olosuhteista. Itsellä tänä vuonna kun lohkot kuivuivat hyvin epätasaisesti niin kävi niin että selvästi näki mitkä paikat oli kylvetty 1-2 päivää liian myöhässä. Ja juurikin tuon takia kun epätasaisen kuivumisen takia yritti etsiä sellaisen optimaalisen kylvöajankohdan että missään ei olisi ollut liian märkää ja tallottu savimaata. Mutta että yleispäteväksi ohjeeksi en henkilökohtaisesti voisi suositella jos satoakin haluaa, sen verran harvaksi jäivät muutamat paikat.

Mitä taas aloitusviestiisi eli kellastumiseen muuten tulee niin helposti voi tulla vääriäkin johtopäätöksiä kun ajelee ympäriinsä ja ei tiedä mitä on tapahtunut. Itsellä esimerkiksi kylvöjen jälkeen tullut vettä vasta muutama päivä sitten merkittävästi. Jos milli silloin toinen tällöin tuli pientä ripeksintää kun varsinaiset sateet kiersivät niin ei edes harmaa väri pelloilla muuttunut. Että itsellä oraat kellastuivet kun alkoivat kärsiä kuivuudesta. Lisäksi lämpötila taisi käydä jossakin vaiheessa aika alhaalla kun kellastui osa parissa päivässä ja kun vettä ei tullut niin toipuminen hidasta. Nyt kun tuli sitä vettä niin kasvustot tummentuivat parissa päivässä ihan silmissä. Että ainakaan näillä pelloilla ei kellastunut liian veden takia.

Myös myöhästetty kylvö lämpimään maahan väljentää kiireitä keväällä

***Usein teoriaa.