on levinny suomen pelloille?   on maailman parraat kelit,   maat routassa ja ei lunta,   levittää moista pelloille satoja lisäämään..

Miksi pitäisi kalkita, jos ei ole tarvetta? Nurdkalkkiäijä väitti virheellisesti, että jokaiselta jussilta löytyy peltoja, joita pitäisi kalkita. Nostan käden ylös, että ei ainakaan mulla.

Hienojakoisten maiden ulkopuolella kalkitustarvemielikuva perustuu soramonttusyndroomaan. Maanäytteet joudutaan ottamaan soramontusta, jotta maan huonosti liukeneva fosforikertymä ei estäisi välttämätöntä fosforilannoitusta. Kohta huuhkaja taas tästä telkkarissa asstudiossa veisaa. Veisatkoon. Kasvotusten ei kuitenkaan uskalla sanoa mitään.

Hienojakoisilla mailla magnesiumin torjunta on ihan oma juttunsa.

ainakii itellä ....  kun jo vuosikymmen sitten näytteistä luvettu että ois ihan hyää tavarata kalkki nuille pelloille jos satoa haluais saaha.    aika lähellä punaista oli noissa ph,   usealla lohkolla 5,2-  5,7.    en sit tiijä mikä noilla htmr mailla pitäis olla.     aikoinaan kun kalkkia tuli pellolle niiin oli hyä kyntää,   kuin saippualla olis auran siivet voitellu..   

Kalkituksellakin on tuotto, joka toteutuu lähinnä saatavan sadonlisän tuottaman nettorahamäärän  perusteella. Tällöin ei ole kahta sanaa, toteutuuko tuotto esimerkiksi sokerijuurikkaalla, se toteutuu.

Viljalla tuotto riippuu kulloisestakin markkinahinnasta, sekä siitä, että parannuksia pitää samanaikaisesti tehdä monella rintamalla:
- ojitus, mielellään altakastelu
- hivenlannoitteet ja perusravinteet
- vaateliaat satopotenttiaalilajikkeet
- satopotenttiaalin mukainen lannoitus
-1980- luvun hintataso ja hintasuhteet.

Tämä siis on monimuuttujaongelma, jossa osa muuttujista ei välttämättä ole vapaasti valittavissa. Lähinnä mieleen tulee perusravinteiden käyttömahdollisuus tukipolitiikassa, ja tuotteen ja kuivauksen ja rahtien hintatason reunaehdot.

Tällöin joudutaan tutkimaan asiaa lukitsemalla muutama näistä muuttujista tämänhetkisiin rajoihin ja etsimään esimerkiksi pelkästään kalkituksella saatavaa tuottoa.

Pelkän kalkituksen tuottoa on tutkiskeltu EU-aikana, ja tulokset turhauttavat mm. viljelypanoskauppiaita:


Kuva: pH:n vaikutus ohran satoon

Kuvaajat taipuvat vahvasti vaakasuoraan suuntaan siinä pH5.5 :n seutuvilla. pH:n suositusnosto 6.5:een vaatii suurimmassa osassa peltoja noin 20 tonnia kalsiittia, taitaa olla yli 800 euroa jo senkin hinta levitettynä. Ohran sadonlisää saadaan parhaassakin tapauksessa (lajikekokeet) noin 400 kg/ha, joten lisäsadon arvo kuivattuna ja rahdattuna näyttää olevan lajikekokeiden perusteella noin 60 euroa, varhaisemmissa tutkimuksissa ehkä 0 euroa.

Tutkimus joutuu kerta toisensa jälkeen tunnustamaan, että vuokrapeltojen ja niin sanottujen tavis-kasvinviljelypeltojen viljavuus- ym. puutteiden muut reunaehdot ovat niin kasvua rajoittavat, että noin 6:n pH:n jälkeen kalkituksella ei saada merkittävää rahatuottoa, jos viljellään vain viljaa tai vaatimattomia muita kasveja. Tuoresäilöttävää rehuohraa tai maissia omaan käyttöön (esim. lisäsadon rahtikulut jäävät pois) viljelevät saattavatkin hyötyä, varsinkin kun perseilevät fosfaatin ja järjettömän typpilatauksen avulla satoja, joita ei köyhän maan viljelijä voisi kuvitellakaan saavansa, vaikka kalkitsisi pH:n yhdeksään- kymmeneen asti.

Vuokrasopimusten pituuden osalta, 15 vuotta ei välttämättä riitä, jos pH:n nostoa todella yritetään saada aikaiseksi.


Kuva: MTT:n selvityksiä 37  (2003)

-SS-

ainakii itellä ....  kun jo vuosikymmen sitten näytteistä luvettu että ois ihan hyää tavarata kalkki nuille pelloille jos satoa haluais saaha.    aika lähellä punaista oli noissa ph,   usealla lohkolla 5,2-  5,7.    en sit tiijä mikä noilla htmr mailla pitäis olla.     aikoinaan kun kalkkia tuli pellolle niiin oli hyä kyntää,   kuin saippualla olis auran siivet voitellu..

Dolomiitti on vaihtoehto tuollaisille pelloille. Kalsiittia voi levittää hienojakoisille maille, kuten savimaille.