Esa Härmäläkö EU-parlamenttiin?
Pitävätkö Esa Härmälästä liikkeellä olevat kaksi huhua paikkansa? 1. MTK tukee entisen puheenjohtajansa vaalikampanjaa. 2. Norjalainen Yara tukee Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajan vaalikampanjaa. Huhu kertoo myös, että Härmälä junaili Kemiran lannoiteteollisuuden myymisen Yaralle.
Kotisivullaan Härmälä mainostaa itseään edunvalvojana. Mutta kun Härmälälle esitetyt yleisökysymykset koskevat maataloutta, Härmälä vaikenee. Eikä ihme, sillä MTK:n puheenjohtaja loi itselleen viljelijän näkökulmasta katsoen kyseenalaisen meriitin istuessaan kahdella tuolilla; Ensin johtavana EU-maatalousneuvottelijana ja sen jälkeen MTK:n puheenjohtajana vastustamassa itseneuvottelemiaan EU-sopimuksia.
Salaiset EU-asiakirjatSuomen maatalouden päätösvallan luovuttaminen ja kahdella tuolilla istuminen eivät ole huhua, sillä niistä on todisteina valtioneuvoston arkistoihin tallennetut asiakirjat.
Härmälä aloitti jo vuosina 1984–87 ”Maatalous- ja kalastusasiain erikoisavustajana” Suomen EY-edustustossa Brysselissä. Elokuusta 1991 alkaen Härmälä oli pääministeri Ahon erityisavustajana hallituksen ulkopuolisessa EY-asioita selvittäneessä työryhmässä. UM:n valtiosihteeriksi 1.7.1991 nimitetty Martti Ahtisaari johti työryhmää, jonka joulun alla 1991 päivätystä salaisesta selvityksestä tuli 1000-sivuinen muistio, joka kuivui parisataasivuiseksi selonteoksi. Salaisen muistiossa lukee: ”UM:n käsityksen mukaan Suomen tulisikin vaatia pysyviä poikkeuksia EY-sopimukseensa. Suomen maatalous häviäisi mahdollisesti jopa kokonaan ilman erityisehtoja.”
30.12.1992 Härmälä päiväsi salaisen muistionsa "Maatalouden neuvottelutavoitteet". Muistiossa on oleellista, että Suomen tuottajahinnat sopeutetaan asteittain EY-tasolle ja siten on vuorossa investointitukijakso.
Kaksiosainen siirtymäkausi10.1.1993 Härmälä päiväsi toisen luonnoksen "Suomen maatalouden neuvottelutavoitteet", josta ilmenee kaksiosainen siirtymäkausi, sitaatti muistiosta:
”1. jakso: -ensimmäisen seitsemän vuotta kestävän jakson aikana harmonisoidaan Suomen hintataso asteittain EY:n hintatasoon 2. jakso: - seitsemän vuoden jatkeeksi tulee viiden vuoden ajanjakso, jolloin Suomi voi edelleen edistää maatalouden sopeutumista ja kilpailukykyä EY:n yleisistä säännöistä poikkeavilla tukitoimilla.”
Poikkeavat tukitoimetEU ei salli em. asiakirjoissa mainittuja EY:n yleisistä säännöistä poikkeavia tukitoimia eikä erikoisehtoja.
Valtion arkistoihin on tallennettuna myös ne asiakirjat, joista ilmenee, että Härmälä itse muotoili Suomea jakavat 141- ja 142-artiklat.
141- ja 142-artiklat liittymisasiakirjassa siirtymäsäädöksiä!Suomen johtavana EU-maatalousneuvottelijana ja MTK:n puheenjohtajana Esa Härmälä tiesi, että 141- ja 142-artiklat ovat liittymisasiakirjassa siirtymäsäädöksinä.
Liittymisasiakirjan sisällysluettelosta selviää, että
maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian EU-kirjansa sivulla 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:
”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.” Katso otsikko
"Neljäs osa Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (
138-144)
ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.
Voiko MKT:ta pitää maatalouden edunajajana, kun se tukee pukkia kaalimaalla, eikä kerro, mitä tämä on tehnyt Suomen maatalouden alasajamiseksi?
