Lainaus käyttäjältä: kylmis - 09.03.26 - klo:16:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.03.26 - klo:13:33

Mikä se pommin varma ohra sit on?

Kiinnostaa täälläkin. Älkää pitäkö hullua jännityksessä.

Sylvester. On hyvin paljon Elmerin oloinen, pitkä- ja sitkeäkortinen ja syväjuurinen. Happamuuden sietoinen. Elmeri olisi paras, mutta Sylvester näyttää olevan hyvin samanlainen. Kalkilla kyllästetyllä palstalla laitan tietenkin loput Feedwaysta, ja ainoalle kuivankesän mullalle, pohjaveden kastelemalle rm palstalle, kylvetään Lene-ohran loput, vaikka se onkin mahdottoman rentovartinen, mutta jos syysrapsia laittaisi perään, viimeksikin selvisi parhaiten, kun pakkanen ei kiusannut alavassa kuopassa. Eli kolmea lajiketta menee, Sylvesteriä pääosin. Ohran puimisen pyrin saamaan alkuun heti syysvehnän perästä ja hiljakseen sitten kuivailen sitä myytyä rehuohraa pitkäaikaisvarastoon (2027). Lenen saatan kuivata kylmäilmakuivurissa, jos öljy on vielä kovin kallista.  Syysvehnät menee siemenvarastoon ja loput sopimukselta pois muualle, niin myöhäinen kevätvehnä jää sitten syksyn sadehippasia pelaamaan. Kevätvehnä on tulevana kesänä etäpellolla, niin sinne pitää rahdata puimat ja kärryjä ja muutenkin elämä on hankalaa. Että on tarkoitus saada kaikki muut rehut puiduksi.

-SS-

Kun on useampaa lajiketta, niin miten liikkeet ottavat niitä vastaan, saako samaan kuormaan laittaa useampaa lajiketta sekaisin?
Jos on vaatimus lajikepuhtaudesta niin tuottaa logistisia haasteita kuivaukseen, varastointiin ja kuljetukseen.
Tietty onhan se vastaanottajallakin haastavaa tunnistaa lajike, mutta kuitenkin...

Kun on useampaa lajiketta, niin miten liikkeet ottavat niitä vastaan, saako samaan kuormaan laittaa useampaa lajiketta sekaisin?
Jos on vaatimus lajikepuhtaudesta niin tuottaa logistisia haasteita kuivaukseen, varastointiin ja kuljetukseen.
Tietty onhan se vastaanottajallakin haastavaa tunnistaa lajike, mutta kuitenkin...

Lajikepuhdas toimitus, esimerkiksi siemenvilja tai jokin lajikekohtainen tilaus, kuten Anoralle oli Elmeri lajikkeellinen toimitus, tai Quarna kevätvehnä Fazerille,  on asia erikseen. Rehuohran analyysitulokset erästä lienevät tilityksen peruste. Pääasia on, ettei ole toksiineja ja jyväkoko sekä valkuainen ja tärkkelys sopivat rehukäyttöön.

Onhan täällä ollut esimerkkejä, miten voidaan parantaa jollakin osuudella Quarnaa sekoittamalla kevätvehnän laatua, tai sitten syysvehnässä Ceylonin tai Skagenin matalaa valkuaista parannetaan Aspekt-syysvehnällä. Quarnan lajikepalkkio on edelleen niin pieni, että kun esimerkiksi 100 tonnia matalamman valkuaisen kevätvehnää parannetaan 20 tonnilla Quarnaa, on Quarnan aiheuttama tulon parannus huomattavasti parempi kuin myydä se Quarna erillispalkkiolla ja kevätvehnä rehuksi. Jos taas koko ala olisi  Quarnaa, menettäisi viljelijä vähintään 20-40 tonnia myytävää, ehkä käytännön oloissa jopa puolet. 

Nämä ovat optimointitehtäviä, joita joutuu raapustelemaan Maaseudun Tulevaisuuden marginaaliin ja laskemaan yhteen hintoja ja määriä ja semmoisia.

On tietysti mahdollista, että viljaliikkeet alkavat määritellä lajikkeellisuuden yhteen kuormaan sisältyvänä pakollisena ehtona. Tällöin myös epäselvä lajike, lajikeluettelosta hävinnyt lajike, tai vanhastaan viljelty mutta mahdollisesti sekoittunut lajike joutuu hävitettäväksi. Tavanomaisten ristikukkaisten kasvilajien sekoittuminen on mahdollista, samoin populaatiorukiiden, koska siitepölyä voi joutua viljaan vieraasta lajikkeesta lähtöisin.

