"Kotimaa
Yksi sana laissa voi pian merkitä potkuja – Päällikkö-Reijo tylyttää töissä lusmuilijoita: "Myrkyttävät nuoretkin"
Päällikkötehtävissä toimiva Reijo arvostaa hallituksen esitystä, koska hän sanoo näkevänsä arjessaan alisuoriutumista, jolle ei voi tehdä mitään.
AKT:n Jape Lovén pitää kummallisena hallituksen lakipakettia irtisanomisen helpottamiseksi. Matti Matikainen
Tekijän kuva
Mikael Kaivanto
Tänään klo 12:00
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n luottamushenkilö Jape Lovén on sitä mieltä, että irtisanomisen helpottaminen alisuoriutumisperustetta käyttäen on työnantajalle mielipideasia.
– Mikä on mittari alisuoriutumiselle? Kun ei ole mitään mittaria, se on mielivaltaista, Lovén sanoo.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus valmistelee lakipakettia, jossa työntekijä voidaan jatkossa irtisanoa nykyistä helpommin alisuoriutumisen perusteella. Nykyäänkin alisuoriutuminen on joissakin tapauksissa riittävä peruste irtisanomiselle, mutta uudessa laissa peruste on aiempaa selkeämpi.
Hallituksen esitysluonnosta ovat kritisoineet useat työntekijäjärjestöt. Etenkin Lovénin peräänkuuluttama mittari alisuoriutumiselle korostuu kritiikissä.
Hän ihmettelee myös, miten alisuoriutumista voidaan arvioida fyysisessä työssä eri ikäisten kohdalla. Elinajanodotteen noustua työurat ovat pidentyneet.
– Voiko 60-vuotiaan, joka ei jaksa tehdä enää samalla lailla vuorotyötä kuin 20-vuotias, korvata uudella työntekijällä sen takia, että se on alisuoriutumista? Lovén kysyy.
Tunnistatko tällaista alisuoriutumisesta johtuvaa ongelmaa työelämässä?
– Maan hallituksessa tuntuu olevan kyllä sellaista, mutta tietysti se on myös mielipideasia, Lovén sivaltaa.
Hän muistuttaa, että työnantajalla on mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, jos työntekijä ei suoriudu työtehtävistään. Työntekijällä on velvollisuus suoriutua työtehtävistä, jotka hän on sitoutunut työsopimuksessa suorittamaan.
Lovén muistuttaa, että työtä tehdään muuallakin kuin toimistoissa. Fyysisessä työssä esimerkiksi ikääntyminen voi vaikuttaa työtehokkuuteen. OUTI JÄRVINEN
Naamakerroin ei miellytä
Irtisanomisen helpottamisen pelätään lisäävän mielivaltaisuutta ja väärinkäytöksen riskiä. Lovénin mukaan ongelma voi muhia pienemmillä työpaikoilla, joissa niin sanotusti naamakerroin voi riittää irtisanomiseen.
– Esimerkiksi esihenkilölle tai työnantajalle sopimaton henkilö voidaan laittaa ulos asettamalla tällainen mielipiteeseen perustuva suoritustaso. Tilalle voidaan palkata uusi ihminen erilaisin perustein, Lovén huolestuu.
Lovén näkee, että tämä valmisteilla oleva lakipaketti on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka työntekijän asemaa heikennetään työmarkkinoilla.
– Me olemme olleet pohjoismainen malliesimerkki työmarkkinoista, joissa työntekijöillä on turvallinen asema.
– Asemaamme on haluttu heikentää merkittävästi, jotta päästäisiin enemmän sanelupolitiikkaan ja monissa maissa käytössä olevaan malliin, jossa työntekijöillä ei ole muuta oikeutta kuin olla hyväksikäytetty.
Tästä on kyse
Lausuntokierroksella olleen lakiesityksen luonnoksessa käytetään käsitettä ”työntekijästä johtuva jatkuvaluonteinen puutteellinen työsuoritus”. Luonnoksen perusteluissa kerrotaan, että kyse on alisuoriutumisesta.
