Joku vuosi kylvin tyyliin 23.4 vehnää syyskynettyyn, oli joku vastaava sateeton hyvin kuivaa ja lämpöaalto sitten. Iti, tuli nätisti ylös jne, mutta versoi pensoi ihan hirveesti, puin sen lohko sitten viimeisenä ja reilusti vihreitä seassa. Muuten rikkoja itänny sänkipellolla jo, kai nyt lämpöä on jo muuallakin kuin pelkkiä iltäpäivä ennäytyksiä.

Perjantaina aletaan rasvaan toisen kauden äestä ja ekan kauden kylvinkonetta.. Lannoite säätöä en asenna, se jää kumminkin siihen asentoon mihnä ei lannoitetta tule.. Kynnetyt kylvetään eka ja sitten Katotaan kosketaanko talviaikaisiin kasvipeitteisiin ja kuinka paljon..

Pari naapuria kylvää jurttia.  Viimevuonna kylvin viimeiset jurtit 11.4. Ihan hyvin onnistui. Muiden lähempänä pääsiäistä kylvetyt osin uusintakylvettiin. Yksi iso viljelijä kylvi viimevuonna ohraa huhtikuun alussa. Toukokuun alussa oraat olivat keltaisia. Erittäin kova kasvusto siihen lopulta syntyi ja sato näytti ihan huipulta.

Kannattaako mittää kylvää, turhanpäiväistö hommaa, välivuosi on voittaja.

Huomenna alkaa rukiin lannoitus. Loppuviikosta ensimmäisiä peltoja tasaamaan. Jos ei mitään yllättävää tapahdu niin ensiviikolla alkaa kylvöt.

Pari naapuria kylvää jurttia.  Viimevuonna kylvin viimeiset jurtit 11.4. Ihan hyvin onnistui. Muiden lähempänä pääsiäistä kylvetyt osin uusintakylvettiin. Yksi iso viljelijä kylvi viimevuonna ohraa huhtikuun alussa. Toukokuun alussa oraat olivat keltaisia. Erittäin kova kasvusto siihen lopulta syntyi ja sato näytti ihan huipulta.

Sanovat ettei oraat kestä kahta paleltumista eikä isommat oraat myös kestä paleltumista.Ei ole kokemusta kuin yksistä paleltuneista oraista,joista tuli kaikkienaikojen kovin sato,ehti jopa joutua,kun oli hyvä kesä.

Lainaus käyttäjältä: Make - 14.04.26 - klo:20:30

Pari naapuria kylvää jurttia.  Viimevuonna kylvin viimeiset jurtit 11.4. Ihan hyvin onnistui. Muiden lähempänä pääsiäistä kylvetyt osin uusintakylvettiin. Yksi iso viljelijä kylvi viimevuonna ohraa huhtikuun alussa. Toukokuun alussa oraat olivat keltaisia. Erittäin kova kasvusto siihen lopulta syntyi ja sato näytti ihan huipulta.

Sanovat ettei oraat kestä kahta paleltumista eikä isommat oraat myös kestä paleltumista.Ei ole kokemusta kuin yksistä paleltuneista oraista,joista tuli kaikkienaikojen kovin sato,ehti jopa joutua,kun oli hyvä kesä.

Kaksi pakkasvauriota on jäänyt muistiin. Kymppi-ohra muuttui pakkasessa valkoseksi. Se kasvoi vahingoittuneenakin kyllä joten kuten, mutta ei tehnyt tähkää juuri ollenkaan, vaikka ruokittiin hivenillä ja typpiliuoksella ja vaikka millä.  Erittäin heikosti kasvoi, lähinnä lyhyen ruohon näköistä.

Anna-ruis palentui aikaisena keväänä heilimöidessään. Puolet tähkistä oli valkoisia ja loput semmoisia lovisia. Eipä sieltä juuri satoa tullut. Pakkasten kannalta tämä rannikon ja sisämaan sekoittumisalue on hankala: Pitkä yö, mutta meren läheisyys ei enää tunnu. Sisämaassa, eli vaikka jo 200 km pohjoisemmassa yö on lyhyempi jo, samoin tuntuu pakkaset olevan lievempiä. Ihan meren rannalla harvoin pakkasia edes on.

Siksi hiukan himmailen kylvöahdistusta ja teen jotakin traktorin sähköjä pari päivää vaikka. Tai sitten Elhosta, mistäpä tämä olisi voinut lähteä...syysviljan raidallisuudelle löytyi nyt selitys, Elhon syöttösuppilon pohjalla tiukassa oli tämmänen palanen, ei päässyt päältä ei alta, niin oli tiukassa, että piti teräslankakoukulla saada syrjälleen, että nakkisormi ylettyi. Semmoinen tiheä raita ja pienen matkan päässä harva raita. Viljan truiskumista niihin peltilevyihin on itse asiassa erittäin vaikea nähdä, lannoiterakeet näkeekin paremmin. Pitäs tietenkin laittaa pihalla syöttö päälle ja sotkea viljalla nurkat, että pystyy tarkkailemaan vierestä, että jokaisesta putkesta tulee se mitä pitääkin. Syöttö suppilo kuitenkin tyhjentyi hitaasti ilmavirran imemänä, niin ei silmä vanginnut tukosta. Lannoite jumitti aivan heti.


Ihme osa, haastava palapeli, kun ei talosta löydy koloa, johon tuo sopisi....

Ja olen valmistautunut vastaamaan ilmeiseen ehdotukseen osan lähtöpaikasta..

-SS-