-SS-

Se vaan, että kun rehuviljankin sopimukseen pitää kirjata lajike, niin jos toimittaa jotain muuta mitä sopimuksessa lukee niin ei se ihan tämän päivän toimintaa ole. Ellei sitten ostajan kanssa sovita että voi laittaa samaan kuormaan sekoitettuna.

Se vaan, että kun rehuviljankin sopimukseen pitää kirjata lajike, niin jos toimittaa jotain muuta mitä sopimuksessa lukee niin ei se ihan tämän päivän toimintaa ole. Ellei sitten ostajan kanssa sovita että voi laittaa samaan kuormaan sekoitettuna.

Eiköhän lajikkeeksi kerrota se, mitä on esimerkiksi yli 80% massasta. Tanskassa on viljelijöitä, jotka viljelevät saman aikaisuusluokan eri lajikkeita sekoitettuna, satotasot ovat 3-5% parempia kuin kullakin lajikkeella yksinään. Asiasta saatetaan kohta tehdä ongelma, mutta siinä vaiheessa varmaan viherpesu-kommervenkit myllyillä ja rehutehtailla ylimääräisine rekisteröintivelvoitteineen muutenkin tuottavat viljelijöille suuremman tuoton, jolloin voikin alkaa viljellä kuin siemensopimukselle viljelytarkastuksineen.

Ainakin Embla- ja Calispero-kuormat menivät samaan Viljavan siiloon, koska siellä ei ollut lajikekohtaista siilostoerottelua, ja kumpikin erä täytti leipäviljan kriteerit. Viljakauppias kyllä tiesi, mitä osti, ja kauppa tehtiin.

-SS-

Vaikka viljelysopimukseen ja ostosopimukseen kirjattaisiinkin joku tietty lajike, kuka sen pystyy tietämään, mitä lajiketta tai lajikkeita kuormassa oikeasti on. Rehussa eivät oikeasti välitä, viennissäkin kait menevät laatu edellä. Lähes joka syysvehnäkuormaan on hujahtanut mukaan pienijyväistä kevätvehnää, eivätkä ole huomanneet - ehkä ovat olleet vain positiivisesti yllättyneitä esinäytettä korkeammasta leivontalaadusta...

Tuo lajikevalikoima on tietyllä tavalla pyrkimys parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen eri olosuhteissa: Lajikkeen käyttö happamuuden mukaan, aikainen pohjoisrinteelle ja metsäkainaloon, myöhäisempi etelärinteeseen ja aikaiseen kylvöön, lujakortinen multamaalle, pitkäkortinen savimaalle, ja niin edes päin.

Koko alan laitto samalle lajikkeelle on tietenkin tavoitteena, mutta tämä löytämisvaihe vaatii kaistaviljelyä tai ainakin eri palstoille jakamista. Uusien lajikkeiden testaaminen 450 euron tonnihintaisella sertisiemenellä koko alalle on melko kallista, ja lisää kustannuksia vähintään saman verran kuin lannoitteen 150 euron suuruinen tonnihinnan nousu ?

Siksi uusia lajikkeita tulee testatuksi vanhan lajikkeen viljelyn ohella. Kahtena edellisenä vuotena erilaiset ohralajikkeet eivät ole paljon laadultaan vaihdelleet, satotasoltaan ja lakoisuudeltaan kyllä. Onneksi on vaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin. Kauralla satovaihtelut olivat suuret, vaikka koko kuorma kelpasi rehuksi hyvin, kahden lajikkeen viljelyyn oli syynä, että jo varastossa ollutta peitattua Mattya ei ollut tarvittavaan alaan riittävästi, ja kauppiaalta sai täydennykseksi Jackya, onneksi. Jacky oli ehdottomasti voimallisempi kuin Matty, joka tuntui ottavan itseensä jokaisesta vähänkin epämukavasta säävaiheesta kesän aikana. Kumpikin lajike oli mm. Raision lajikelistassa, eikä etukäteen antanut aihetta laadun osalta huoleen.

Voi olla, että vielä joskus kauraa tulee viljelyyn, esimerkiksi ohra-syysvehnä-viherkesanto-syyskyntö - kierron jälkeen. Kauran laaturiski käyttöön kelpaamattomaksi on tällä hetkellä viljakasveista toiseksi suurin, ruis on ehdoton ykkönen tässä. Satuin puheisiin erään rukiiseen erikoistuneen viljelijän kanssa, muussa yhteydessä, sen jälkeen menikin pari tuntia mielipiteitä vaihdellessa, meikäläisen harrastelijan kokemukset olivat aivan samat, ja värilajittelun vaivalloisuus ja kustannukset, mm. värilajittelurejektin suuruuden puraisu koettiin samalla tavalla; pahimmillaan kuustonnarista tulee nelitonnari, ja siitä kahdesta roskikseen menevästä tonnista lisäksi maksetaan rukiin nimellishinta lajittelukuluina pois omasta lompakosta ! Uusimmat laatuvaatimukset  parin tulevan vuoden sisään ergot-alkaloidien rajojen kiristyessä muutamaan kymmeneen mikrogrammaan, niitä toksiineja varmasti näkyy hybrideissä, vaikka yhtään mustaa pilkkua ei näkyisi, koska se alkaloidi on pölyssä, joka on tarttunut aikaisemmassa vaiheessa, esimerkiksi puimurissa tai kärryssä. Torajyvät pitäisi poistaa jo puidessa, ennen kuin ne pääsevät puimuriin sisään !