– Alisuoriutuminen tarkoittaisi sitä, että työntekijä ei suoriudu työtehtävistään kohtuullisena pidettävällä tavalla tai samoin kuin muut vastaavassa asemassa olevat työntekijät, lain perusteluissa kuvataan.
Lisäksi perusteluissa listataan, että alisuoriutuminen voi näkyä esimerkiksi asetetuista tavoitteista jäämisenä. Tavoitteiden pitäisi kuitenkin olla realistisia ja aidosti työntekijän tavoitettavissa. Niitä pitäisi myös kyetä mittaamaan.
Myyntitavoitteiden osalta lain perusteluissa todetaan, että niiden saavuttamatta jättämistä ei voida sellaisenaan hyödyntää työntekijän suorituksen arvioinnissa. Toisaalta lain perusteluissa todetaan, että alisuoriutuminen ei edellytä mitään työntekijälle asetettu tavoitteita tai tulosvaatimuksia. Oleellista on, että irtisanomista ei voi tehdä sellaisten tavoitteiden pohjalta, joita työntekijälle ei ole kerrottu.
Työnantajalla on velvollisuus perehdyttää työntekijänsä tehtäviin ja tavoitteisiin sekä tarjota tarvittavat työvälineet.
Lain perusteluissa nostetaan esiin, että alisuoriutuminen voi syntyä työntekijän omasta toiminnasta. Tällaisesta mainitaan esimerkkinä vapausrangaistus, joka voi estää työnteon.
Alisuoriutumiseksi ei kuitenkaan katsottaisi esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä tai häirinnästä johtuvaa suorituskyvyn heikentymistä.
Lähtökohtaisesti myöskään sairautta, vammaa tai tapaturmaa ei voida pitää asiallisena syynä irtisanomiselle, mutta ne voivat aiheuttaa sellaisen työkyvyn aleneman, joka muodostaa asiallisen perusteen irtisanomiselle.
Työntekijät ovat näreissään asemansa heikentymisestä, osa työnantajista puolestaan kokee hallituksen aikeet irtisanomissuojan heikentämisestä helpottavana. Arkistokuvassa hitsataan. Antti Mannermaa
Reijo tunnistaa alisuoriutujat
Viimeiset kymmenen vuotta päällikkötehtävissä oleva Reijo sanoo huomanneensa työpaikallaan alisuorittajia. Reijo esiintyy jutussa vain etunimellään, koska hän pelkää muuten paljastuvansa työyhteisössä.
Mainos
Netox
Mainos - Netox
Miltä näyttää kyberturva 2025?
Lakiuudistuksia ja tekoälyasetuksia - miten organisaation tulisi järjestää kyberturva vuonna 2025?
Lue artikkeli
– Olen nähnyt vuosien mittaa, että ammattiyhdistyshenkilöt ovat pahimpia työjarruja. He myrkyttävät monet nuoretkin, Reijo kertoo.
Hänen mielestään ilman hallituksen uutta esitystä alisuoriutumisperusteesta keinot ay-aktiivin irtisanomiseksi olisivat vähissä.
– Ay-aktiiveja on vaikea irtisanoa, koska se on työnantajalle iso kysymys rahallisesti ja maineen kannalta.
Alisuoriutuminen näkyy Reijolle alaistensa työmoraalissa. Hän kuvaa tilannetta, jossa alisuoriutujat ovat laittaneet ikään kuin hanskat tiskiin, vaikka asian korjaaminen voisi olla pienestä asiasta kiinni. Toisin sanoen alisuoriutujat eivät anna kaikkeansa, jotta työ tulisi suoritetuksi.
– Se on sellaista, mikä hieman ärsyttää, eikä ihan vähääkään, Reijo kertoo."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9322474e-4ab9-4e8b-8f03-297d5df8d109
