Kannattaako käytännössä? Jos kyseisellä lohkolla ei ole kasvanut apilaa sitten 1960-luvun? Kokemuksia?

Kerran on ympätty ja sen jälkeen ei. En ole huomannut eroa. Toki ymppäämättömän siemenmäärää nostin ihan reilusti niin eipä noista osaa sanoa. Jos oikein muistan niin ymppäys ei mahdottoman kallis toimenpide ole joten sen puolesta voisi teettää..

ja kuulema kannattaa metästää niitä parasta ennen päivää pakkauksia.    kaveri moisella sai hyän apilikon joka kestäää..

Sen vähän mitä minä olen puna-apilaa käyttänyt, niin taitaa lajikkeissa olla se ero. Ensimmäisiin kylvöksiini käytin bjursele lajiketta (20% ja paalinurmea loput) ja se teki aivan stanan moisen kasvuston lohkolle kuin lohkolle. Sen jälkeen on ollut näitä valmiita viherlannoitus seoksia ja ne ei kyllä ole sadollaan / kasvullaan vakuuttanut. Niiden lajikkeita ei ole mieleen jääneet, mutta ainakaan ne ei ole olleet tuota bjurselea 

juuu, aika heikosti nää muut lajikkeet on pärjänny..   ite ihmettelin kun täälläkin on ollut juttua kuin apilapelto ei kasva kuin sen 2-3 vuotta kun itellä on pjursele lohko ollut jo ainakin 6-7 vuotta ja yhä on pääkasvi apila...     ja noissa seoksissa tahtoo olla kait jotain lajittelutähtettä kun itävät heikommin kuin puhtaasta siemensäkistä kaapaistuna.

Kannattaa ympätä. Tai pikemminkin ostaa valmiiksi ympätty. Bjursle on kyllä satoisa. Noi apilat on seoksissa kyllä tuuripeliä. Välillä onnistuu kuten on tarkoitus, välillä apila tukahduttaa kaiken ja joskus häviää apila kokonaan. Yleensä tallatuista kohdin häviää joskus kasvaa parhaiten siinä tallatussa

Kannattaa ympätä. Tai pikemminkin ostaa valmiiksi ympätty. Bjursle on kyllä satoisa. Noi apilat on seoksissa kyllä tuuripeliä. Välillä onnistuu kuten on tarkoitus, välillä apila tukahduttaa kaiken ja joskus häviää apila kokonaan. Yleensä tallatuista kohdin häviää joskus kasvaa parhaiten siinä tallatussa

... Ja löydät pellolta notkoja joita et tiennyt olevan edes olemassa...

mutta oletteko huomannu muuten kuinka paljon myyräkasoja noilla lohkoilla joilla apila menestyy.   miulla ainakin on yks lohko kait kyntövuorossa keväällä jos tuota menoa möyrivät sen mullokselle..

Kannattaako käytännössä? Jos kyseisellä lohkolla ei ole kasvanut apilaa sitten 1960-luvun? Kokemuksia?

Tutkijana ja tehtailijana: maan pH on paras indikaattori ennusteelle. Vanhoilla kivennäismaapelloilla jos pH on kuusi tai enemmän, sadonlisäys on epävarma. Jos taas on hiljan raivattu pelto, alhainen pH (<5,8) ja multa/turvemaa, niin sadonlisäys on varmaa. Sitten tuossa välissä pitäisi tarkentaa aika paljon viljelyhistoriasta ym., jotta voidaan tarkentaa ennustetta. Kylvömäärällä 5 kg/ha ha-kustannukseksi tulee alle 10€, eli kovin kallis vakuutus tuo ei ole.  Jatkossa:  jos  se pH on kuuden luokkaa tai parempi, niin nuo bakteerit ovat aika lailla pysyvää lajia, ei saman sukupolven aikana tarvitse miettiä asiaa enää uudestaan.

Tutkijana ja tehtailijana: maan pH on paras indikaattori ennusteelle. Vanhoilla kivennäismaapelloilla jos pH on kuusi tai enemmän, sadonlisäys on epävarma. Jos taas on hiljan raivattu pelto, alhainen pH (<5,8) ja multa/turvemaa, niin sadonlisäys on varmaa. Sitten tuossa välissä pitäisi tarkentaa aika paljon viljelyhistoriasta ym., jotta voidaan tarkentaa ennustetta. Kylvömäärällä 5 kg/ha ha-kustannukseksi tulee alle 10€, eli kovin kallis vakuutus tuo ei ole.  Jatkossa:  jos  se pH on kuuden luokkaa tai parempi, niin nuo bakteerit ovat aika lailla pysyvää lajia, ei saman sukupolven aikana tarvitse miettiä asiaa enää uudestaan.

Osaatko sanoa, miten siemenen ymppäys vaikuttaa puna-apilan siementuotantoon? Sitä on tullut tässä harrasteltua joitain vuosia, osin maanparannusmielessä, mutta myös rahankiilto silmissä. Satoa on saatu vaihtelevasti, nollasta neljäänsataan kiloon/hehtaari.

Meillä peehoot on järjestään yli kuuden eikä apilaa näillä pelloilla ole kasvanut sitten 70 -luvun alun. Kierrossa on myös hernettä, mutta sillä taitaa olla eri bakteerikanta juurissaan.