Varmasti syntyy eräänlainen alakulttuuri, jossa mylly järjestää jonkinlaisen pesuteknologian, johon sitten proruis-sisäpiiri hakeutuu avaintoimittajaksi kuin  johonkin salaiseen lahkoon konsanaan. Puolalainen rehuruis on tietysti hyvää ruisjauhon jatkamiseen, eli kyllä me ruisleipää saadaan jatkossakin.

-SS-

Syvästi ihmettelen jos osaisivat normi testein erottaa eri viljalajit kun eivät osaa varmuudella erottaa syys- ja kevätvehnää toisistaan. Pitäisi yrittää päästä jonkun myllyn kemistin kanssa juttusille mutta Raision labran päälikkö soitti viimesyksynä ja pääsin kyselemään s- ja k-vehnän erosta. Sanoi että myyvät myllyyn jos valkuainen ja sako on ok. Kun kysyin hinta erosta hän totesi että syysvehnää on enemmän tarjolla joten hinta alempi. Melkeintekisi mieli kokeilla myydä syysvehnä kevätvehnänä ja katsoa mitä sanovat. Jotenkin on olo että hinta on alempi koska se voi olla.

Nähtävästi myllyvehnässä olennaista on ns.W-arvo, joka on käytännössä jauhoista tehdyn taikinamöykyn valkuaisen sitkeys. Puhalletaanko siitä purkkapalloja jotenkin ? Tuo W siis ei ole sama kuin sakoluku eikä suoraan ole valkuaisprosentti vaan sen valkuaisen laatuluku.

Esimerkiksi Quarnassa W-arvo lienee jotakin 400, Zebrallakin oli korkea, yli 350. Demonstrant ja Helmi taitavat päästä 300:aan. Sitten on näitä Senni, HIlkka, Calispero, jotka ovat lähellä 300,  Linneat, Selinat, Iisakki, jäävät 200-250. Nyt tajuan sen Iisakin päänpudistelun. Mutta sekoitettuna Ceylon syysvehnään Iisakki ei liene murhaan verrattava rikos.

Lajike saattaa tulla sopimusten perusteeksi enemmältiki tulevaisuudessa. Tämän W-arvon takia Ceylonia hyljeksitään leipävehnänä, taitaa olla tyypillisesti alle 150.

Kun ulkomaalaisia vehnälajike-esitteitä lukee, niin ne laatuluokat näyttävät saksankielisissä maissa olevan E eli eliitti, sitten A on laadukas leipävehnä, Matif Premium nro 1 wheat , B on perusleipävehnä ja samalla Matif nro 2, ja  C on rehua eli feed.

Ranskalaisilla on vähän sama luokittelu, luokat E, 1, 2, 3 , josa 3 on rehua ja E on eliittiä. 1 ja 2 on sitä laivattavaa bulkkivehnää.

-SS-

Tuleekohan  taas torjunta-aineissa saatavuusongelmia:
https://x.com/i/status/2031730329094860986

Tuleekohan  taas torjinta-aineissa saatavuusongelmia:
https://x.com/i/status/2031730329094860986

Taas ?  Eiköhän yksi kesä onnistu pelkällä Expressillä tai jollakin.

-SS-

Yara ilmeisesti lopetti jo lumi-ja routaseurannan tältä talvelta: vääntänevät siellä jo levikkeitä paikkaansa ja valmistautunevat hyvin pikaiseen pillinvihellykseen.

