Mutta tuo ees /  taas meno  ei vie kehitystä eteenpäin , ei tule mitään oikeasti uutta.
Siinä nostetaan itseä vain tukasta.  Niin pikään kun noin tehdään syöstään syvempään ahdinkoon Suomen taloudessa.
Suomeen  markka takaisin sitten 20 % devalvointi, kun kerran ei pystytä laskemaan palkkoja, palauttamaan kilpailukyky.
Ruotsi osaa pelata 10 % liu-uttanut.

Ei Ruotsi devalvoi.

Pysyminen erillisenä: Ruotsi ei liittynyt euroon, vaan sillä on edelleen oma itsenäinen rahapolitiikkansa ja kelluva valuuttansa (kruunu).
Valuutan vaihtelu: Tämän vuoksi kruunun ulkoinen arvo on vaihdellut merkittävästi esimerkiksi finanssikriisin jälkeen verrattuna Suomen euroon.

Devalvointi on rahan arvon muuttamista poliitikkojen väkivaltaisella päätöksellä.
En kaipaa sitä aikaa. Aina on niitä joiden päässä aika kultaa muistot.
Täälläkin jotkut toisaalla muistelee viimeistä väkivaltaista päätöstä itsemurhien aallolla.

Jos vasemmisto pääsee valtaan kepun avustuksella, tietää se yrittäjille ja maaseudulle kylmää kyytiä.
Tietää leikkauksia ja kurjuutta, kun loisilta jo vähennetyt rahat pitää palauttaa.
Ja siihen leikkiin Kokoomus ei lähde, mutta kepu huutaa kyllä minä minä.
Ei tee heikkoakaan, edellinen hallitus sen jo näyttikin.
Ei me kun muut, ja vakuuttelu uppoaa yksinkertaiseen peruskepuun.

Maaseudun on turhaa yrittää nostaa niskasta itseään suosta. EU kyllä ruokkii 5,5 miljoonaa suomalaista.
Euroopassa on 750 miljoonaa ihmistä. EU:ssa 500 miljoonaa.
Siis ihan sama onko suossa tai kovalla maalla.

Maaseudun on turhaa yrittää nostaa niskasta itseään suosta. EU kyllä ruokkii 5,5 miljoonaa suomalaista.
Euroopassa on 750 miljoonaa ihmistä. EU:ssa 500 miljoonaa.
Siis ihan sama onko suossa tai kovalla maalla.

Miten se EU ruokkii ? Suomi on edelleen nettomaksaja.

Ja jos maatalous ajetaan alas, niin Suomi on entistä rajummin nettomaksaja.

Iso merkitys on miten Ukrainan  sodan loppuselvityksessä sovitaan vai sovitaanko oikeastaan mitään ja koska?

Ja jos maatalous ajetaan alas, niin Suomi on entistä rajummin nettomaksaja.

Suomen maataloustuotannon bruttoarvonlisäys oli noin 1,54 miljardia euroa vuonna 2020 (2013: 1,17 miljardia), mutta se laski 1,06 miljardiin euroon vuonna 2023 pääasiassa heikon satovuoden ja tukien poistumisen vuoksi, vaikka kotieläintuotanto pärjäsi kohtuullisesti; tämä on nettovarallisuuden sijaan tuotannon arvoa kuvaava luku, joka kertoo tuotannon arvon vähennettynä välituotekäytöllä (kuten lannoitteet, rehut).
Keskeiset luvut (Tilastokeskus):
Bruttoarvonlisäys (2020): 1,54 miljardia euroa (perushintaisena).
Bruttoarvonlisäys (2023): Laski noin 1,06 miljardiin euroon.
Tuotos (2020): 4,32 miljardia euroa (käyvin hinnoin).
Välituotekäyttö (2020): 3,27 miljardia euroa.
Mitä luvut tarkoittavat:
Bruttoarvonlisäys: Kuvaa maatalouden tuottamaa arvoa vähennettynä tuotantopanosten (kuten lannoitteet, siemenet, rehut) kustannuksilla, eli se on lähellä tuotannon nettovarallisuutta mutta ilman pääomakustannuksia ja veroja.
Tuotos: Kokonaisarvo kaikista tuotetuista maataloustuotteista.
Välituotekäyttö: Muiden hyödykkeiden (esim. polttoaine, lannoitteet, eläinten rehut) arvo, joka kuluu tuotannossa.
Yhteenveto:
Maataloustuotannon arvo vaihtelee vuosittain satojen ja hintojen mukaan, mutta bruttoarvonlisäys (eli tuotannon nettovarallisuus) on ollut viime vuosina noin 1–1,5 miljardin euron luokkaa, vaikka vuosi 2023 oli heikompi.