Kuva: (C) Yara Kotkaniemi

Sanoisin, että hyvät mahdollisuudet ovat siihen, että routa sulaa pääsiäiseen mennessä. Pihatien lätäköt kun painuvat hiekkaan, tietää, että huokoista on pohjarouta. Valitettavasti yöpakkasia ei ole tiedossa, joten kuran pitää kiinteytyä, ennen kuin sinne voi mennä sotkemaan. Eli saattaa mennä huhtikuun puolelle pellolle pääsy, vaikka jo levitintä hankin koneen perään ja suunnittelin 17-18.03 laittaa parisataakiloa pohjille. Katsotaan nyt sitten, tuleeko enää yhtään sadetta ennen juhannusta. Se olisi nimittäin sitten siinä, se kasitonnari -> nelitonnari.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 11.03.26 - klo:16:59

Tuleekohan  taas torjinta-aineissa saatavuusongelmia:
https://x.com/i/status/2031730329094860986

Taas ?  Eiköhän yksi kesä onnistu pelkällä Expressillä tai jollakin.

-SS-

Korona-aikana eräänä syksynähän loppui glyfosaatti koko maasta.

Accuweatheria jos on uskominen, niin huhtikuusta on tulossa aika kylmä, päivälämpötilat jää alle 10 asteen. Toukokuussa taas näyttäis satavan lähes joka päivä. No ilman accuweatheriakin ymmärtää että keväiden säät on aina vaihtelevia, yleensä varhaista maaliskuista lämpöjaksoa seuraa jonkinasteinen takatalvi.

Accuweatheria jos on uskominen, niin huhtikuusta on tulossa aika kylmä, päivälämpötilat jää alle 10 asteen. Toukokuussa taas näyttäis satavan lähes joka päivä. No ilman accuweatheriakin ymmärtää että keväiden säät on aina vaihtelevia, yleensä varhaista maaliskuista lämpöjaksoa seuraa jonkinasteinen takatalvi.

Accuweather saattaa olla hyvinkin oikeassa pitemmälle kuin kuukauden päähän. Mutta siinä hommassa pitäisi yrittää  välttää onnistuneiden ennusteiden painotusta, vaan tunnustaa väärätkin veikkaukset. Tosiasia on se, että pitkän ajan päivittäisissä keskilämpötiloissa ei tässä rannikollakaan vielä normivuonna oltaisi noustu nollan yläpuolelle, vasta ehkä ensi viikolla. Että me olemme olleet noin kaksi viikkoa keskilämpötiloissa ns. tilastovuoden tavanomaisten ylimpien lämpötilojen ylärajoilla. Olihan tässä puolitoista kuukautta melko kylmääkin. Rakkinetieteen perusteella sää hakeutuu vuoden mittaan aina keskiarvokäyrälle, joten nautitaan nyt sitten puolestatoista kuukaudesta lämpimiä kelejä ?

Huhtikuun keskilämpötila saa jäädä 5,5 asteeseen, silloin puhutaan vielä ns. normaalista tilanteesta. Mutta kasvukausi saattaa silti alkaa, vaikka olisi koleat säät. Toukokuun sateisuus ja kylmyys on ollut säätiloissa melko yleinen veikkaus viime vuosina, ja syysvehnä on siinä se voittava noppa. Viime vuonna en edes päässyt pelipöytään, kun ei ollut syysviljoja.  Että kylmä toukokuu tuo hyvän alkuunlähdön ja juuriston kasvun kevätviljoillekin, ehkäpä jos saisi kevätvehnät kylvöön jo ennen sitä kylmää jaksoa, pääsisi taas ihan järkisatojen piiriin, että toivotan tervetulleeksi kylmän ja kostean toukokuun, jos saa pyytää. Syyskyntö voi sittenkin olla voittajaveto, ehkä jo toista kertaa ?

-SS-

Accuweatherin kanssa kannattanee olla varuillaan.

Accuweatherista on kontrollitallennuksia monellakin harrastelijasäätieteilijällä, Accuweatherin ennusteet yli 30 vuorokauden päähän ovat lähinnä kohinalla täydennettyjä keskiarvotietoja. Monesta lähteestä on mainittu, kun joa päivän muuttuvia ennusteita on ajettu loppuun siihen toteutumaan, että Accuweather on 3 vuorokauden ennusteissa lähes maailman paras, mutta:
–3 vrk   ~85–90 %   Erittäin luotettava
5–7 vrk   ~60–70 %   Suunta oikea, ajoitus voi heittää 12–24h.
10 vrk   ~30–40 %   Tämä siis vastaa kolikonheittoa – suursääkuva saattaa muuttua ks. polaaripyörre ym.
20+ vrk   < 10 %     Accuweather saa mainostuloja, kun ihmiset hakkaavat ruutuun niitä ennusteitansa näkyviin. Accuweather sanoo näissä pitkän ajan ennusteissa suoraan, että kyse on viihteestä. Mitään arviota eivät suostu antamaan paikkansapitävyydestä.

Minä edelleen luotan kevään säätiloihin, että ne tulevat vuodesta toiseen, ja täällä opittu vuodenkulku toistuu myös kuluvana vuonna.

-SS-